Onko ihmiset oikeasti näin ahdasmielisiä, mitä tulee lasten sukupuoliin?

Meille syntyi ensin kolme ihanaa, tervettä, reipasta poikalasta.



Sitten syntyi ihana, kaunis, terve tyttölapsi.



Kun kolmas poikamme syntyi, kuulimme laajalta surkuttelua "voi kun eivät vieläkään sitä tyttöä saaneet" jmv.



Kun tyttömme syntyi, kuulimme jokapuolelta "no nyt ei onneksi tarvi enää lapsia tehdä ja tulihan se viimeinki"



Kun aloin odottaa viidettä lastamme, kukaan ei onnitellut. Luulivat kauheaksi vahingoksi ja surkuttelivat.

Kun nyt meillä on 4-viikkoinen poikavauva, olen kolmelta jo kuullut: "voi harmi kun ei tullutkaan tuolle tytölle sitä kaveria"



Ja minä kun olen hölmö iloinnut ja ollut äärettömän onnellinen jokaisesta pienestä ihmeestä, jonka olemme perheeseemme saanut -jalkojen väliin katsomatta :)