onko muita joilla alkion siirto maaliskuussa

...että olet selvinny hengissä punktiosta. Mulla oli kans jälkeenpäin kipuja jonkinverran, mutta Panadolin voimalla selvittiin. Toivotaan että sulla kivut hellittää nopsaan:) Aika "saalis" sulla kuitenkin!! Hienoa! Mulla siitä ikävä tilanne, että jos nyt ei tärppää niin seuraava hoito alotetaan taas alusta, pakkasessa kun ei oo mitään odottamassa:(



Mulla testaus joo ens maanantaina ja sain lääkäriltä ohjeet että 2 viikkoa alkionsiirrosta. Olen seurannu, että on erilaisia käytäntöjä ton testauksen suhteen ... Mulla tällänen ohjeistus.



Aikamoista odottelua kyllä tää 2 viikkoa. Olen yrittäny elää ihan normi elämää niinkun tähänki asti, mutta ei sitä kauaa pysty itteensä huijaamaan. Jännittää toisaalta niin pirusti ja toisaalta yrittää jotenkin varautua pettymykseen. En tiä voiko siihen mitenkää varautua, mut kuitenki...





Onnea Rizza paljon huomiseen siirtoon! Sehän on täysin kivuton ja nopsaan ohi. (Puhun siis taas vaan omasta puolestani.) Eiköhän sieltä joku "epeli" tartu messiin! Pidän peukkuja sulle!

Hei taas tytöt,



Rizzalle toipumista punktion jälkeiseen elämään ja ONNITTELUT mahtavasta saaliista! Eiköhän sieltä jokunen sentään pakkaseenkin saakka pääse. Meillä kuten Lumilahjallakin sellanen tilanne, että jos Lauri ja/tai Leevi menevät likaveden mukana viemäriin niin kaikki alkaa taas alusta. Eli pakkasukkoja ei meilläkään ole yhtään :(. Alkion siirto tosiaan on siitä paljon mukavampi, että se ei juurikaan tee kipeää. Ainoa epämukavuus siinä on se, että rakko on oltava täynnä ja meillä meni vielä yli puolituntia yli sen varatun ajan, joten täytyy sanoa, että oli kupla otsassa.



Lumilahjalle pidän kovasti peukkuja j avarpaita koko loppuviikon, kyllä tuntuu tämä aika matelevan hitaasti. Ei ole koskaan ennen tuntunut aika yhtä pitkältä. sitä yrittää keksiä itselleen jotakin tekemistä, jotta sais ajan kulumaan, mutta kyllä nämä jutut vaan pyörii mielessä aamull aensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Ei vielä ole Lumi merkkejä menkoista? Eikä muutenkaan mitään oireita? Mulla on se ensimmäisten päivien kuvotus loppunut kokonaan, lieneekö huono merkki... Jatkuva ja pohjaton nälkä on kyllä jatkunut. samoin on tullut sellaisia vihlovia äkillisiä alavatsakipuja, lieneekö sitten hyvä vai huono merkki. Viime yönä olin jo aivan varma, että menkat on alkanut, mut ei ollutkaan. Ilmeisesti vaan niitä Kugejen jämiä ja mahdollisesti valkovuotoa. Ja tietysti nyt sitten mietin pääni puhki, että ovatko nämä jotain "merkkejä" mahdollisesti alkaneesta raskaudesta tai sitten alkamassa olevista menkoista. Tämä todella on PIINAA. Nyt sun on Lumi otettava maanantaina se plussa, niin luot sitten uskoa meihin perässä tuleviin!

Kiva että meitä on täällä näinkin monta piinailijaa :)



Lääkäri kehotti mua testailemaan vasta ens viikon torstaina, eli 16 pv siirrosta. Sanoi että on varmempi niin. Saa nyt nähdä jaksanko odotella niin kauas...

oireita on vaikka muille jakaa (tod. kipeät rinnat, turvotus, ajoittainen palelu jne.) mutta en jaksa niistä innostua sillä Luget aiheuttaa mulla just em. oireita. Se on karvaasti moneen kertaan todettu...



Pieni toivon kipinä kuitenkin elää, lähinnä siksi että akupunktio-lääkärini oli viime viikolla ihan varma että nyt tärppää, kaikki merkit kuulemma viittasivat siihen suuntaan. Heh, saa nyt nähdä.



Palailen tänne paremmalla ajalla, nyt on pakko rientää ratikkaan...

Moi, ja tsemiä meille kaikille :)

Mahtavia jännityskertomuksia ja ihanaa että on on ollut onnellisia lopputuloksia!!!



Täällä tosi skeptisin mielin odottelin kahden viimeisen pakkasukkelin selviämistä, mutta selvisivätkin molemmat, ei ihan priimasti, mut ok kuitenkin ja molemmat siirrettiin viime torstaina. Siitä kykenin hetken olemaan onnellinen, mutta sitten on ollut taas toooodella skeptinen olo, kun ei oo tuntunu mitään missään. Nyt kun luin teidän tilanteista ni jotenki ihan uus into tupsahti päälle, et voi vitsi et tässähän voidaan olla ihan oikeesti raskaina!! Oon koitellu rintoja, ihan yhtät lurtut ku ennenkin ja kuulostellu vatsan nippailua, mut ei kyl oo tuntunu, niinku jollain onnellisesti, koska ajattelen että ne on kiinnittymisnipistelyjä. Ja yritän nyt muistaa ja uskoa että ihan oikeesti ei välttämättä tunnu yhtään missään. Niin oli silloinkin kun ton nyt reilu vuoden ikäsestä pojastani olin raskaana, et en olis millään halunnu tehä testiä ja tuijottaa miljoonannen kerran sitä tyhjää testiruutua. Eli olin sillonkin ihan varma et ei tärpääny ku ei tuntunu miltään.

Mut on tää niin piinallista!!! Onneks on sentään pari unta antanu potkua, toisessa ei imettäessä rinta pysyny vauvelin suussa, mut tuli kuitenki maitoa ja viimeyönä ihan valtavaa mylläämistä oli alavatsalla ja ajattelin et ei kyl viel pitäis liikkeet tuntua, mut onpa mahtavaa että nyt ainaki tietää että siellä ollaan kotona. Eli näillä nyt sit yritän pitää innostunutta uskoa yllä.

Meitä taitaa olla aika monta joilla h-hetket ens viikolla, eli täällä testaus ke 18.3. Toivottavasti nyt päästäis kertomaan ihania uutisia toisillemme!!



Onnellista odotusta kaikille!

Rizza: mulla aika samanlaiset vaiheet kanssasi eli punktio oli ma 9.3. ja alkionsiirto tänään ke 11.3. Multa kerättiin 19 munasolua, joista 12 hedelmöittyi, 3 käyttökelvotonta ja yksi hyvä alkio siirrettiin tänään (oli paras alkio ja ainoa joka jakautunut neljään) ja 8 pakkaseen. Tämä on eka IVF ja olisin toivonut kahden alkion siirtoa heti (nimittäin olen yli 40 v) mutta lääkäri päätti näin ja se siitä. Pakkasesta sitten kuulemma laitetaan kaksi kerrallaan jos nyt ei tärppää. Tsemppiä sulle ja kaikille muillekin, kerro kuulumisiasi!

Minulla meni punktio maanantaina 9.3. ihan kohtalaisesti, vaikka olikin kivulias kokemus. Sen jälkeen kyllä olen ollut kipeä ja vielä sairaslomalla. Yhteensä 18 munasolua saatiin kerätty, 15 näistä oli kypsiä ja niistä 10 hedelmöittyi ja kaikki lähtivät jakautumaan nelisoluisiksi. Yksi oli huonolaatuinen, joten se tippui pois pelistä. Yksi huippualkio siirrettiin eilen 11.3. ja loput 8 huippuksilöä pakastettiin. :)



Napakettu: minulla myös ensimmäinen IVF ja me olemme näköjään ihan samoissa vaiheissa menossa! Minäkin toivoisin, että jos pakkasesta joudutaan alkioita ottamaan, niin siirtäisivät kerralla kaksi. Oikein paljon tsemppiä sinulle ja toivotaan parasta! :) Minulla testipäivä 27.3.

Huh, tuntuu olevat jänniä aikoja itse kullakin....:) Luin napakettu sun tilanteesta ja mä olen kans jo "iällä" eli täytän 39 tänä vuonna. Mulle lääkäri sanoi heti että siirretään 2 alkiota, mutta ikävä kyllä vain 1 kunnon alkio sit loppujen lopuksi vaan saatiin. Totesi vielä kaksosraskauden todennäköisyyden olevan vain n. 6%:n luokkaa. Kovin tuntuu käsitykset ja käytännöt poikkeavan toisistaan lääkäreillä. Mutta toivotaan että sulla on just se kaveri siellä, joka kiinnittyy:) Ei se määrä, vaan se laatu :D



Mites muilla?



Mulla ollu nyt jotain pientä "oireilua" ilmassa:) Viluttaa koko ajan, kahtena aamuna ollut todella etova olo, eikä oikeen oo kahvikaan maistunu. Väsyttää ja pissattaa ja rinnatkin on turvoksissa. Kuukautisista ei merkkiäkään:) Olen miettiny mitkä oireista voi laittaa Lugesteronin piikkiin ja mitkä vois olla "korvienvälioireilua" mutta kyllä nyt tuntuu että jotain on tekeillä......:)



Maanantaihin on niiiiin pitkä aika vielä..... Ei kai auta muu kun yrittää selvitä täysjärkisenä sinne asti :D



Kovasti pitkää pinnaa muille, olis kyllä hienoa kun nyt kaikki saatais hyviä uutisia vuorollamme! Pankaahan kertoillen mitä teille jatkossa! Mä palaan maanantaina asiaan itkien. Joko ilosta tai pettymyksestä :x

Täällä yksi joka tehnyt alkion siirron maaliskuussa -09.



Kaikki on mennyt tosi nopeesti. Helmikuun 24pv oli aika lääkärille keskustelemaan koeputkihedelmöityksen aloittamisesta. Kuukautiset alkoi juuri sinä päivänä ja lääkäri ehdotti, että aloitetaanko saman tien koko hoito. No tietenkin homma lähti samantien käyntiin. Verikokeiden kautta apteekkiin itsensä kipeeksi maksamaan.



Seuraavana päivänä alkoi piikitys, joka sujui ihan hyvin. Kahdessa ultrassa näkyi edistystä. Molemmilla puolilla vähintään 7 isoa, n17-18mm. Lisää piikityksiä. Sovittiin punktio-aika.



Vasemman puolen munasarjani sijaitsee sille suunnitellussa paikassa, joten sen puolen punktio ei tuntunut missään. Noh tunsinhan sen neulan, mutta se oli kuin hyttysen pisto. Paniikkikohtaushan oli kyllä aika lähellä.



Oikeanpuoleinen munasarjani sijaitsee kohdun takana ja sinne näkeminen ultraäänelläkin oli jo vaikeaa. Lääkkeitä pumpattiin tuplasti, eivät toimineet. Ja minä huusin, itkin ja kiroilin. Se homma sitten lopetettiin hyvin nopeasti. Saldona siltä puolelta 2. Yhteensä 8 hyvää. Sanoin hoitajalle sen olevan tosi vähän. Hän korjasi että se on oikein hyvin. Hymyhän siinä tuli tuskasta huolimatta. Kotimatka menikin sitten tienpientareelle oksennellessa.. Viimeinen kipulääke suoneen tais olla virhe.



Torstaina eli eilen 12.3. oli alkion siirto. Ihmettelin miksen ollut saanut soittoaikaa, näitä keskustelupalstoja selaillessa oli tullut sellainen olo, että semmoinen soittoaika pitäisi saada.. Noh ei se mitään. Tietämättömänä paikalle. 8 munasolusta 7 oli hyvää. 6 Hedelmöittyi, 1 hyvä 8 soluinen, 2 pakkaseen, 2 jatkoviljelyyn. Yksi katosi.., siitä kun ei puhuttu.. Kait se oli siis huono. Testipäivä on to 26.3. Jännittää hirmuisesti.



Näin painajaista, että raskaus jouduttiin keskeyttämään, koska sikiöllä havaittiin vaikea LUKIHÄIRIÖ. Siis mulla on lievä sellainen. Tunteet menee muutenkin laidasta laitaa. Välillä naurattaa ja toisinaan itkettää.

Huhhuh, kylläpä ottaa koville tää piinailu mitä pidemmälle aika kuluu... oireita on olevinaan vaikka minkälaisia, mutta kun ei niistä edelleenkään voi sanoa että onko ne oikeita oireita vai Lugesteronien tekemiä kepposia...

Välillä on ihan semmonen olo että nyt tärppäsi, kun olo on jotensakin niin eriskummallinen - mutta sitten vastapainona välillä oon ihan masentunu ja varma siitä ettei meille tule ikinä omaa lasta...

No, kyllähän te tiedätte miten nää fiilikset pomppii ees ja taas :)



Mittailetteko te muut lämpöjä? Mä en muuten mittailisi (koska Luget nostaa lämpöjäkin), mutta nyt on pari päivää ollu orastavaa flunssaa ja kipee olo, ja lämpö tuntuu pysyvän 37,5:ssä aika tiukasti.



Mitenköhän aikasin sitä uskaltaisi jo testata, en kyllä jaksa ens viikon torstaihin asti odottaa millään! Siirto tehtiin siis tiistaina 3.3., joten nyt menossa pp10.



Tosi hurjia punktiokokemuksia osalla teistä! Onneks en itse oo kovinkaan kipuherkkä, joten punktiosta jäi ihan ok muistot vaikka munasoluja tulkin ihan hirveä määrä (noin 30, en muista ihan tarkalleen). Huonommat muistot mulle jäi siitä ajasta punktio jälkeen, kun hyperi puski päälle ja keuhkoissa ja vatsassa oli nestettä ja mä olin turvonnu kuin rantapallo :( no, kaiken sitä kestää ja vaikka kuinka monta kertaa - kunhan jossain vaiheessa tuloksena olisi oma lapsi sylissä...



Ei kai se auta muu kuin jatkaa piinailua tai paremminkin yrittää keksiä niin paljon muuta tekemistä ja ajateltavaa ettei mee pelkäksi piinailuksi tää elämä!

Toivottavasti aletaan ensi viikolla saamaan jo hyviä plussauutisia! Lumilahjalla ainakin on oikein lupaavan kuuloisia tuntemuksia :)



Hyvää viikonloppua!

T.Menina

Keskiviikkona olen menossa ultraan, missä vissiin katsotaan miten on Progynovat tehonneet ja miltä PAS-suunnitelmat aikataulullisesti näyttää.



En tiedä kuvittelenko vaan, mutta minusta tuntuu kuin minulla olisi välillä kuumia aaltoja, ja masentaisi/ahdistaisi tavallista herkemmin ja enemmän. Jos nuo mielialat johtuu hormoneista, voinee lohduttautua sillä että se helpottaa pian, mutta eihän tää hoitorumba elämäntilanteena (kaikkine muine elämän samanaikaisine vaikeuksineen) ehkä ole se ihan mukavin.



Tsemppiä kaikille piinailijoille ja vuoroaan odottaville, toivottavasti saadaan hurja määr äkevätplussia tähän ketjuun!

Ihan vaan oma napa pikasesti tästä työnteon lomasta...

Testaan huomenna (pp14) kun en jaksa odottaa torstaihin asti sillä oon lähes satavarma ettei tärpänny. Lämmöt on tipahtanu lähelle normaalia, ja "oireetkin" kadonnu lukuun ottamatta arkoja rintoja. Kurjaa, kaiken lisäksi ollaan miehen kanssa riidelty paljon viime päivinä joten olo on aika alamaissa.



Jään odottelemaan kuulumisianne, erityisesti tällä hetkellä Lumilahjan kuulumiset kiinnostaa kovasti :)

Mulla on ollut nyt jatkuvasti lämmönheittelyitä. Kylmä. Tänä aamuna heräsin siihen, kun vatsassa nipisti oikein kunnolla, niin että sattui jonkin aikaa. Jatkuvasti pitää juosta pissimään. Alkion siirrosta on nyt 4 pv. Jännittää ihan kauheasti. Ja pelottaa itkenkö ilosta vai surusta, sillä testipäivä jälkeen lähden viikon laskettelumatkalle.



Oletteko kertoneet hoidossa olostanne lähiperheelle tai kavereille?

Meillä asiasta tietää vain toisen isä (lainasi rahat ensimmäisiin lääkkeisiin, kun tuli koko hoidon aloitus yllätyksenä) ja sitten mun kaks kaukaista kaveria tietää.

Aamulla aikasin tänään tein testin ja plussahan sieltä tuli!! Ihan uskomatonta!!!! Kyllähän mulla pieni "kutina" oli tossa viikonlopun aikana, kun alkoi tää etominen, mutta silti....!!



Kädet ei meinaa näppäimistöllä pysyä, kun on sellanen tärinä päällä... :D



Kyllähän siinä pieni itku tais päästä ja kiitollisuuden ja onnellisuuden tunne on ihan valtava. Tosin nyt saa vielä jännätä että pysyykö kaveri kelkassa, jos edes on siellä missä pitäisi ja jos on, niin onko kaikki hyvin jne, jne.... Mutta kuten aamulla miehelle sanoin niin aion ottaa nyt sen asenteen että nautin tästä hetkestä, enkä murehdi vielä... kaikki noi edellämainitut asiat on kuitenkin sellasia että niihin ei voi murehtimalla vaikuttaa.... vaikka ne päässä pyörii tietty tämän tästä.



Jään jännittämään teidän muitten puolesta ja toivon sydämmestäni että kaikki saisi plussan piinailun päätteeksi!!!

Oi miten hienoja uutisia Lumilahjalta!!! Hurjasti onnea matkaan teille :)

t.Menina

Todella upeeta. Onnittelut Lumilahjalle Plussasta! :x

Täällä siis kauheen suuret onnittelut Lumilahjalle!!! Lämmin halaus ja oikeen paljon onnentoivotuksia myös jatkoon... T



Ja sit tuossa toisessa ketjussa MaggyOo sai POSITIIVISIA uutisia.



Mulla tänään huono päivä, mut palailen myöhemmin tai huomenna tai joku päivä. Masentaa!

Kiitos kovasti kaikille onnitteluista.



Käyn täällä kurkkimassa mitä kellekin kuuluu:)



katina74:lle jaksamisia ja voimia...toi masennus on kai meille kaikille niin tuttua, ja ei nää mun toivotukset varmasti tuo sulle helpotusta, mutta väkisin sitä täällä myötäelää sun tunteita, kun kuulostaa toi masennus jotenkin niin tutulta..... Mutta yritän täältä lähettää voimia ja jaksamista:)

Masennus tosiaan vaivaa tällä hetkellä pahasti. Kaikki asiat tuntuu olevan pielessä. Työasiat askarruttaa, raha-asiat valvottaa, parisuhde on kriisissä ja lapsi on hukassa ja mä siinä sivussa myös. Eniten huolettaa lapsen henkinen vointi, koulussa ilmeisesti kiusataan, mut ei suostu puhumaans iitä mulle. Olen puhunut asiasta opetajalle, mutta aika vähän on keinoja auttaa, kun opettaja ei ole tätä kiusaamista huomannut. Nälvitään, jätetään leikkien ulkopuolelle, syrjitään, ei puhuta mitään, ei olla kuulevinana kun tyttö puhuu jotakin, otetaan näennäisesti mukaan leikkiin, mutta rooli voi olla vaikka kotileikissä pihapensas... Oli innoissaan vielä eilen lähdössä kesän leirille, mutta nyt tänään ei haluakaan lähteä, kun ei kukaan kuitenkaan halua nukkua hänen vieressään. Kyselee kovasti tuleeko lapsia, luokkakavereita siis parillinenv ai pariton luku... Itkettää tytön puolesta ja sit tietty mietityttää, että ei tällaiseen maailmaan voi lisää lapsia edes hankkia.



Äh, kaiken huipuksi hetki sitten alkoi ihan kauheet "menkka" kivut, eli menkat varmaan alkaa huomiseen mennessä. Enää tässä vaiheessa, kun tuskin ovat mitään "kiinnittymiskipuja". Eli tämä päättyi nyt sit tähän ja jatkoa pitänee miettiä huomenna, kun soittelen hoitajalle...

Ihanaa!! Oikein mahtavaa odotusta sinulle toivottelen!!



Itselläni on testaus huomenna ja koska mitään ei missään tunnu, niin olen varma että pettymys tulee, mutta silti jänskättää ja toivoo kuitenkin vielä parasta. Olisi niin ihanaa päästä loistvasti aloitettua plussaketjua jatkamaan...



Piinausvoimia kaikille!

Ei onnistunu. Ei muuta ku valmistautumaan taas seuraavaan hoitorumbaan...blaahblaah.



Plussa toivotuksia teille kaikille muille tai "nähdään" sit uusissa pinoissa jos käy huonosti.