Lue keskustelun säännöt.
Kehoitin hoitolapsen äitiä käymään lapsen kanssa neuvolassa jotta arvioivat onko
24.02.2009 |
tarvetta lähetteelle puheterapeutin vastaanotolle. Nyt kuukauden olen olen kuunnellut kun äiti kertoo mitä kaikkea lapsi päivittäin oppii.
Tiedän, että on vaikea myöntää jos oma lapsi tarvitsee tukea kehityksessä mutta silti tämä rassaa.
Kuinka paljon helpompaa olisi jos puheterapeutti sanoisi, että kaikki on kunnossa ja odotellaan rauhassa.
Tai jos tukeen on tarvetta niin lapsi saisi sitä.
Kommentit (48)
15 se on kyllä kehoittaa..
Oikea kirjoitusasu on i :tön kehottaa ; samoin kirjoitetaan kehotus
- sanoo kielitoimisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten tämä on hurjaa potaskaa:
Ja puheongelmiin puututaan kyllä 3-vuotisneuvolassa ilman teitäkin.
Kolmevuotias on joka tapauksessa usein ujo ja arastelee neuvolatätiä. Ei jutustele välttämättä yhtään mitään. Tutkimuksiin - joista iso osa on edelleen fyysisten ominaisuuksien tutkintaa (pituus paino jne.) - on varattu huikean tunnin verran...
Oikeasti on elintärkeää, että päivähoidossa seurataan lapsen kehitystä. Monet ongelmista näkyvät vain pitkäaikaisessa seurannassa ja ryhmätilanteissa, ei tunnin pikavisiitillä neuvolassa!
Sen vuoksi viisivuotistarkastukseen pyydetäänkin neuvolaan jo lausunto sieltä päivähoidosta, koska muutoin lapsen kehityksen arviointi jäisi hyvin alkeelliselle tasolle.
Neuvolatarkastuksissa bongataan vain pahimmat näkö-, kuulo-, hahmotus- ja kehitysvirheet, mutta esim. puheenkehityksestä ei kolmevuotiaana osata vielä siellä sanoa yhtikäs mitään, jos äiti/päivähoito ei pyydä tutkimuksia ja selvityksiä.
PS: meillä autistinen lapsi läpäisi hienosti kolmivuotistarkastuksen ja ongelmat tutkittiin vasta, kun minä hiukan sen jälkeen vaatimalla vaadin lapselle tutkimuksia. Joten se neuvolatarkastuksista... (ja meillä neuvolatäti oli vielä oikein HYVÄ terkkari, ollut alalla kolmekymmentä vuotta).
Mitään 3-vuotistarkastustakaan ei ole, ne menee meillä että 2,5 ja 4.
Lapsella on ollut joka ikisessä tarkastuksessa eri terveydenhoitaja, eli meille ei ole muodostunut mitään suhdetta sinne neuvolaan.
Puhumattomuuden voisi kuitata että "kyllä se kotona paljon puhuu " ja sillä hyvä, ei ne sieltä rupea perään soittelemaan.
tiedä mikä lapsen todellinen puheterapeutin tarve on, mutta ensinnäkin puheterapeuteille on valtavat jonot. Eli he ottavat vain ne todella apua tarvitsevat. Toiseksi, jos 2,5 vuotias ei osaa sanoa 2-3 sanan lauseita niin silloin on aihetta puheterapeutille. Erilaiset äänteet kuten r,s, j, l saavat vielä puuttua. Myös jos perheessä on käytössä useampi kuin yksi kieli, lapsen puheen kehitys voi tulla myöhemmin.
Lisäksi sanoisin vielä, että tosiaan monille vanhemmille on hirveän vaikeaa myöntää, että heidän lapsellaan on mitään vikaa, mutta jos ls ilmoituksia alettaisiin tuollaisista asioista tehdä mentäisiin jo naurettavuuksiin. PPH:lla ja esim. neuvolalla on velvollisuus asiasta mainita ja suositella hoitoon suuntaamista. On vanhempien vastuulla ottaa apu vastaan. Jos näin ei käy asialle ei voi mitään ja sitten pitää odottaa seuraavaa mahdollista ajankohtaa asiaan puuttua.
3 v. tarkastuksessa sitten sai lähetteen, mutta joutuivat odottamaan terapiaan pääsyä yli puoli vuotta. Eli lapsen terapia viivästyi kahdella vuodella äidin vuoksi.
Lapsi on nyt kuntoutunut jonkun verran, mutta pidennetyllä oppivelvollisuudella on koulussa ja harva ymmärtää mitä lapsi sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jähitin 2,5-vuotiaalleni ja sekin oli tosi työn takana. Ja loppujen lopuksi ihan turhaakin, koska lapsi otti kehityksen kiinni luonnostaan 4 ikävuoteen mennessä.
Minä ja kymmenen muuta monimuotoisen kehityshäiriöisen lapsen äitiä ollaan neuvolassa sanottu vuosia ties mitä, mutta ei ole otettu kantaa. Neurologin tutkimuksissa sitten paljastui ties mitä ongelmaa. Ja kun tarkkana olisi terkkarikin ollut, luulisi että olisi nyt kiinnittänyt huomiota selvästi ikätasoaan huonompiin testituloksiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisas äiti ottaa tietenkin yhteyttä neuvolaan ja pyytää arviota puheterapian tarpeesta.
Nimenomaan tällainen ASIALLINEN puuttuminen lapsen kehitykseen on tärkeää. Minä ainakin arvostan sitä, että pk:n henkilökunta ottaa reilusti puheeksi kaikenlaiset asiat. Epämääräinen vihjailu se vasta rasittavaa onkin.
Meillä on ollut kuopuksella keskittymisvaikeuksia. Ne tulivat aluksi ilmi kerhossa, josta asiaan otettiin kanttaa lähinnä huokailemalla, että on se vilkas tyttö ja hoh hoijaa miten on rankkaa ja nääs nääs. Se tuntui minusta äitinä hirveän pahalta - epämääräinen viesti kun oli, että lapsessasi on vikaa eikä me jakseta sen kanssa. Sitten kun yritin kysyä että eikö lapsi ole heistä vielä kypsä kerhoon, niin sitten ei kuitenkaan sanottu juuta eikä jaata.
Päiväkodissa suhtautuminen oli ihan toisenlaista. LTO otti ystävällisesti ja asiallisesti puheeksi keskittymisvaikeudet ja suositteli käymään neuvolassa. Sinne menimmekin, mutta tietenkään tällaiset ongelmat eivät tulleet ilmi yhdellä käyntikerralla. Päiväkodissa sitten sovittiin, että erityislastentarhanopettaja seuraisi minunkin lastani jonkin aikaa.
ELTO seuraili tyttöä joitakin kuukausia, eikä hänen mielestään tilanteessa ollut mitään huolestuttavaa tai lisätutkimuksia vaativaa. Tuntui hyvältä, että henkilökunta otti tytön ongelmat asiakseen. Jos jotain erityistä olisi ilmennyt, niin tyttö olisi päässyt tarvittavan tuen piiriin.
Nyt tyttö on jo eskarilainen, ja keskittymisvaikeudet ovat lähes kokonaan jääneet pois. Edelleen hän saattaa unohtua joskus haaveilemaan, mutta kaiken kaikkiaan hänestä on tullut iso ja taitava tyttö.
Jotkut käy jo ihan vauvan kanssa pt:llä harjoittelemassa syömistä. Suun motoriikan kehitystä voi treenailla jo ihan pienestä. Toki alun käynnit on lähinnä vanhempien opastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan oltu jonossa puheterapeutille JO kaksi vuotta!! Että varmaan sinne noin vaan mennään!!!
tai vaikka netistä... Ei siihen puheterapeuttia tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta perhepäivähoitajilla vasta huono itsetunto onkin!
... tolkuttoman huono itsetunto. Se on NIIIIN kaameeta kun joku edes uskaltaa ajatella, että lapsessa olisi joku häiriö. Etenkin kun tässäkin ap:n tapauksessa käynti tai pari jollain terapeutilla kertoisi asiasta totuuden.
Heti ollaan takajaloillaan, kuin oltais kurkkua leikkaamassa. Ei näytä olevan yhtä helppoa lapsen maailmaan saattaminen ja toisaalta asioiden tarkastelu objektiivisesti - ehkäpä lapsen parhaaksi... voivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi kerrottu millä tapaa lapsen fyysinen tai psyykkinen kehitys on häiriintynyt vanhempien vuoksi? Täällä kehoitetaan ottamaan yhteyttä lastensuojeluun ja puhutaan hoitajan velvollisuuksista jne.
Jos lapsi hoidetaan hyvin ja hänen perustarpeet tyydytetään niin lastensuojeluun ei todellakaan ole syytä ottaa yhteyttä puheen vuoksi!!! Miettikää nyt vähän mitä sanotte!
Puheterapiaan ei lisäksi kenenkään ole pakko mennä, ei vaikka pph, lto ja neuvolan th niin kehottaisi. Mikään taho ei asiaan voi puuttua eikä kävellä vanhempien yli, ellei lapsi tosiaan ole vaarassa.
Mikään taho ei asiaan voi puuttua eikä kävellä vanhempien yli, ellei lapsi tosiaan ole vaarassa.
vaikka lapsi ei oppisi koskaan puhumaan ja vanhemmat ei halua apua, niin kukaan ei voi tehdä asialle mitään.
Mä tiedän oikeasti yhden perheen, jonka lapset eivät osanneet puhua tullessaan kouluun (heille ei vissiin puhuttu koskaan) joten tuo tulee aina mieleen kun lukee näitä juttuja missä vanhemmat vaan vähättelee asioita.
ja siinä tapauksessa lastensuojelu voi ihan perustellusti asiaan puuttua.
Mutta se, että pienen leikki-ikäisen puhe on ehkä puuttellista tai lapsi on hitaasti kehittynyt, ei anna oikeutta epäillä puuttelista hoitoa tai huolenpitoa.
Mikään taho ei asiaan voi puuttua eikä kävellä vanhempien yli, ellei lapsi tosiaan ole vaarassa.
vaikka lapsi ei oppisi koskaan puhumaan ja vanhemmat ei halua apua, niin kukaan ei voi tehdä asialle mitään.
Mä tiedän oikeasti yhden perheen, jonka lapset eivät osanneet puhua tullessaan kouluun (heille ei vissiin puhuttu koskaan) joten tuo tulee aina mieleen kun lukee näitä juttuja missä vanhemmat vaan vähättelee asioita.
minun lapsiani hoitava henkilö kertoisi huolensa, siis jos jostain lastani koskevassa asiassa on huolissaan, oli se sitten pieni tai suuri asia.
Mutta se, että pienen leikki-ikäisen puhe on ehkä puuttellista tai lapsi on hitaasti kehittynyt, ei anna oikeutta epäillä puuttelista hoitoa tai huolenpitoa.
Mutta jos nuo ongelmat jatkuvat ja vanhemmat kieltäytyvät hakemasta apua niin kyllä minun mielestä ruvetaan lähestymään laiminlyöntiä. Kyllähän jotkut vanhemmat vie lapsen lääkäriinkin vasta ihan äärimmäisessä hädässä.
ole ap, mutta olen itsekkin toiminut joskus pph:na. tuttua on kuvailemasi tapaus.
Itse olin pph:na vain 2v ja useampi tapaus tuli vastaan. Vanhemmat heti karvat pystyssä jos jotain vihjas. Haukkumista sai ja lapset vaihtoi paikkaa vaikka ihan ystävällisesti vanhempi-hoitaja tapaamisessa kysyin oletko huomannut....kuinka kotona...tai muuta vastaavaa.
Itselläni kokemusta 4 omasta lapsesta sekä lastenhoitajan koulutus sekä 2v työkokemusta päikkäristä sekä myös terveydenhoitajan koulutus ja 3kk työkokemusta lastenneuvolasta
terkka ehdota puheterapiaa. Mä en kyllä ymmärrä kans miks äiti ei voi vaan varata aikaa, lapsi saisi kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos todetaan sen olevan tarpeen.