Muita jotka kokevat olevansa Facebookissa yksin - "kavereista" huolimatta?
Itse olen lopettanut kommentoimiset, en enää kommentoi tilaani enkä toisten tiloja, enkä tykkää mistään. Ennen ahkerasti kommentoin ja tykkäsin ja päivitin tilaani, mutta kun mulle ei juuri koskaan kommentoida mitään niin lopetin. En ymmärrä, miksi minulle ei kukaan kommentoi, kun tuntuu että toisten tiloja kommentoidaan heti..
Niin, käyn siellä sitten vaan huvikseni katsomassa mitä muut juttelevat keskenään.
Kommentit (26)
Myös täällä av:lla tuntuu joskus, että kaikki omat aloitukset putoavat kaivoon eikä kukaan kiinnostu :) Tiedäthän, että jos fb:ssä on paljon kavereita, niin ei näe perussivulla kaikkia statuksen muutoksia, ja joskus fb käsittämättömästi "sorsii" joitain ihmisiä ihan pyytämättä.
Kavereita on mutta kaikenmaailman säläkin menee muilta muille :(
vaan pari kaveria jotka joskus kommentoivat tai kirjoittelevat seinälle. Ei mulla ole FB-kavereitakaan kun jotain 60 mutta monella heistä on monta sataa kaveria eivätkä jaksa varmaan kaikille kirjoitella : (
joka on hyvä verkostoitumis- ja tiedonjakamisväylä- mutta jolla ei ole mitään tekemistä ihmisuhteiden kanssa. Vaikka miljoona ihmistä olis "kiinnostunut" susta netissä- käytännössä sulla on vastassa ainoastaan KONE. Ja ihminen taas on elollinen olento- joka kokeakseen jotain aitoa tarvitsee myös aitoa kanssakäymistä; siis nähdä kasvot, elekielen, tuntea aisteillaan toisen ihmisen jne.
Musta on järkyttävää että ihmiset syöksyvät tällaiseen itsepetokseen ja luulevat heillä olevan ihmissuhteita vaikka ainoa mikä on läsnä oikeasti on se tietokone.
Mitä minä siellä teen? En yhtään mitään. Tunsin itseni todella hölmöksi kun eräänä päivänä tajusin että puhelen siellä yksinäni (kommentoin tilaani) eikä ketään kiinnosta..
ap
oikeaa ystävyyttä ja välittämistä ei siellä ole mahdollista kokea. valtapeliä, satuksen pönkitystä ja pinnallisia "ihmissuhteita" vain. En tajua mitä kukaan tekee sellaisella elämällä. varsinkaan jos on perheellinen.
oikean ihmisen kanssa, voit tulkita hänen olemuksestaan asioita; netissä kuka vaan tyhjäpää voi esittää ihan mitä vaan- ne rassukat joiden sosiaalinen elämä tapahtuu netissä menettävän pikkuhiljaa kommunikointitaitonsa- eli kaiken sen mikä elämässä on tärkeitä- yhteyden toiseen- OIKEAAN ihmiseen. tästä asiasta kannattais olla oikeesti huolissaan.
esiintyy myös kasvokkaisessa kanssakäymisessä...
oikeaa ystävyyttä ja välittämistä ei siellä ole mahdollista kokea. valtapeliä, satuksen pönkitystä ja pinnallisia "ihmissuhteita" vain. En tajua mitä kukaan tekee sellaisella elämällä. varsinkaan jos on perheellinen.
enimmäkseen ihmisten kanssa joita näen muutenkin, esim. työkavereiden joita näen joka päivä... Onko meidän kanssakäymisemme FB:ssa jotenkin epäaidompaa??? Entä pitääkö sun mielestä sitten olla pitämättä yhteyttä kokonaan esim. sellaisten ystävien kanssa jotka asuvat toisella puolella maapalloa eikä ole mahdollista tavata?
Huomaa, että eihän ketään niin kauheasti kiinnosta toisten tekemiset, kun on kova tohina kertoa omista tekemisistä ja saada sitä kautta arvostuksen tunnetta. Musta hieman naurettava koko paikka, vaikka itsekin sinne hiljattain liityin. Siis lähinnä huvittaa ne, jotka käyvät vähän väliä informoimassa omia tekemisiään, että mikä kumma heidät saa niin toimimaan..? Ei ymmärrä ei... :)
itse koskaan kerro mitä olen tekemässä tai kommentoi kellekään mitään, ellei mulle ole jotain sanottu, käytän facebookkia vain sähköpostin korvikkeena. "Ystäviäkin" on peräti 16. En tajua miksi minulle on lähetetty kaveripyyntöjä jos minulle ei koskaan sanota mitään, mutta en osaa itsekään lähestyä ihmisiä, joiden kanssa en edes ole tekemisissä enää. Kuitenkin jos hylkää kaveripyynnön, niin ei sekään kovin kohteliasta ole. Ihme mesta koko facebook.
muiden tilaa pitäisi kommentoida...??? Tai muiden minun tilaani...?
Ihan sama jos joskus joku kommentoi vaikkapa tilaani "Kamalassa flunsassa" tmv. jotenkin "Koitahan parantua" tmv. niin en todelakaan tuota odota/kaipaa. Ihan kivahan se on kun joku kommentoi:)
Mutta päivitän tilaani lähinnä siksi että kaverini tietävät missä mennään, eli eivät ihmettele jos minua ei jossakin näy kun olen kipeänä, tai vastaavasti jos menen vaikkapa jollekkin keikalle, niin tietävät minun siellä olevan ja voivat laittaa viestiä FB:n / mesen /kännykän kautta että nähdäänkö keikkaa ennen, keikan aikana, tai keikan jälkeen jossakin.
Ja sama toki toisinpäin, eli jos kaverin päivityksestä huomaan että hän on kipeänä en soita ja kysy lähteekö hän lenkille, tai jos huomaan että kaverini on menossa samaan paikkaan mihin minä, niin informoin asiasta ja ehdotan tapaamista tmv.
Näin kotona ollessa (pitkä sairasloma) minusta olisi mukava vaihtaa muutama sana jonkun tutun kanssa, heittää pientä vitsiä tms. Mutta eipä taida olla minun ikäluokkani foorumi.
Kavereita on mutta kaikenmaailman säläkin menee muilta muille :(
Mulla ei ole yhtään. Liityin jo puolivuotta sitte, eikä vieläkään yhtään kaverii:(
Social networking sites such as Facebook could raise your risk of serious health problems by reducing levels of face-to-face contact, a doctor claims.
Emailing people rather than meeting up with them may have wide-ranging biological effects, said psychologist Dr Aric Sigman.
Increased isolation could alter the way genes work and upset immune responses, hormone levels and the function of arteries. It could also impair mental performance.
En ole facebookissa, mutta tajusin kirpaisevasti viikonloppuna ettei minulla ole elämää tahi kavereita.
Niin että autappa naista mäessä ja kerro miten hommata elämä ja kaverit.
Mitä jos hankkisitte ihan oikean elämän ja ihan oikeita kavereita?
suurin osa kavereistani asuu Helsingissä tai on muuttanut ulkomaille. Täällä "käpykylässä" ei paljoo hengenheimolaisia ole. Elämä pyörii pääasiassa lasten ja kodin ympärillä. Mulle FB on ihana lisä arkeen kun tavoittaa yhdellä klikkauksella hyvin ison osan vanhoista kavereista, joita ei muuten tapaisi ollenkaan...
Mitä jos hankkisitte ihan oikean elämän ja ihan oikeita kavereita?
Aina joku laittaa viestiä, tule face bookiin. Jos ei halua pitää normaalisti yhteyttä ajanpuutteen vuoksi, miten on aikaa tuolla sitten olla? En tajua. Oma nettiaikani on oikeastaan tässä, että käyn silloin tällöin av:lla, joskus luen iltistä, haen reseptiä ja tsekkaan sähköpostin, jota kirjoitan silloin tällöin ystävilleni (jotka eivät jaksa vastata, tai sen verran vastaa että mukava kun kirjoitat kirjoita useammin).
Sähköpostitse pidetään yhteyttä jokaiseen kaveriin erikseen. Fb:ssa omat kuulumiset voi kertoa vaikka sadalle kaverille yhtä aikaa ja näkee samalla nopealla silmäyksellä muiden kuulumiset. Ajansäästö on valtava ja jää aikaa vaikka kasvotusten tavata lähimpiä useammin. Toiset eivät tällaisesta pikaviestinnästä perusta, mutta verkostoihin perustuvissa ammateissa oleville Fb on hyvin luonteva tapa pitää yhteyttä kavereihin.
Aina joku laittaa viestiä, tule face bookiin. Jos ei halua pitää normaalisti yhteyttä ajanpuutteen vuoksi, miten on aikaa tuolla sitten olla? En tajua.
Saas nähä, tuleeko tähänkään ketjuun muita kommentteja.