Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita jotka kokevat olevansa Facebookissa yksin - "kavereista" huolimatta?

Vierailija
22.02.2009 |

Itse olen lopettanut kommentoimiset, en enää kommentoi tilaani enkä toisten tiloja, enkä tykkää mistään. Ennen ahkerasti kommentoin ja tykkäsin ja päivitin tilaani, mutta kun mulle ei juuri koskaan kommentoida mitään niin lopetin. En ymmärrä, miksi minulle ei kukaan kommentoi, kun tuntuu että toisten tiloja kommentoidaan heti..

Niin, käyn siellä sitten vaan huvikseni katsomassa mitä muut juttelevat keskenään.

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
23.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

suurin osa kavereistani asuu Helsingissä tai on muuttanut ulkomaille. Täällä "käpykylässä" ei paljoo hengenheimolaisia ole. Elämä pyörii pääasiassa lasten ja kodin ympärillä. Mulle FB on ihana lisä arkeen kun tavoittaa yhdellä klikkauksella hyvin ison osan vanhoista kavereista, joita ei muuten tapaisi ollenkaan...

Mitä jos hankkisitte ihan oikean elämän ja ihan oikeita kavereita?

ainakaan hengenheimolaisten suhteen. Suuri osa fb-ystävistäni on täältä samalta kylältä esim. äiti- tai työkavereita. Minusta on kiva lukea muiden päivityksiä. Mielestäni on kyllä liioittelua, että fb vähentäisi sosiaalisia taitoja tms. Minulle se on vain yksi tapa pitää yhteyttä ystäviini (ja ihan kätevä varsinkin nyt kun kolmatta viikkoa olen kotona sairastelujen takia...), ei sen ihmeellisempää. Fb:ssä ollaan sentään omilla henkilöllisyyksillään, toisin kuin esim. useassa keskustelufoorumissa.

Vierailija
22/26 |
23.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sähköpostitse pidetään yhteyttä jokaiseen kaveriin erikseen. Fb:ssa omat kuulumiset voi kertoa vaikka sadalle kaverille yhtä aikaa ja näkee samalla nopealla silmäyksellä muiden kuulumiset. Ajansäästö on valtava ja jää aikaa vaikka kasvotusten tavata lähimpiä useammin. Toiset eivät tällaisesta pikaviestinnästä perusta, mutta verkostoihin perustuvissa ammateissa oleville Fb on hyvin luonteva tapa pitää yhteyttä kavereihin.

Itsekin olen fb:ssa, mutta tajusin, ettei se nyt oikeastaan ole yhteydenpitoa, jos käy lueskelemassa toisten tilapäivityksiä ja uutisia, tai jos lähettää itse viestejä kavereille. Vastavuoroisuus ei kuitenkaan ole niin suurta. Olen pettynyt joihinkin "ystäviini", jotka eivät vaivaudu vastaamaan henk. koht. viesteihin ollenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
23.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä sen tarvitse olla urheilua jos siitä ei tykkää.

Mieleisen harrastuksen parissa liikkuu yleensä samanhenkisiä ihmisiä joiden kanssa on helppo tulla juttuun. Vapaaehtoistyö on toinen antoisa "harrastus".

Voi vain todeta ettei kukaan sua sieltä neljän seinän sisältä tule hakemaan. Ylös ja ulos tutustumaan ihmisiin.

Säälittävää jos elämänsisältö on joku nettiyhteisö.

En ole facebookissa, mutta tajusin kirpaisevasti viikonloppuna ettei minulla ole elämää tahi kavereita.

Niin että autappa naista mäessä ja kerro miten hommata elämä ja kaverit.

Mitä jos hankkisitte ihan oikean elämän ja ihan oikeita kavereita?

Vierailija
24/26 |
23.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se sama harrastus tee ihmisistä kavereita automaattisesti, kuten ei äitiyskään.

Vierailija
25/26 |
23.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uhraa muutama ajatus sille, mitä/miten kirjoitat tilapäivitykseesi. Olen huomannut, että hyvät kirjoittajat saavat enemmän kommentteja kuin tylsemmät. Se siis ei tarkoita, että heidän elämä olisi kiinnostavampaa, mutta naseva ilmaisu tekee siitä sellaisen.

Vierailija
26/26 |
23.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin sun pitää myös kommentoida muiden juttuja. Vastavuoroisuus nääs.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi kaksi