Kumpi parempi tapa ajatella:
1.Lasten takia ei erota
2. Erotaan lasten takia
Ja jos vielä perustelisit näkökantasi, kiitos.
Kommentit (7)
mikään ei ole niin kauheaa kuunneltavaa, kun vanhempien riidat tai on vielä kauheampi on vanhempien mykkäkoulu.
Molemmat kokenut lapsuudessa. Voi sitä onnenpäivää, kun kuulin, että vanhemmat eroavat (sitä en tietenkään heille sanonut).
mutta joskus se on mahdotonta ja on parempi erota. Missä se raja menee on veteen piirretty viiva ja ulkopuolisen vaikea sanoa.
Sama juttu minun lapsuudessani, tosin minä sanoin teininä vanhemmilleni,että eroisivat jo, hulluksihan siinä kaikki olisi tullut!!
mikään ei ole niin kauheaa kuunneltavaa, kun vanhempien riidat tai on vielä kauheampi on vanhempien mykkäkoulu.
Molemmat kokenut lapsuudessa. Voi sitä onnenpäivää, kun kuulin, että vanhemmat eroavat (sitä en tietenkään heille sanonut).
Asiathan ovat mustavalkoisia, jokaiseen avioliittoon, lapseen ja perheeseen pätee vain yksi ainoa totuus, koska kaikkien perheiden tilanteet ovat identtisiä.
-vai miten se meni?
vanhemmilleni saman pyynnön, että eroaisivat.
Äiti selitti että eivät eroa 'lasten takia' mutta sitten kyllä kun lapset ovat aikuisia =o
Kotielämä oli todella kamalaa meille kaikille ja lasten takia oli pakko sitä jatkaa.
Sama juttu minun lapsuudessani, tosin minä sanoin teininä vanhemmilleni,että eroisivat jo, hulluksihan siinä kaikki olisi tullut!!
mikään ei ole niin kauheaa kuunneltavaa, kun vanhempien riidat tai on vielä kauheampi on vanhempien mykkäkoulu.
Molemmat kokenut lapsuudessa. Voi sitä onnenpäivää, kun kuulin, että vanhemmat eroavat (sitä en tietenkään heille sanonut).
oli kotona raskasta ennen eroa; tapeltiin, pidettiin mykkäkoulua, alkoholia ja itse jouduin teininä muutamaksi vuodeksi vanhempieni superpalloksi siihen väliin. Sanoin monesti, että erotkaa jo, en jaksa enää tätä touhua. Äidilläni olikin jo uusi mies kierroksissa, mutta vielä vaan kituteltiin.
Lopulta kun erottiin, niin usein on jälkeen päin sanottu että; "niin kun sinäkin sitä toivoit". Mutta mielestäni lapsen/ nuoren ei kuulu hoitaa vanhempien suhdetta ja joutua kärsimään "aikuisten" ongelmista. Ja mitenkäs sitä muuten huutaisitkaan apua paitsi että pyytäisi eroa jotta rauha tulisi maahan, kun kumpikin keskittyy vain omaan napaan.
Eli mielestäni järkevämpää erota, jos ei homma toimi. Mutta kuten usein jo todettu, että asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta silloin on mielestäni viimeinen hetki pysähtyä kun lapsi/ lapset kärsii ja pyytää ratkaisua..
perhehelvetti, jossa vanhemmat tappelevat, eivät rakasta toisiaan ja lapset saavat mahtavan parisuhdemallin
vai
uusioperheet, jossa lapset pendeloivat vanhempien väliä ja saavat kärsiä siitä
Ovatko vaihtoehdot tässä? Onneksi lapset ovat sopeutuvaisia eivätkä muusta tiedä, kuin missä elävät.