Partio, onko hyvä harrastus?

Solmujen tekoa, nuotion sytyttämistä, luonnossa selviytymistä pussiruokien turvin ja silleen. Partio kannattaa kristillisiä arvoja joten hengellistä kasvatusta saa sopivassa suhteessa samalla. Lisäksi reippaat partiolaistytöt ja pojat auttavat mm.vanhuksia, osallistuvat luonnonsuojeluun keräämällä roskia keväisin tienreunoilta ja osallistuvat kansallisiin avustuskeräyksiin rahalipaiden kanssa.

Ja vuoden kohokohtia ovat kansalliset ja kansainväliset partioleirit, joilla saa uusia kavereita ja pääsee matkustamaan ilman vanhempia.

Luonnosta pitävä lapsi, joka tykkää seikailla metsissä. On kiinostunut kaikesta miten selvitä luonnon armoilla.

Sellainen pitää partiosta. Ei kaikki lapset pidä partiosta.

paremminkin politiikkaa: entistä maaseudun puoluetta...

Onko sitä uskonnollista kasvatusta paljonkin ?

Olisi niin hyvä harrastus pojalle.

Itse kävin aikoinani pioneereissä, joka oli ihan samantapainen kuin partio. Uskonnon sijaan oli politiikkaa. Ei minusta silti kommaria kasvanut tai sosialismin kannattajaa. Muistan että nälkää näkeviä Afrikkalaisia muistettiin ja maailman rauha oli tärkeä asia.

Partiossa voi olla ihan hyvät tavoitteet, mutta en pidä siitä, että ryhmiä vetävät pienet lapset. 10-12-vuotiaat voivat olla omasta mielestään ihan sopivia vetäjiä, mutta eivät pysty pitämään kuria tai estämään kiusaamista ryhmissä.

Sudenpennun lupaus ja ihanteet



Partiolaisen lupaus ja ihanteet sekä tunnus kuvaavat partion arvoja.

Lupaus ja ihanteet kertovat arvopohjasta nuorten ymmärtämällä tavalla. Partiomenetelmään kuuluu sitoutuminen partion arvoihin. Lapset ja nuoret voivat konkreettisesti tehdä sen antamalla partiolupauksen.



Sudenpentu ymmärtää, mitä lupauksen antaminen tarkoittaa. Antaessaan sudenpentulupauksen hän sitoutuu olemaan partiolainen.



Antaessaan partiolupauksen, sudenpentu saa vasempaan hihaan kiinnitettäväksi molempien maailmanjärjestöjen lupausmerkit.



Sudenpennun lupaus

Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa,

toteuttaa sudenpennun ihanteita ja olla avuksi toisille.



Sudenpennun ihanteet

kunnioittaa toista ihmistä

rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä



Kaikkien ikäkausien yhteinen tunnus

Ole valmis

varsinkin pienillä paikkakunnilla, joilla partio toimii monesti seurakunnan tiloissa ja avustamana. Mutta partiossa on täälläkin muitakin uskontoja ja uskonnottomia, joten rohkeasti mukaan! OTa yhteyttä lippukuntaan ja kysy, miten se heillä toteutuu.



Itse olen ollut partiossa yli 10 vuotta ja meillä se uskonnollisuus näkyi todella vähän.

mutta itseäni siinä tökki se että asiat pitää tehdä juuri oikealla tavalla.



Eli vaikka käsitän kyllä sen että tietyllä tavalla pinotut puut syttyvät nuotiossa paremmin palamaan, tietyllä tavalla koottu maja on "oikeaoppinen" jne. jne. mutta onko sillä loppujen lopuksi merkitystä...?



Eli jos KÄRJISTETÄÄN;



-Näppärä muksu osaa metsään eksyttyään viritellä nuotion, pitää itsensä lämpimänä jne.



-Partiolainen on pulassa jos ei muista miten se kalikka nuotioon nyt pitikään asetella ja miten sen suojan saa rakennettua kun ei ole kuusia ollenkaan tässä metsässä.



Partiotoiminta on Aku Ankan Sudenpennuista hyvin kaukana, vaikka Tupun, Hupun ja Lupun innoittaa monta pientä partionharrastuksen pariin;)



Sanotaan niin, että partio sopii tietynlaisille lapsille hyvin. Mutta jos omaa luovaa ajattelua, niin partio ei paras harrastus. Monesta lapsesta on tylsää opetella tekemään juttuja juuri oikein, eli vaikka lopputulos olisi sama, niin se ei riitä vaan toteuksen pitäisi mennä juuri ohjeiden mukaan.

Kirkon tiloissa toimivat, mutta siihen se melkein sitten jääkin.



Oma lapsi on ollut vuosia partiossa. Tykkää kovasti, varsinkin retket ja leirit on niitä odotettuja juttuja. Mä tykkään itse että sellainen luonnossa liikkuminen ja oppiminen on varsinkin kaupunkilaislapselle kiva juttu.



Omalla lapsella on partion suhteen jopa tavoitteita. Haluaa joskus oman sudari-ryhmän jolle opettaa kaikkea sitä mitä on itse oppinut. Ensi vuonna aikoo mennä pj-kurssille.



Lisäksi partio ei ole kallis harrastus. Rahaa kuluu aika vähän vuosittain partioharrastukseen.

Kaikki lestalapset käy 4H-kerhoa ja siinähän sitä uskontoa riittää

Miten luovuus ja oikeaoppisuus olisi jotenkin toisensa poissulkevia asioita? Jos partiossa esim. opetellaan, miten puukolla vuollaan oikein, niin luova lapsihan sitten vuoleskelee myös partiossa ihan mitä itse tykkää (mutta ei veistä sormeensa).



Uskonnollisuus taitaa tosiaan olla nykyään niin partiossa kuin nyky-Suomessa yleensäkin todella vähän esillä. Mutta se on kovin lippukuntakohtaista, joten jos uskonnollisuus sinua häiritsee, niin kannattaa ottaa asiasta selvää. Itse en muista juurikaan uskonnollisuuteen törmänneeni.



Minua partiossa viehättää myös se, että lapset saavat vastuuta sitä mukaa, kun pystyvät sitä ottamaan. 10-12 -vuotiaat saattavat tosiaan olla isoistakin asioista vastuussa, mutta eivät tietenkään ilman tukea. Minä esimerkiksi olen hoitanut 13-vuotiaana kaverin kanssa viikonloppuretken ruokailut annetulla budjetilla suunnittelusta tarvikkeiden ostoon ja osin valmistukseenkin. Ei tarvinnut kotoa pois muuttaessa hämmästellä sitä, että maksaako ruoka :)

Partio sopii monenlaisille lapsille.

Partio on avoin kaikille, eli ei ole kiinni uskonnollisesta tai muustakaan vakaumuksesta. Useimpien lippukuntien taustayhteisönä (=raha) toimii paikallinen ev.lut. seurakunta, mutta toiminnassa se yleensä näkyy lähinnä vuosittaisena kirkossa käyntinä, joka on vapaaehtoista. Partiossa pidettävät hartaudetkin ovat nykyisin yleensä eettisiä pohdintoja. Ja jos lapsesi ei kuulu kirkkoon, tai muuten et halua hänelle uskontoa tarjota, niin siitä kannattaa mainita partioon liittyessä.



Kympin luonnehdinnat täydellisistä suorituksista meni kyllä multa ohi ja yli. Ehkä jossain kisoissa on tärkeää saada juuri oikeanlainen nuotio, jotta tulee hyvät pisteet. Mutta metsäretkellä on kyllä ihan sama, minkälaisen nuotion tenava tekee, kunhan se syttyy.



Partion voi aloittaa ekaluokalla aikaisintaan ja yläikärajaa ei ole.



Nykyisin on aikuisten määrää pyritty lisäämään uudella ohjelmalla, joka on viime vuoden aikana tullut käyttöön suureen osaan lippukuntia.



-Yksi partiolainen ja kahden partiolaisen äiti-

Meillä ensimmäinen oli vain lapsien säilytyspaikka. Tämä toinen on huippujuttu. Samoja kokemuksia on muillakin.

Ei noin nuoret vedä ryhmiä vielä. Usein +15 vuotiaat vetää

Vierailija kirjoitti:

Onko sitä uskonnollista kasvatusta paljonkin ?

Olisi niin hyvä harrastus pojalle.

Itse kävin aikoinani pioneereissä, joka oli ihan samantapainen kuin partio. Uskonnon sijaan oli politiikkaa. Ei minusta silti kommaria kasvanut tai sosialismin kannattajaa. Muistan että nälkää näkeviä Afrikkalaisia muistettiin ja maailman rauha oli tärkeä asia.

Osa lippukunnista on yhteydessä seurakuntaan, osa ei. Kysy suoraan lippukunnasta, varmasti kertovat mielellään.

Mä olen työläisperheen lapsi, joka viihtyi partiossa ja omat lapseni ovat viihtyneet myös. Partiolaiset pärjäävät elämässä aina. Vastoinkäymisissäkin. Siksi paras harrastus, mitä voi olla.

Uskonnollisuus tuli yllätyksenä ja oli aika kauheaa katsella ja kuunnella kun pikkulapsilla huudatetaan tuota partiolupausta "lupaan rakastaa Jumalaa" jne. Ihan selvästi uskonnollinen harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Ei noin nuoret vedä ryhmiä vielä. Usein +15 vuotiaat vetää

Ja oliko näin esim kaksikymmentä vuotta sitten? Please, älä kommentoi yksityiskohtia noin ohuella tietämyksellä.

Terkuin 80-l vj, ei se jolle vastasit

Riippuu ihan lippukunnasta, miten toiminta on organisoitu. Eroja tuntuu olevan, joten kannattaa vähän selvitellä. Parhaimmillaan hieno, hauska, elinikäinen harrastus, josta paljon hyötyä moneen.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnollisuus tuli yllätyksenä ja oli aika kauheaa katsella ja kuunnella kun pikkulapsilla huudatetaan tuota partiolupausta "lupaan rakastaa Jumalaa" jne. Ihan selvästi uskonnollinen harrastus.

Niin, sulla on nyt mennyt jotain ohi. Partiolupauksissa luvataan "rakastaa JumalaaNI"

Minulla tulee partiosta mieleen aina jostain syystä Hittler-Jugend, ja että ne vähän isommat - lukioikäiset - partiotytöt ovat ihan mielettömän halukkaita ja kiimaisia sex-machineja, jotka eivät saa millään saa melaa tarpeekseen, vaikka ne ottaisivat jätkiä 10 kertaa päivässä.

(Itävaltalaisen korpraalin nimen jouduin kirjoittamaan tarkoituksella vähän väärin, kun se takertuu oikeassa muodossaan palstan sensurointirobottiin.)