Kun lasten mummun ja äidin maku ei kohtaa

Minulla ja lasteni mummulla on kovin erilainen maku kaikkien asioiden suhteen. Asia haittaa niissä tilanteissa, kun mummu ostelee lapsille jotain lahjoja. Vaatteet ja muut tavarat, lelut ym. ovat minusta ihan hirveitä. Halpoja, muovikrääsiä, markkinakamaa. Emme tarvitse tavaroita, joten olen mummulle todennut, että ei ostaisi mitään, kun lapset eivät todella tarvitse. Mutta mummu vain haluaa. Hänellä ei ole rahasta kiinni tämä halpisjuttujen ostaminen, vaan hänen makunsa on vain sellainen tiimarityylinen.



Olen tähän asti sinnitellyt ja toivonut, että tavarat hajoavat ja voin viskata ne menemään. Usein näin tapahtuukin, kun laatu on niin surkeaa. Olen jutellut asiasta joskus ystävieni kanssa, jotka myös mieluummin satsaavat laatuun määrän sijasta. Heillä vain yleensä maku kulkee käsi kädessä mummujen kanssa. Nyt minua on alkanut kyllästyttää tämä meidän tilanne. (Varmastikin siksi, että mummu toi nyt hiihtoloman kunniaksi taas jotain kauheita spidermanbratzbarbie-paitoja lapsille.) En kerta kaikkiaan voi pukea niitä lapsieni ylle!



Mitä tehdä? Jatkaa samaa rataa, antaa mummun kantaa krääsää meillle? Onko oikeasti mahdollista yrittää sanoa kauniisti, että en halua tuollaista tavaraa? Onko muita, joilla ollut samaa ongelmaa? Enkä nyt todellakaan kaipaa mitään jeesustelevia vastauksia, että olen nipo ja niuho ja kiittämätön. En halua katsella omassa kotonani sellaisia esineitä, joista en todellakaan pidä. Sen verran feng shuihin minäkin uskon.