Kamalat liitoskivut...
Odotan kolmatta, tänään rv.30+1. Häpyluuliitos on vaivannut jo noin rv.15+ asti. Nyt on äitynyt niin kovaksi, että jos vähän pidempään istun, en tahdo päästä liikkeelle kun vihloo. Jos otan sivuaskeleen, tuntuu kuin puukko työnnettäisiin häpyluun keskikohtaan ja väännettäis! Vihlonta säteilee nivusiin. Öisin pitää käydä jo aika usein vessassa, mutta en tahdo päästä sängystä ylös tämän vihlonnan kanssa. Hyvää nukkumisasentoa ei tahdo mitenkään saada vaikka olen ottanut tukityynyt käyttöön. Parasetamoli ei auta juurikaan tähän vaivaan eikä raskaustukivyöstä ole apua (vaikka se hyvin kyllä tukee selkää). Vinkkejä ja apua kaipaan!!! Vielä kuitenkin on aika monta viikkoa tätä masua kannettavana...
Kommentit (5)
Parissa kohtaa keskustelua minun kokemuksia. Tässä mennään päivä kerrallaan...
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Oletteko saaneet/hakeneet sairaslomaan liitoskipujen takia? Itse en iltaisin pääse oikein liikkeellekään, päivät jaksan tukivyön avulla istua kyllä.
Voi, ne liitoskivut ovat ihan hirveitä! Ei niitä tiedä, ennen kuin itse on saman kokenut. Mulla toista odottaessa oli ihan mahdottomat kivut rv 26 lähtien. Nyt odotan kolmatta rv 32+ ja kipuja ei juuri ole, tai siis tuohon verraten ei juuri mitään eli ei ne onneksi välttämättä toistu.
Silloin sain sairaslomaa kipuihin, koska olin lähes liikuntakyvytön.
En löytänyt muita apuja kuin seuraavat:
- Konttausasento ja takaperinkävely (kuulostaa hassulta, mutta auttoi edes vähän tai takaperin pääsi edes liikkumaan) saattaa helpottaa jonkun verran.
- Panadolit ja tukivyöt ja lämpö ja kevyt venyttely.
- Selinmakuulla ja jalat suoraan kulmaan -> rentoutusasento edes hetkeksi.
Niin ja kovasti tsemppiä!!!
T. Jaffa
Täälläkin kokemusta aikaisin alkaneista liitoskivuista. Saikulla joutunut olemaan hirveän kauan, koska ei ole liikkumisesta tullut mitään.
Itsellä hieman helpotusta tuonut:
-lämpöhoito (esim. lämpöpakkaukset/kauratyynyt yms. konstit)
-lepo (tyynyt vakituiseen polvien välissä, että jalat ei yhdessä) sivuasennossa
-alussa hieman auttoi fysioterapia, kunnes kipeetyi niin, ettei liikkumisesta mitään tullut....
-hieronta (mies ollut ihana apu kipujen lievittämisessä)
Kaikista tärkein varmaan ollut ihan se lepo, vaikka hermot kireellä monesti kun ei ole pystynyt tekemään mitään.... Mutta sitten toinen vaihtoehto ollut olla koko ajan kipeänä. Panadolia olen toki käyttänyt ja lääkäri antanut myös luvan buranaa hätätilassa käyttämään- muttei se lääkkeiden ottaminen mitään ole auttanut. Kipu kun ei mene pois niillä kokonaan ja tulee takaisin vaan entistä kovempana jomotuksena, kun lääkkeiden turruttamana sitten on pystynyt jotain tekemään...
Mutta lohdutuksen sanana sanoisin, että itsellä vaikein vaihe on mennyt ohi. Vaikea uskoa, että nyt kävelee paremmin, kuin esim: pari kk:tta sitten. Jota ei olisi uskonut, kun lääkäri povaili kainalosauvoja loppuvaiheeseen jo ennen 30.r.vkoa....
Akupunktiota itse mietin, mutten sitten saanut aikaiseksi käydä. Siitä kuulemma voisi olla jotain apua. Kai se riippuu niin ihmisestä/ruumiinrakenteesta ja hormonien vaikutuksesta mikä se kellekin auttaa....
Itsellä esim. tyttöä odottaessa ei mitään onglmia ja nyt pojan odotuksen kanssa on ongelmia vaikka muille jakaa.... Mutta näin loppuun ollaan päästy ja ilman mitään sairaalajaksoja- toisin luulin kipujeni kanssa vielä kesällä...
tsemppiä odotukseen!
p.s joissakin paikoissa liitoskivut ovat synnytyksen käynnistämiseen yksi syy...meillä näin ei ole...
Siisa 40+1
Toista odotan ja nyt taitaa olla tasan rv 29. Tosiaan välillä on ollut päiviä, etten kunnolla ole pystynyt kävelemään ja kaikki muu vaan lisää tuskaa. Mä oon huomannut, että pahimmillaan tilanne on pakkaspäivinä, eli varmaan kylmällä on osuutensa asiaan. Esikoisen kanssa tulee päivittäin ulkoiltua, ja vaikka on goretex-toppikset jalassa niin silti tuntuu, kuinka kylmyys menee kirjaimellisesti luihin ja ytimiin. Toinen kipuja lisäävä tekijä on kaikki liian rankat fyysiset rasitukset, kuten rattaat ja sata kauppakassia. Pahin on ollut juokseminen, rangaistus tulee jo siitä, että bussiin koittaa ehtiä parilla nopeammalla askeleella.
Ainoa apu, mitä olen löytänyt, on sauna. Muutamaan otteeseen on meillä sauna ollut koko illan lämpimänä ja mä sitten istun siellä aina 10 min kerrallaan kunnes on pakko käydä viilentämässä päätä :-) Mutta tosiaan parasetamolit, tukivyöt ja muut systeemit ei oo kyllä yhtään helpottaneet. Pitäisköhän vielä hankkia jotkut villahousut pakkasulkoilujen varalle... ;-)
Tsemppiä odotukseen!