Lue keskustelun säännöt.
mies ei rakastakkaan poikaani
20.02.2009 |
tänään kertoi tuon. siis minulla on edellisestä suhteesta 4,5v poika. tähän asti mies on iytse oma alotteisesti sanonut lapselle että isi rakastaa sua, halunnut olla isä hälle. halusi vielä viikko sitten adobtoida pojan omakseen. ja eilen tosiaan sanoi että ei pysty rakastaa poikaa. siis mä tunnen itseni niin huijatuksi. mukava avioliitto, nyt tilanne olisi se että poika ei saisikaan enään kutsua miestä isäkseen(vaikka tämä on ainoa isä pojan silmissä) miten ihmeessä minä nyt selitän lapselle että isi ei halua ollakkaan enään isä sulle. kaiken lisäksi poika kuuli aika varmasti sen kun mies sanoi mulle että ei rakasta lasta. niin että jos pysymme yhdessä poikani saa kylmää kohtelua, ja miehen ja minun yhteinen lapsi eri kohtelun. lisäksi kun kysyin mieheltä että meneekö tää nyt sitten niin että jatkossa minä hoidan pojan yksin ja tyttö hoidetaan puoliksi. tää vastasi EN TIEDÄ. siis mä en jaksa jos se menee niin,en vaan jaksa.
vastatkaa pliis kaikki lukeneet jotakin minä olen ihan sydän syrjällään. ei tuo ole se mies johon rakastuin.
Kommentit (12)
Ensimmäinen ajatus oli, että ilmeisesti suhteenne on kariutumassa. Ja miehen on helpoin kohdistaa kyllästymisensä sinun lapseen???
Mielestäni isäpuoli voi rakastaa lapsipuoltaan vain jos niin tuntee. Lapsella on omat biologiset vanhemmat, jotka rakastaa lastaan. Samassa perheessä olevaa lasta tulee kuitenkin kohdella lapsen arvon mukaisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole jonkun kirjoittama provo. Etkä tosiaankaan kiellä lasta kutsumasta miestä isäkseen
Miten ihmeessä miehen mieli noin muuttui?? Siis jos on ensin sanonut lapselle että rakastaa ja ollut oikeasti isä ja halunnut adoptoidakin. Käyköhän mies jotain kriisiä mielessään läpi? Ei aina halua uskoa siihen toiseen naiseen, mutta mitä jos miehelle hyppäsikin pupu pöksyyn. Siis että viime metreillä tuli paniikki siitä, että tuo onkin kohta ihan virallisesti minun lapseni.
Hänellä on siis yksi oma lapsi, joka ei ole sinun? Voisiko mies ajatella yhtäkkiä esimerkiksi tilannetta hänen kuolemansa jälkeen ja perimiskuvioita? Uusperheissä ovat kinkkisiä joskus.
Itse olen äitipuoli, enkä kyllä koe rakastavani mieheni lapsia äidillisesti. En tosin odotakaan sitä itseltäni. Tietenkin rakastan heitä tavallaan, välitän, huolehdin, toivon heille pelkkää hyvää elämässään, mutta äidillistä rakkautta heitä kohtaan en tunne. Lapset eivät asu meillä, vierailevat ainoastaan. He eivät kutsu minua äidiksi, koska heillä on ihan oma äiti. Tilanne on siis hieman eri teidän tilanteesta.
En oikein tiedä onko tästä mitään apua sinulle, mutta kun toivoit kommenttia niin ajattelin jotain kirjoittaa.
Voimia sinulle tilanteeseenne. Kannattaisi ehkä jutella miehen kanssa, että mistä moinen suunnanvaihdos. Ja toivottavasti poikasi ei tosiaan kuullut "isänsä" kommenttia. :(
Kun eihän kyse ole isästä. Lapsella on varmaan oma isä jossain. Tapaako tämä lasta koskaan?
Muuten sanoisin, että miehesi puhe kuulostaa oudolta. Rakastaa ei tarvi ja varmaan se rakkaus on omaa biologista kohtaan paljon vahvempaa, mutta se ei estä sitä, että miehesi kohtelisi poikaa huonosti tai epätasa-arvoisesti. Musta tuo juttu nyt haisee... onko teillä joku aviokriisi? Onko nyt joku juttu, joka painaa miestä ja haluaa äärikeinoja käyttää sun kiusaamiseen/taivutteluun?
varsinkin jos poika kuuli.. oletko puhunut pojan kanssa? pienet voivat ottaa tuollaisen pahasti tai sitten eivät ole edes tajunneetkaan koko juttua.
miehen kannattaa nyt tosissaan miettiä mitä haluaa koska poika kuuluu kuitenkin "paketiin" ja on siis kuulunut alusta asti. ei lapselle voi niin tehdä että ensin pitää lasta omanaan ja lapsi isänä ja sitten lapselle selitetään ettei isi ole enää sun isi.
joko mies selvittää asiat tai sitten te eroatte. ei kannata olla yhdessä jos yksi lapsi jää syrjityksi.
varmasti on tapahtunut muutakin kuin vain yhtä-äkkinen mielen muuttuminen. se tuskin on tässä ainut syy.
koita selvittää asia.
itse en pystyisi olla miehen kanssa joka noin ilmoittaisi.
hali ja jaksamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pariterapia tai ero. valitse niistä.
Jos oli jonkun tunnekuohun aikana sanottua, saattoi sanoa mitä ei oikeasti tarkoittanut. Jos näin oli niin asiasta on kuitenkin syytä vakavasti keskustella, pystyykö olemaan kuitenkin ainakin näennäisesti tasapuolinen molempia lapsia kohtaan. Ei varmaan kivalta ole tuollaista kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun eihän kyse ole isästä. Lapsella on varmaan oma isä jossain. Tapaako tämä lasta koskaan?
Muuten sanoisin, että miehesi puhe kuulostaa oudolta. Rakastaa ei tarvi ja varmaan se rakkaus on omaa biologista kohtaan paljon vahvempaa, mutta se ei estä sitä, että miehesi kohtelisi poikaa huonosti tai epätasa-arvoisesti. Musta tuo juttu nyt haisee... onko teillä joku aviokriisi? Onko nyt joku juttu, joka painaa miestä ja haluaa äärikeinoja käyttää sun kiusaamiseen/taivutteluun?
eim ol biologista isää hän poistui vuosi sitten pojan elämästä kokonaan(ei kyllä siihenkään asti ollut kuin satunnaisia tapaamisia joskus) eikä aio olla lapsen elämässä ollenkaan. tämä nykyinen on siis ainoa isä mitä lapseni tuntee.
Kaikki on hyvin ja ristiriidatonta, ja yhtäkkiä keksi alkaa inhoamaan poikaasi? Ei, tuon kaltainen kielenkäyttö viittaa siihen, että mies on sydänjuuriaan myöten loukattu/nöyryytetty juuri alle ja halusi iskea sinua arimpaan mahdolliseen paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin puhuu lapselle, että on hänen isä ja rakastaa yms. ja sitten peruu sanansa. Ei tuolla tavalla tehdä!!!!
Tietenkään isäpuolen ei tarvitse rakastaa kumppaninsa lapsia, mutta silloin asia on selvä alusta lähtien....tullaan siis perheenä toimeen, mutta jätetään isäjutut + rakastamisjutut sanomatta.
Mutta ei se automaattisesti mene niin, ettei lasta pystyisi rakastamaan samalla tavalla, jos se ei ole oma. Itselläni on sama uusperhekuvio kuin ap:lla, sillä erotuksella että uusi mieheni on alusta saakka ollut todella läheinen lapseni kanssa ja olisi aina toivonut, että olisi tämän oikea isä. Nyt kun meille on tulossa vauva, hän on sanonut jännittävänsä, pystyykö rakastamaan uutta tulokasta YHTÄ PALJON kuin rakastaa MINUN lastani! Välillä tuntuu että lapseni on läheisempi uuden mieheni kuin minun kanssani... biologinen isäkin on kyllä kuvioissa mukana aktiivisesti, joten meidän tapauksessamme lapsella on kaksi läheistä "isää", jotka ihme kyllä tulevat vieläpä ihan kivasti toimeen keskenäänkin.
itsellä 6v ed. liitosta ja nyt 1v yhteinen ja tällainen tilanne olisi aivan kamala:( en osaa auttaa kyllä, mutta toiv. asia selviää ja lapsesi ei todellakaan kuullut tuota miehesi lausetta:(:(