Hankkiuduitko RASKAAKSI vasten miehen tahtoa/tietoa?
lähipiirin tapahtumia seuratessani tuli mieleen, että onko paljon naisia jotka ovat "tahalleenvahingossa" tulleet raskaaksi?? Miksi näin? oletko sitä mieltä, että päätös oli oikea? kerro tarinasi...
Kommentit (16)
minun lopettavan ehkäisyn. 4kk myöhemmin olin raskaana. 1v ja 1kk ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen olin taas raskaana -miehen tahdosta... Noh, kuulin tuossa n.2v sitten (lapset olivat silloin 4 ja 2), että hän ei edes halunnut lapsia... mutta kun minä olin pakottanut...
takuita, että mies on kovasti vauvaa halunnut... itse olen seurannut vierestä tapausta, jossa mies on niiin innoissaan ollut tekemässä lapsia puolisonsa kanssa, on jopa suuttunut muille, kun eivä ole olleet miehen mielestä tarpeeksi innoissaan esikoisen syntymästä. Tokan vauvan raskausaikana kuitnekin löysi nuoremman naisen, ja vaihtoi lennosta.
JA sitten: älkää nyt naiset niin tyhmiä olko, että ihan varauksetta uskotte miesten juttuja siitä, kuinka vaimo on salaa tehnyt lapset. Ette kai tekään sentään niin tyhmiä ole? Sehän on maailman vanhin käsienpesukeino omien lasten hylkäämisestä.
heidän määrätä eräässä elämänne tärkeimmässä asiassa.
mainitsematta erikseen siitä miehelleni. Molemmilla kerroilla tulin raskaaksi toisella kierrolla.
Kaks ekaa lasta tehtiin yhteisellä sopimuksella tyyliin että joko olis aika? ja siihen mies vastas että sopiihan se.
Kolmonen tulikin sitten molemmille yllärinä, söin säännöllisesti pillereitä mutta tulin siitä huolimatta raskaaksi. Olin kyllä jo alustavasti puhunut miehelle että haluaisin kolmannen. Ei kuitenkaan oltu ehditty vielä asiaa valmiiksi puhua kun vauva jo ilmoittelikin tulostaan.
Kolmosen jälkeen hankin sterilisaation ehkäisyvaikeuksien takia, vaan eipä sekään toiminut, nyt meille on tulossa neljäs... mies totesi kun kuuli raskaudesta että "no, kaikkemme ollaan tehty mutta kun ei sekään auttanut niin tulkoon sitten". Mutta kun on kaks kertaa tullut raskaaksi ilman omaa toivettaan, niin eipä tosiaan tulis mieleen tehdä miehelle sellaista temppua.
Juuri tänään mies tuli takaapäin halaamaan minua, laittoi kätensä kasvavalle masulleni ja muisteli kuinka ihanaa oli rakastella tietäen että luomme uutta elämää.
Sulin. <3
Meillä on ollut aina jonkinlainen ehkäisyn poisjättämisseremoniakin miehen kanssa. :)
Yhteinen projelkti oli ja ennen esikoista 2 km:a. Mutta silti onnistunut raskaus tuli miehelle yllätyksenä ja oli siitä minulle vihainen. Ekaa lasta tehtiin jopa 2 vuotta. Siis miehellä asenne ongelma?? :O
ihmeessä voi hankkiutua raskaaksi ilman miehen tietoa. Täytyy kyllä olla viimesen päälle typerä mies jos ei sen vertaa biologiaa tunne että seksistä voi tulla raskaaksi.=D
Mies ottakoon vastuun ehkäsystä jos ei halua isäksi.;)
Musta nainen, joka moista tekee, on sairas :(. Se on niin väärin sekä miestä että sitä vauvaa kohtaan. Uskon kuitenkin, että elämä rankaisee näitä kusettajia!
Kyllä se vain on niin paljon kummankin asia se perheenlisäys, että en voisi tehdä miehelleni niin, että vastoin hänen tahtoaan raskautuisin! En tosiaankaan toivoisi miehenikään tekevän niin minulle!
Toisesta ollaan puhuttu, mutta miehelle ei ikinä olisi hyvä aika. Joten itse olen jättänyt nyt pillerit pois, ja odottelen vahinkoa. Teen päätöksen sen puolesta. En jaksa jahkata, minulle kun tämä sopii näin. Miehen elämä ei tule siitä niinkään muuttumaan. Ei ole kovin pitkävihaista tyyppiä jos siitä suuttuisikin, niin ei se suutu kovin pitkäksi aikaa.
enkä tekisi, mutta toinen oli vahinko, tarkoitus oli vielä odottaa hieman. Tajusin kuitenkin kun olin raskaana, että oikeasti en enää halunnut odottaa.
Itsekkin tiedän tapauksen missä nainen jätti pillerit salaa pois, tuli sitten siitä vuoden päästä raskaaksi, mies jätti hänet sitten aivan raskauden loppumetreillä. ei siksi että nainen raskautui salaa sillä ei edelleenkään tiedä siitä vaan siksi ettei yksinkertaisesti halunnut lapsia.
Ei voi suositella tuollaista salailua kellekkään!
Vaan odotin reilun vuoden, että mieskin oli täysillä mukana asiassa. Nyt jälkeenpäin ajatellen, en kyllä koskaan haluakaan toista tai kolmatta ellei mies halua lasta.
On mielestäni aivan ihanaa, että mieskin on täysillä mukana tässä hankkeessa. Mitenhän parisuhteen kävisi, jos mies ei haluaisikaan vauvaa? Nyt on ihanaa seurata, kun mieskin on kiinnostunut vauvan (ja minunkin) voinnistani, jaksaa katsella, kun hörhöttelen vauvan vaatteiden kanssa kotona (hypistelen niitä pakkauksen vaatteita silloin tällöin) jne.
Voisi parisuhde (tapauksessamme avioliitto) olla todella kovilla tai jopa katketa, jos "projekti" olisi ainoastaan minun.
Odotin yli 2 vuotta että mieskin oli vihdoin valmis yritykseen, sitten saatiinkin yrittää lähes vuosi ennen raskauden alkamista. Toisen lapsen yritystä ehdotti mies ja sopihan se minullekin kun olin asiaa jo vähän mielessäni miettinyt.