Lasten tavarataivas
Mikä on riittävästi tavaraa, mikä liikaa?
onpa vaikeaa yrittää olla aikuinen joka ei kasvata lapsestaan materialistia, mutta tarjoaa kuitenkin riittävän määrän virikkeitä ja puuhaa.
Meidän perhe oli pienituloinen kun minä olin lapsi. Meillä oli vähän leluja ja niistäkin vähästä suuri osa oli halpoja kopiota. Vaatteet ei olleet viimeistä huutoa
eikä merkkikamaa yläasteellakaan
Olin onnekas kun minua ei kiusattu. muutenkin lapsuuteni oli rikas ja rakas. vaikka kyllähän välillä olisi enemmän leluja yms toivonut. Meidän perheessä
ylimääräinen raha laitettiin matkusteluun
Olen siis tyytyväinen lapsuuteeni mutta tästä on jäänyt joku vimma että omalle lapselle tekisi mieli ostaa kaikki maailman lelut ja vehkeet.
En kuitenkaan halua että kotimme täyttyy krääsällä jota lapseni ei enää edes arvosta. Mieheni on raha-asioissa tarkka ja pitää minut kurissa heikkoina hetkinä.
Lapsellani siis on maltillinen määrä leluja (nämä tosin kaikki laadukkaita).
Taistelen jatkuvasti itseni kanssa siitä että pitäisikö markettimatkalta ostaa iso dublolaatikko ihan muuten vaan (en osta). Varaa minulla olisi lapseni hukuttaa
leluihin. Haluan kuitenkin pitää jonkun järjen hankinnoissa.
Sitten kun kuuntelen tuttavieni juttua niin tuntuu että lapseni elää suorastaan puutteessa. hyvän ystäväni 3 vuotias lapsi sai joulukuun alussa syntymäpäivinään
vanhemmiltaa leluja lahjaksi varmaan 500€ arvosta ja jouluna vielä enemmän. Tuntuu että tällä on kaikki saatavilla olevat lelut.
Tavallaan kateellisena ajattelen tämän lapsen leluja mutta toisaalta taas en halua että lapseni kasvaa siihen että kaikki minkä lelukuvastossa näkee myös saa.
Tämä on melkoista sisäistä ristiriitaa. Haluasin antaa lapselleni kuun taivaalta, mutta kuitenkin haluan pitää hänet mahdollisimman kauan irti maailmasta jossa
materialla mitataan ihmisten arvo.
Antakaapa minulle nyt vähän vahvistusta uskooni ja kertokaa että lapsia ei pidä lelliä piloille ja että rahan arvon tajuaminen on arvokas oppi lapselle.
Muuten kyllä kohta tulen hulluksi ja käyn tyhjentämässä stokkan leluosaston.
Kommentit (2)
Lapsen mielikuvituskin kehittyy paremmin kun ei ole aina kasaa leluja edessä. Ja luonto kiittää.
Meidän naapurissa asuu perhe, joka ei ole edes kovin varakas. Mutta lapsilla on oltava aina molemmille oma samanlainen lelu. Esim kun ostivat potkulaudat, niin ei voitu vuorotella vaan molemmille heti oma. Ja muiden lapsille ei sitten leluja lainata. Täysin typerää. Ja laluja notkuu joka nurkka täynnä.
Jos tavarat eivät tehneet sinua onnelliseksi (ts. niiden puuttuminen onnettomaksi), niin miksi luulet sen vaikuttavan lapseeni? Tuhlaa aikaasi, älä rahojasi!