todetaanko DIABETES vain paastoverinäytteestä?

eli tavallinenkin verinäyte käy? Onko paastonäyte jostain syystä parempi?



Kyse 1-tyypin diabeteksesta ja 4v lapsesta, joka on alkanut juoda paljon nesteitä. Neuvolasta passitettiin huomisaamuksi labraan ja paastonäytettä antamaan. Luulin että neuvolassa olisi voitu testata tämä.

Eli testi jossa otetaan ensin paastosokeri sitten juodaan standardoitu glukoosijuoma ja sen jälkeen 2h kuluttua uusi sokeriarvo. Näiden perusteella pystytään tekemään diagnoosi.



Sen lisäksi usein otetaan vielä pitkäaikainen sokeriarvo joka kertoo viimeisen 6-8vkon sokeritasapainosta (tämä ei vaadi paastoa).

siitä otetaan se paastoarvo, jota varten täytyy olla syömättä 12 h

mutta varmaan siitä tutkitaan muitakin asioita,

aikuisilla ainakin kolesteroli ja

jos jo lääkitys niin maksa-arvot ja

kuten joku jo kirjoittikin niin pitkäaikainen sokeri.

Noin pienellä lapsella, jos diabetesta epäillään, pitäisi kyllä ottaa välittömästi sormenpäänäyte, eikä odotella.

Kakkonen sitten saadaan kiinni paastonäytteestä.

sokerirasitustestiin! Tämä siitäkin huolimatta, että diabetes ja raskaus oli NKL:n kontrolissa ja neuvolassa kävin vain "muodon vuoksi" orientoitumassa äitiyteen. Ei mennyt tädille jakeluun, että rasitustestissä tapahtuu juuri se, mitä koko ajan pitäisi olla estämässä eli sokerin nousua. Oma todistelu ei tädin kantaa muuttanut, vaan vasta kun täti soitti NKL:lle ja sai sieltä haukut, pääsin lähtemään kotiin. ;-)



Eli hirveää diabetes-ekspertiisiä ei neuvolan seinien sisältä välttämättä löydy.

noin pienellä lapsella jos on oikeasti diabetes niin päivänkin odottelu voi olla kohtalokasta. Ja kun niitä mittareita varmasti noista neuvoloista löytyy, niin ei tarvi kuin napata se näyte. Yksikin korkea arvo riittää diabeteksen toteamiseen.

Lapselta heti pikakoe ja sairaalaan jos se on korkea.

Eli testi jossa otetaan ensin paastosokeri sitten juodaan standardoitu glukoosijuoma ja sen jälkeen 2h kuluttua uusi sokeriarvo. Näiden perusteella pystytään tekemään diagnoosi.

Sen lisäksi usein otetaan vielä pitkäaikainen sokeriarvo joka kertoo viimeisen 6-8vkon sokeritasapainosta (tämä ei vaadi paastoa).

mm. pitkäaikaissokrut ja sen paaston.



Mutta ihan yksinkertaisesti voi testata sormenpäästä milloin vain. Ei ylensä terveillä lapsilla mene ruuankaan jälkeen yli 10.Eli heti olisipitänyt ottaa näyte.



Outoa, että vielä löytyy terkakreita, jotka eivät osaa hoitaa tätäverikoe-ongelmaa oikein!



Tosin jos muita oireita ku runsas juominen, niin eiköhön se voi odottaa huomiseen. Yleensä pikku diabeetikot myös pissaavat noin triplasti normi määrään verrattuna. Juovat paljon, ja laihtuvat nopeasti.

muusta syystä sattumalta otetulla verinäytteellä kerralla. Aikamoinen shokki oli vanhemmille. Arvo oli tosi korkea, ja ambulanssireissu olisi saattanut olla edessä ilman tätä mittausta.

diabetekseen erikoistunut lääkäri (sisätautilääkäri peruskoulutukseltaan), että ainoa tapa on sokerirasituskoe, jos selvän tuloksen haluaa.

ja se todettiin mun ollessa 17v (nyt 26v).



Vuoden ajan janotti, pissatti ja väsytti. laihduin 27kg. Menin kouluterkkarille hempparia otattamaan, ja silloin otettiin myös verensokerit. Ja eikun suoraan sairaalaan! Oli päälle 30.



Kyllä siitä sormenpääkokeesta näkee tosi helposti, onko syytä huoleen. Etenkin, jos lapsi jo on janoinen ja pissittää koko ajan! Sillon ketoosi on jo voinut alkaa.

Herranen aika, outo on sisätautilääkärin sanomana.

Itse olen diabeteshoitaja/sairaanhoitaja/lastenhoitaja

Meillä on kotona kaksi diabeetikkolasta, toinen diagnosoitu 11 vuotta sitten ja toinen viime vuonna.



Tiedän, että selvä tulos tulee sormenpäästä ja on luotettava.

Meidän ylilääkäri, diabeteslääkäri ei ole koskaan uransa aikana tavannut lasta, jolla olisi sokerit nousseet yli kymmeneen, eikä olisi samalla diagnosoitu diabetes ykköstä.

Eikä niitä todeta sokerirasituksella, vain mitattu dextro sormenpäästä.

tarkistetaan yleensä pikasokeri sormenpäästä ja/tai virtsanäyte. Nämä onnistuvat ihan terveydenhoitajan vastaanotollakin. Normaalilla paastosokerilla tai GHbA1C arvolla (ns. pitkä sokeri) voidaan myös tauti poissulkea. Epäselvissä tapauksissa voidaan tehdä sokerirasituskoe, mutta sitä ei tavallisesti tyypin 1 tutkimuksissa tarvita. Jos diabetesepäily on vahva, tutkitaan myös c-peptidi ja erilaisia vasta-aineita sekä lukuisa määrä muita laboratoriotutkimuksia. Tyypin 2 diabetes on myös valitettavasti lapsilla ylipainon vuoksi yleistymässä, tuolloin määritelläänkin enemmän noita sokerirasitustestejä insuliinimäärityksin.

Joskus vaikeiden infektoiden tai kouristusten yhteydessä terveilläkin lapsilla näkee yksittäisiä yli 10 sokeriarvoja. Osalle kehittyy seurannassa diabetes ja osalle ei (tämä lähinnä vastaajalle 15 tiedoksi).