Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tulossa pieni ikäero

08.12.2008 |

Hei kaikki! Täällä ihmetellään asioiden nopeita käänteitä. Meillä on kohta 11 kk vanha poika, jolle nyt ilmeisesti on tulossa sisarus. Yritimme enisimmäistä pitkään, joten emme ehkäisseet mitenkään. Silti vähän ihmetyttää positiivinen testi, koska hedelmöittymismahdollisuuksia ei tosiaankaan ole paljon ole ollut. Ja nyt hirvittää, koska lapsille tulisi vain noin puolitoista vuotta ikäeroa. Onko muita, joilla on samanlaisia kokemuksia ja miten kahden pienen kanssa selviää?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla sama kokemus ammoisilta ajoilta, eli esikoinen syntyi v. 2000 ja koska häntä niin pitkään yritimme, en osanut varautua että tulisin uudelleen raskaaksi niin pian. Meillä tuli esikoiselle ja toiselle ikäeroksi sitten 1v5kk. Hyvin tuosta ajasta selviydyttiin, jotenkin tuohon aikaan jopa tuntui ettei esikoinen enää ollutkaan niin pieni, vaan muuttui kuin silmissä omatoimiseksi tomeraksi tytöksi:) Sitten kakkosen ja kolmosen ikäeroksi tuli 1v 8kk, mutta se jo ihan tarkoituksella, kun huomattiin että pienistä on niin paljon seuraa toisilleen. Kolmosen ja nelosen ikäero onkin tasan 1v. Hyvin on hengissä tähän päivään selvitty, ja itse koin jotenkin mukavampana pienet ikäerot. Lapsista todella paljon seuraa toisillee. Nyt jopa tuntuu kummalle, että neljännelle ja viidennelle tulee ikäeroa jo huimat 3v, kun tuo kolmivuotias on jo niin iso..

Mutta kokemuksella siis sanon, että kahden pienen lapsen kanssa selviää mainiosti.

Vierailija
2/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa.

Lillaan verrattuna mulla ei paljoa kokemusta ole, mutta väitän myös, että pienten kanssa selviää hyvin!

Meillä esikon ja kakkosen ikäeroa on 1v5kk. Ja kakkosen ja kolmosen ikäeroksi on tulossa (jos kaikki menee hyvin) 1v4kk.



Kompromisseja joutuu tekemään ja päätöksistään ehkä joskus tinkimään (kovin autoritaariseen ilmapiiriin on turha pyrkiä :D), mutta arki on ihanaa! Itse ehdin edellisten ä-lomien välissä töihin, samoin nyt, joten kotiin jääminen tuntuu todella siltä, että pääsee taas viettämään aikaa lasten kanssa :)



Hyvää jatkoa teillekin!

Luuk@ ja pesue

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis, meille tulossa seitsemäs lapsi ja kuopus syntyi 12/07 ja seuraavan LA 5.3.09. Edellisillä oli ikäeroa pikkasen enemmän, 1v6kk mut oikein hyvin ollaan pärjätty ja minusta ainakin on ihanaa kun lapsilla vain vähän ikäeroa :)



Minni kera kuusikon ja rv 27+4

Vierailija
4/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ikäeroa piirunvaille 1,5v ja ihan on pärjännyt vaikka kuopus onkin halkiolapsi (korvakierre ekat 2v ja leikkauksia jne) ja mies merimies (poissa kerrallaan 4-9vkoa), niin silti en kadu pientä ikäeroa.

Nyt tytöt 4v8kk+ ja 3v2kk+ ja ovat maailman tärkeimmät toisilleen <3 ja leikkivät paljon yhdessä.

Monessa asiassa pääsee nyt aika helpolla (jos nuorempi ei saa housuja jalkaan, niin isosisko menee avuksi , syöttää viimeisen lusikallisen, jos toisella kiukkupäivä jne)



T:Neiti, rv 17+2

Vierailija
5/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raskausaika meni jotenkin "siinä sivussa", kun ensimmäinen oli niin pieni vielä. Elimistö ei ollut palautunut vielä täysin edellisestä raskaudesta, niin liitoskivut sekä lanneselän kivut olivat vaivana puolivälin jälkeen aika kovastikin. Nyt oikeastaan vähän harmittaa, ettei kakkosen raskausajasta juuri muista mitään!



Vauvan synnyttyä esikoinen ei ollut ihmeemmin mustasukkainen. Hän oli oikein reipas pieni taapero, ja minusta oli aika ihana olla kotona ja touhuta hänen kanssaan, kun vauva nukkui aika paljon silloin vastasyntyneenä. Kotihommia ei kyllä juuri ehtinyt tekemään kuin vähän "vasemmalla kädellä".



Vähän kun vauva kasvoi, alkoi väsymys painaa enemmän. Vauva heräsi 2-3 kertaa yössä rinnalle, yleeensä viimeisen kerran klo:4-5 aikoihin. Taapero puolestaan heräsi yöunilta jo klo:6-7. Ulkoilemaan lähdettiin jo yleensä ennen klo:9 aamulla, jolloin vauva nukkui aamupäiväunet vaunuissa. Sitten syötiin lounas ja taapero meni nukkumaan päikkärit, jolloin puolestaan oli vauvan valvomisaika. Ja taaperon päikkäreiden jälkeen oli taas vauvan pidempien unien aika. Silloin tuntui, ettei ollut omaa aikaa yhtään, ja sosiaalisetkin kontaktit olivat aika vähissä, kun ei voinut mihinkään lähteä, kun aina oli jommalla kummalla ruoka- tai nukkuma-aika...



Onneksi vauva alkoi nukkua yöt kokonaan n.8kk ikäisenä. Hän edelleen nukkui aamupäiväunet, mutta minä aloin herättää häntä syömään yhdessä meidän kanssa lounaan. Tämän jälkeen maistuikin molemmille muksuille pitkät päiväunet, ja minäkin sain levätä ja tehdä kotihommia. Tietysti vaikutti sekin, että sain nukkua yöt!



Kakkosen vauva-aika oli tavallaan aika raskastakin, mutta kuitenkin mielessäni se on hyvin ihanana aikana. Kumpikin oli niin pieniä ja suloisia... :) Se raskain ja väsyttävin aika kuitenkin oli vain muutama kuukausi! Sitten kun saatiin koko porukalle säännöllinen päivärytmi, niin helpotti kovasti.



Nyt esikoinen täyttää kohta 5v. ja kuopus on 3,5v. Vaikka ovat eri sukupuolta, niin leikkivät toistensa kanssa kovasti ja ovat toisissaan (välillä ehkä liikaakin) kiinni. Päivittäin tietysti tappelevatkin, kuten sisarukset yleensä, mutta silti ovat toisilleen todella tärkeitä! Kohta meille syntyy kolmas, ja tämä raskausaika on ollut niin erilainen, kun on saanut noiden kahden kanssa odottaa ja vastata heidän (hauskoihinkin) kysymyksiin! Vaikka tulokaskin on lastemme sisarus yhtälailla, en usko että heille tulee yhtä vahvaa sidettä kuin näillä kahdella nyt on, koska ikäero on suurempi... Aika näyttää...



Kyllä kahden pienen kanssa selviää! Onnea vaan matkaan... :)

Vierailija
6/8 |
09.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä 3 poikaa, jotka syntyneet 7/02, 2/04 ja 9/08.

Kahdella vanhimmalla ikäeroa 1 v 7 kk.

Hyvin pärjäsimme vauva-ajankin, ja nyt kun pojat jo miltei 6,5 v ja pian 5 v, voin vaan todeta, että päivä päivältä olen tyytyväisempi siitä, että heillä on noinkin pieni ikäero.

Kolmatta toivottiin myös pienellä ikäerolla, mutta miltei 2,5 v jouduttiin tärppiä odottelemaan :(, ja ikäero kasvoi noinkin isoksi (vauva siis nyt 2,5 kk)

Tälle kuopukselle toivotaan omaa "aisaparia", toivottavasti tärppää pian, sitten kun raskaudelle annamme mahdollisuuden ;)

Itse pidän ainakin pientä ikäeroa vain hyvänä asiana, toki tilanteet eri perheissä erilaiset :)



t: Muumimamma, kolmen kollin mamma, jonka haaveissa siintää jo uusi vauva ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
10.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukava kuulla, että joillakin on onnistunut noin hyvin tämä pienten lasten kanssa olo. Itsekin kyllä ajattelen, että on varmasti hyvä, että lapsista on sitten seuraa toisilleen. Ja ehkä toinen olisi vähän parempi nukkuja kuin eka (tähän mennessä on nukuttu yksi kokonainen yö...). Välillä on vähän väsyttänyt. Mutta kiitos kaikille, kyllä tuosta toivoa sai itselleen.

Vierailija
8/8 |
10.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon kovasti miettinyt sitä, että kun laskettuaikani on nyt 21.01.2009, että jos tuliskin heti uudelleen raskaaksi ja sais toisen lapsen samana vuonna. :D Sittenhän menisivät jopa samaan aikaan kouluunkin ja kaikkea. Joo no mutta ehkä ei. :)