Mä en koe syyllisyyttä yhtään siitä että kuskaan lapsiani harrastuksiin joista hei tykkäävät.

Jos meillä ei olisi autoa, niin sitten mä saattaisin heidät itse perille bussilla tai bussille, mutta onneksi meillä on auto. 7-vuotiaan treenit päättyvät illalla seitsemän aikaan, kun on kerta mahdollisuus niin vien ja haen, se ei ole minkään sortin ongelma.

Huvittavaa ja ärsyttävääkin on se että joidenkin sädekehä kiiltää sen takia että ei vät lapsia viitsi harrastuksiin itse viedä. Omat lapset tykkäävät jos jään treenejä katsomaan, kai niille tulee tunne että, "toi oikeesti välittää ja tykkää"!. Aina en treenisalilla tai tanssisalilla notku mutta tasaisesti kuitenkin. Ja oikeesti, automatkoilla tosiaan sikiää hyviä keskusteluja lasten kanssa.



En olis ikinä uskonut että tulee sekin vastaan kun vanhempia moititaan siitä että kun viitsivät viedä lapsensa harrastamaan?!