Lue keskustelun säännöt.
Ystävällinen kysymys lestadiolaisille/lestadiolaisista
14.02.2009 |
Olin kerran opiskeluryhmäni kanssa opintoihin liittyen katsomassa uskonnollisen ryhmän (se oli varmaan raamattuseura tms.) tilaisuutta, jossa ihmiset kertoivat esim. alkoholismista parantumisestaan Jumalan avulla. Uskovaiset olivat iloisia ja nuoria, ja he lauloivat tilaisuudessa paljon uskonnollisia lauluja (ei virsiä). OPiskeluryhmäni lestadiolaiset tytöt lähtivät kesken pois.
Aloin miettiä tätä, kun luin eilen lehdestä Dome Karukosken uuteen leffaan liittyvän jutun, jossa todettiin, että lestadiolainen ei koskaan sanoisi "Jeesus rakastaa sua."
Kiinnostaisi kuulla vähän taustaa näihin juttuihin: ovatko esim. ei-virret liian maallista musiikkia? Miten lestadiolaiset puhuvat Jumalan rakkaudesta?
Kysyn ihan puhtaasta kiinnostuksesta, en halua yhtään retostella tai nälviä. Kaltaiselleni maallikolle eri uskonnollisten ryhmien tavat ovat ihan hepreaa, mutta kiinnostaisi kovasti tietää enemmän.
Kommentit (9)
en voi selittää miksi just ne lähti pois,ehkä eivät olleet kovin kiinnostuneita tms. itseä ei häiritse jos jokin muu musiikki soi kun virret. mä itse kuuntelen viulun vingutuksestä lähtien (eli muutakin kun virsiä).
mua ei häiritse myös jos kysyt ystävällisesti asioita jos olet kiinnostunut. eihän sitä voi tietää. emme juuri poikkea muista ihmisistä. nuo mitä sanoit,ei liity millään lailla lestadiolaisuuteen että kaikilla lestalaisilla olisi tuo sääntönä että ei voisi tilaisuudessa olla. Vaan ne liittyy niiden tyttöjen omiin mielipiteisiin.ehkä kokivat tilaisuuden tylsäksi tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä niillä oli vain jokin tärkeä muu tapaaminen ja sen vuoksi lähtivät pois?
mä en ole ainäakaan koskaan sanonut kellekkään että Jeesus rakastaa sua, eikä ole kukaan sanonut minullekkaan niin. Varmasti pitää paikkaansa, että rakastaa, mutta nuo sanat kuulostaa ihan vierailta... Minusta tuntuum että puhumme enemmänkin Jumalan rakkaudesta... vaikka ei siitäkään tuohon sävyyn...
Mekin olemme kaikki erilaisia ihmisiä, vaikka olemmekin lestadiolaisia. Arvelen myöskin, että tytöt eivät ole vain jaksaneet olla siellä, ovat kokeneet koko tilaisuuden tylsäksi tms.
Miten lestadiolaiset puhuvat Jumalan rakkaudesta?
- Eivät mitenkään. Ainakaan tuntemani lestadiolaiset. Omaa uskontoa ei pahemmin haluta tuputtaa muille saatika siitä kertoa juuri mitään. Mutta tuntuu kyllä hullulta et jos joku heistä tulis mulle sanomaan et Jeesus rakastaa sua.. (Puhun siis vanh.lestadiolaisista.)
Ja opiskeluryhmäsi tytöt varmaan kokivat olonsa omituiseksi sellaisessa tilaisuudessa. Nimittäin vanh.lestadiolaisten tilaisuuksissa (seuroissa, nuortenilloissa ja muissa) kun on vaan sitä mollivoittoisten ja laahaavien virsien ja laulujen laulamista naamat vakavina. Ei todellakaan mitään iloista musiikkia. Paha mieli niistä jää. Ainakin itselle jäi kun piireissä vielä aikanaan olin. Ahdistavia tilaisuuksia.
Kotona vl:t kai saa kuunnella klassista musiikkia. Meillä kotona ei ainakaan kuunneltu muuta kuin klassista ja vl:ien omaa tuotantoa, kuoromusiikkia tms. Mitään rytmikästä, ei ei missään tapauksessa! Tai no joo, jotkut joissakin perheissä kuuntelivat jotain sotilasmarsseja.. Sikäli outoa kun sehän on rytmikästä..
.. niin ja meillä kuunneltiin myös jotain isänmaallisia lauluja. Niitä siis saa kuunnella.
Nykyään kai ote on höllännyt, ainakin lastenlaulut saavat olla rytmikkäitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laulut esim. rytminsä vuoksi vieraiksi ja railakkaiksi.
Mitä tulee Dome Karukosken elokuvaan, olen kyllä samaa mieltä kuin ent. lestadiolainen elokuvaa arvioinut, että kannattaisi ottaa tarkemmin selvää herätysliikkeen tai muun uskonnollisen suuntauksen vallitsevista tavoista. On totta, että esim. rukous on lestadiolaisuudessa enemmän sydämen puhetta Jumalalle, eli hiljaista ja ei-korostettua. tai nykyään saarnat eivät läheskään aina ole erityisen karismaattisia.
Sille ent. lestadiolaiselle, joka kirjoitti aiemmin tähän ketjuun: et ilmeisesti ole kuullut uusia Siionin lauluja, jotka julkaistiin muutama vuosi sitten? Tosin todennäköisesti kuulisit nekin "suodattimen" läpi.
En ole kuullut uusia Siionin Lauluja, ovatko ne sitten iloisempia?
Itse koin aikanaan laulut ja varsinkin sanoitukset joskus tosi ahdistavina ja pelottavinakin. :( Ei jäänyt hyvä mieli niiden laulamisesta, enkä montaa kertaa suuta aukaissut. Mutta hyvä vain jos on muutosta iloisempaan suuntaan!
t. Se sama entinen vl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on syntiä jo se että käy toisen herätysliikkeen tilaisuudessa, saatika että kuuntelee heidän laulujaan.
Muita herätysliikkeitä ja uskontoja kohtaan ei kannata tuntea minkäänlaista kiinnostusta, ettei vaikka sielunvihollinen houkuttele pitämään tuosta musiikista ja noista opeista....alakoulussakaan ei saa esim. tyttöryhmässä valssia tanssia, en oikeasti käsitä miksi...ei se usko siitä jumppatunnille osallistumista kärsi.
Lapsena tuli usein syyllinen olo kaikesta pikkujutusta, vaikkapa bussin radiosta kuulluista maallisista lauluista, enkä tykkää yhtään tästä ylenmäärisestä lasten synnillä pelottelusta
No, minä olen sanonut, että Jeesus rakastaa sinua ja minullekin on niin sanonut toinen lestadiolainen eli se siitä kohdasta.
Jollekin lestadiolaiselle ei-virret voivat olla liian maallista musiikkia ja toiselle ei (esim. itseäni ei häiritse). Ja Jumalan rakkaudestakin jokainen puhuu tavallaan.
Minua ärsyttää aina, kun puhutaan mitä lestadiolaiset tekevät (tai, mitä vanhoillislestadiolaiset/esikoislestadiolaiset/pikkuesikoiset... tekevät). Ihan yhtä vähän tekevät jotain kuin kokoomuslaiset tai suomenruotsalaiset tai mikä tahansa muu ryhmä - jokaisella on omat tapansa. Ehkä keskimäärin on jotain enemmän kuin jollain muulla ryhmällä, mutta tilastoilla ei pitäisi koskaan selittää yksittäisen ihmisen käyttäytymistä.