Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Aarrrggss! Miten keskustella miehen kanssa/käsitellä miestä, joka...

Vierailija
13.02.2009 |

...tilanteissa, joissa ollaan erimieltä tai ollaan jo riidan partaalla, heittäytyy aina marttyyriksi. "Niin, mä en ole mitään", "mähän en osaa mitään", "niin, mä oon kaikessa epäonnistunut". Vaikka mä en mitään sanoisikaan että sä et osaa mitään niin yhtäkkiä vastaukset on kuin jostain väärästä puusta revästyjä itsensä mitätöinti kommentteja! Menee hermot kun en tiedä miten käsittelen ukkoa. En käsitä miksi ei voi keskustella asioista vaan miksi pitää heittäytyä lapselliseksi marttyyriksi!



Antakaa nyt jotain neuvoja kun en itse keksi enään mitään!

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ex-mieheni kanssa keskustelut juuri noin. Loppujen lopuksi sai minut aina pyytelemään anteeksi sanoja. Narsisti mikä narsisti!

Vierailija
2/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mahdollisesta?

Eikö se ole niin että jokainen puhuu omista teoistaan ja tunteistaan. Toki saa ja pitää kertoa mitä tuntee, vaikkapa miehen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

Mutta niin usein se menee syyttelyksi, sinä et tee sitä ja tätä niin siksi tilanne on tämä.. usein kuulostaa siltä että se onni on vain toisen vastuulla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehellä möi autonsa ja uutta odotellessa hän on ilman autoa.

Tänään piti olla vapaapäivä ja eilen kuitenkin tuli ilmoitus työkeikasta joka kestääkin lähes koko päivän.

Aamulla mies kysyi että mikä minun päiväni suunnitelma on. Kerroin etten ole vielä ihan varma.

Mies ilmoitti sitten lähtevänsä sinne työkeikalle. Otti minun autoni avaimet ja ajatteli lähtevänsä. Sanoin hänelle että todellako lähdet vain minun autolla etkä edes kysy että tarvitsenko minä autoani tänään? Siitä lähti riidan alku. Mies ilmoitti heti että hän ei ole lähdössä sittenkään yhtään mihinkään, eikä ole lähdössä mihinkään työkeikallekaan. Sanoin että älä ole lapsellinen vaan ihmettelin vain etteikö minulta tarvitse edes kysyä mitään tarvitsenko minä autoani. Tästä alkoi sitten nämä perinteiset kommentit....



Kyse ei ollut minun puoleltani siitä, etteikö miehen olisi pitänyt sinne työkeikalleen päästä, vaan siitä että auton ottamisesta ei edes kysytä. Olisin tarvinnut autoa, mutta olisin voinut laittaa lapset autoon ja viedä miehen työkeikalleen ja hakea. Peruin sitten menoni ja mies pääsi matkaan.



T.Ap

Vierailija
4/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä tilanne menee niin, että lasten kanssa tulee jokin ongelma, mies hermostuu tilanteessa, lapsi hermostuu, minä yritän rauhoittaa molempia ja saada tilanteen hoidettua - ja lopputulos on, että mies sanoo minulle katkerana, että aina häntä syytetään kaikesta ja marssii ulos.



Myös kaikki parisuhdekeskustelut päätyävt siihen, että "aina sä vaan näet mussa kaiken vian". Eikä tähän vaikuta yhtään se, puhunko omista tunteistani ja vain itsestäni. Jos sanon, että minulla on tässä suhteessa yksinäinen olo, niin tokihan se on syytös, eikö?



Olen keksinyt tähän hyvin huono ratkaisun eli en puhu miehelle kuin neutraaleista asioista. Kaikkein vaikeinta on kuunnella vieressä, kun asiat lasten kanssa ajautuvat kriisiin, koska mies ei löydä hansikkaita jotka minä löytäisin hetkessä, mutta minkäs teet? Jos minä menen ja ojennan ne hanskat, hän kokee sen syyttelyksi...



No, meillä menee muutenkin huonosti, joten tämä on vain osa ongelmaa. Toivottavasti te saatte jonkinlaisen paremman ratakisun aikaan.

Vierailija
5/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi mies on omasta mielestään "kaikessa epäonnistunut" jne? Voihan se olla ihan riitelytaktiikkaakin, mutta ainakin saisi mahdollisuuden perustella sanojaan ja siitä voisitte ehkä päästä eteenpäin. Ikävältä kuulostaa, ja miehesi puolelta lapselliselta.

Vierailija
6/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

siitä, että mies vaipuu lapsen tasolle. Tiedätkö ap transaktioanalyysin. Googleta vaikka. Me kaikki toimimme joko vanhemman roolissa, aikuisena tai lapsena. Tuo miehen käyttämä tapa on lapsen tapa. "Aikuinen" ei noin sano.



Tulee myös mieleen se, että onko miehesi lapsen lytistetty? Tai sitten hän on vain ottanut sellaisen selviytymisroolin, että kun ei enää osaa käsitellä asiaa, hän pakenee heittäytymällä marttyyriksi. Asiahan loppuu siihen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä miestä on lapsena lytistetty. Sitä hänen vanhemmat tekevät hänelle vieläkin, vaikka hän on aikuinen. Mieheni sanoo ainakin itse, että heidän inhottavat sanomiset eivät häneen enään mitenkään vaikuta, mutta en tiedä sitten vaikuttaako vaiko ei... Lapsuudenaikaiset lytistykset tottakait vaikuttavat.



Nykyään mies sanoo vanhemmilleen kovastikin vastaan/mielipiteensä jos vanhempansa sanovat hänelle inhottavasti. Tästä tuleekin kierre mieheni ja miehen vanhempien välille. Kun mieheni sanoo heille kovasti, tulee hänen vanhemmiltaan sen jälkeen miehelleni puheluita joissa valitetaan, että miksi olet noin kova, olen niin epäonnistunut vanhempi, minusta ei ole mihinkään, joten sama vaikka tapan itseni jne....





Jos jollakin on kommentoitavaa lisää, otan kaikki asialliset kommentit kiitollisena vastaan!



Googlaan myös tuon transaktioanalyysin, kiitos!

T:Ap

Vierailija
8/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehellä möi autonsa ja uutta odotellessa hän on ilman autoa.

Tänään piti olla vapaapäivä ja eilen kuitenkin tuli ilmoitus työkeikasta joka kestääkin lähes koko päivän.

Aamulla mies kysyi että mikä minun päiväni suunnitelma on. Kerroin etten ole vielä ihan varma.

Mies ilmoitti sitten lähtevänsä sinne työkeikalle. Otti minun autoni avaimet ja ajatteli lähtevänsä. Sanoin hänelle että todellako lähdet vain minun autolla etkä edes kysy että tarvitsenko minä autoani tänään? Siitä lähti riidan alku. Mies ilmoitti heti että hän ei ole lähdössä sittenkään yhtään mihinkään, eikä ole lähdössä mihinkään työkeikallekaan. Sanoin että älä ole lapsellinen vaan ihmettelin vain etteikö minulta tarvitse edes kysyä mitään tarvitsenko minä autoani. Tästä alkoi sitten nämä perinteiset kommentit....

Kyse ei ollut minun puoleltani siitä, etteikö miehen olisi pitänyt sinne työkeikalleen päästä, vaan siitä että auton ottamisesta ei edes kysytä. Olisin tarvinnut autoa, mutta olisin voinut laittaa lapset autoon ja viedä miehen työkeikalleen ja hakea. Peruin sitten menoni ja mies pääsi matkaan.

T.Ap

Mieshän kysyi sulta suunnitelmia ja sanoit, ettet ole varma. Miesten ajattelulla se tarkoittaa, ettei sulla ole mitään suunnitelmia, joten mies oletti, että auto on vapaa. Miehen ajattelulla hän siis kysyi lupaa, sinä annoit sen ja sinusta tuli miehen silmissä nalkuttava akka, kun rupesit jankkaamaan asiasta, joka oli jo miehen mielestä selvä.

Opetelkaa hyvät naiset vähän tuntemaan miehiä ja heidän ajatteluaan, niin voi se yhteiselämä olla helpompaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä tämänaamuinen juttu oli vain yksi esimerkki missä näin kävi. Onko mielestäsi oikeutettua heittäytyä lapselliseksi silloin jos asia vaatii keskustelua?

T.Ap

Jokainen mies ottaa tuollaisen nalkutuksena ja leimaa sinut nalkuttavaksi akaksi. Miesten kanssa tulee oikein hyvin toimeen, jos valitsee sanansa oikein. Suosittelen lukemaan jonkin kirjan miesten ja naisten ajattelun eroista. Sunkin miehstäsi saattaa tulla unelmiesi uros, kunhan opettelet "miesten kielen" :)

Vierailija
10/10 |
13.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä tämänaamuinen juttu oli vain yksi esimerkki missä näin kävi. Onko mielestäsi oikeutettua heittäytyä lapselliseksi silloin jos asia vaatii keskustelua?



T.Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän kaksi