Lue keskustelun säännöt.
PPH pyytää äitien apua /vinkkejä!
08.12.2008 |
Tilanne tämä: hoidossa 2v4kk ikäinen lapsi, aloitti 4kk sitten. Ensimmäiset 4 vkoa itki aamusta hakuhetkeen saakka äitiä. Annoin paljon syliä ja lohtua, mutta mikään ei juuri auttanut. Ainoastaan ulkoillessa saattoi hetken aikaa olla itkemättä.
Sen jälkeen on nukkunut hyvin päiväunet, välillä syö hyvin, ulkoillessa harvoin itkee.
Silti vieläkin puolet hoitoajasta kuluu "äiti, äiti"-höpötykseen, sellaisella todella surullisella äänellä.
Nyt tilanne vaikeutunut siinä mielessä, että 2 vkoa sitten minulla aloitti hoidon 10kk ikäinen lapsi, joka vaatii paljon aikaa ja syliä hänkin. Ei vielä kävele ja on muutenki täysin vauva, tietenkin.
MITEN siis sinä äitinä toivoisit minun hoitavan tämän isomman lapsen tilanteen. Yrittääkö kääntää puhe muuhun, vakuuttaako sen 100-200 x päivässä, että "joo, äiti on töissä ja äiti sitten hakee sinut kotiin" vai mitä teen?
Alkaa oikeasti käymään päivät RASKAIKSI ja jatkuvasti on sääli näitä pieniä kohtaan, kun niin kovin ikävöivät.
Kommentit (8)
Eihän nämä lapset olekaan päiväkodissa, vaan minulla, perhepäivähoidossa.
Olen itsekin äiti, lapset jo koululaisia, ja surffaillut tällä sivustolla monta vuotta. Nyt toivon ihan rehellisesti apua, neuvoja, vinkkejä teiltä muilta äideiltä.
Se nyt ei kuulu tähän mitenkään, että mihin kukin lapsi kuuluu. Sehän on aina lapsi ja perhekohtaista.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei niin pienet kuulu vielä päiväkotiin? ;) Aika läpinäkyvää ap. Ei ammattitaitoinen ihminen tule tänne tämmöisiä asioita itkemään!!!
jossa on lapsen koti ja hoitopaikka ja äidin työpaikka ja jossa aamulla äiti lähtee lapsen kanssa kotoa, tulee hoitopaikkaan, jättää lapsen, menee töihin, tulee takaisin, suukottelee lasta ja he menevät kotiin.
Kuulostaa yksinkertaiselta - ja onkin - mutta ehkä tällainen leikki voisi vielä konkretisoida pienelle, että missä se äiti on ollessaan poissa ja että tuleeko äiti varmasti hakemaan. Se voisi myös lohduttaa lasta silloinkin kun sinä hoidat pienempää, ja ehkä lapsesta tuntuisi hyvältä myös "nähdä" äiti ja hänen työpaikkansa, siis se palikkatalo ja sen luona oleva äitinukke.
Mun mies oli vuoden ulkomailla töissä ja lapset ikävöi kovin isää, toki asiasta puhuttiin, mutta kaikista parhaiten asiaan auttoi se että kun kova ikävä iski niin keksittiin jotain kivaa puuhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mene lapsen tunteisiin liikaa mukaan, ja säälittele häntä kun kuitenkin lapsella on kaikki hyvin. Tuo satojen kertojen vakuuttelu menee ihan överiksi, lapsi on huomannnut saavansa sinulta takuuvarmaa huomiota käytöksellään.
Ala palkita reippaampaa ja oma-aloitteisempaa käytöstä kehumalla hurjasti kun lapsi toimii oikein. Todellakin vaan vaihdat puheenaihetta kun se äiti-jankutus alkaa, toki muutaman kerran päivässä voi sanoa että äiti tulee töiden jälkeen hakemaan, mutta ei jatkuvasti.
Kehitä lapselle mielekästä tekemistä, mistä hän pitää. Lapsella nyt on vaan jäänyt tuo vaihde päälle, se pitää vaan saada käännettyä pois niin kaikki on ok.
ja voisitte lapsen kanssa katsella sitä.
Hyvä on myös tuo vakuuttelu, että äiti tulee hakemaan.
voisit sanoa juuri niin että äiti on töissä ja tulee sitten sieltä hakemaan sinut kotiin, mutta sillä aikaa me voitaisiin vaikka leikkiä tällaista tai tällaista leikkiä. eiköhän se pikkuhiljaa helpotu jos on mielekästä tekemistä.