synnytyksestä ja muusta...

Moi kaikki!Tässä vaan jotain ajatuksiani loppuraskaudessa...



Odotan esikoistani raskausviikolla35.

Vauva on toivottu ja odotus on mennyt mainiosti.Synnytys on kuitenkin alkanut kummittelemaan mielessä,joinakin päivinä enemmän,joinakin vähemmän.

Eniten ehkä arveluttaa synnytyssairaalani henkilökunnan pätevyys vaikka hullulta se kuulostaakin!

Jostain syystä minulla on sellaisia ajatuksia että henkilökunta ei ole siellä minua ja vauvaani varten vaan tekemässä työtään johon ovat,ainakin osa,erittäin leipääntyneitä.Tämä ajatus perustuu ihan omiin kokemuksiini poliklinikkakäynneiltä,koska en ole mielestäni saanut läheskään aina asiallista kohtelua.Arveluttaa esimerkiksi että saanko lääkitystä tarvittaessa ym.Lapsemme syntyy käsittääkseni vuoden kiireisimpään aikaan ja pohdituttaa myös henkilökunnan kiire!



Jotenkin on ärsyttänyt myös sellanen ihmisten tasapäistäminen mikä jotenkin on heijastunut sairaalahenkilökunnan asenteissa,vaikka luulisi että erityisesti hoitoalalla ymmärrettäisiin ihmisten erilaisuutta.



Synnytys jännittää varmaan jokaista,erityisesti ensikertalaista,eikä jokapuolelta kuuluvat kauhutarinat paljon auta asiaa.Synnytysvalmennuksessakin puhuttiin vaan kivusta.

Joskus olisi kiva kuulla mukavistakin synnytyskokemuksista!



En ole erityisesti ajatellut "suunnitella"tulevaa synnytystä,mutta toivoisin että se menisi mahdollisimman luonnollisesti ettei esim.tarvitsisi käynnistää.Toivon myös todella että hoitohenkilökunta olisi asiantuntevaa ja mukavaa.Alalla tuntuu olevan ihan liikaa hapannaamoja jotka onnistuu pilaamaan kaikki fiilikset heti kun suunsa avaavat.





noh,tässä vaan muutamia ajatuksia aiheesta!mukavaa kevättä kaikille!