Palsta- ja koulukiusaaminen ja kaksinaismoraali
Minä pidän tästä palstasta. Tämä on hävytön, karnevalistinen paikka, joka jaksaa aina yllättää suuntaan jos toiseen. Välillä keskusteluntaso pysyy tiukasti pohjamudissa, kunnes ihan yllättäen saatetaankin päästä todella korkealle. Välillä täällä ollaan suoria, välillä ilkeitä ja aina silloin tällöin ällistyttävän myötätuntoisia ja ihania.
Valitettavasti yksi vahvimmista trendeistä täällä on kaksinaismoralismi. Se kulkee läpi koko aihekirjon, mutta viime aikoina se on kohdistunut erityisesti koulukiusaamiseen. Se on syynä lähes kaikkeen pahaan palstan mukaan. Se myös nähdään hyvin yksiulotteisena ilmiönä. Ilkeät ja pahat lapset kiusaavat kiltteja ja hyviä lapsia ja se johtaa ikäviin seurauksiin. Koulukiusaaja on yksiselitteisesti paha, kiusattu hyvä ja kiusaamisilmiön monimuotoisuutta yksinkertaisesti kieltäydytään näkemästä.
Samaan aikaan kuitenkin täällä palstalla on menossa jatkuva toisten kiusaaminen, jota välillä kätketään suoraan sanomisen kaapuun, välillä ei edes viitsitä yrittää peitellä. Fyysiseksi kiusaaminen ei pääse, koska olemme täällä anonyymejä, mutta kaikki muut koulukiusaamisen keinot ovat käytössä. Uhreiksi valikoituvat ihan palstan ulkopuolisetkin ja palstalla ne, jotka pystyy jollain tavalla erottamaan. Anonyymiuden turvin voi sanoa ja tehdä mitä haluaa ja lähes kaikki kiusaamisen mekanismit pätevät täällä. Jos haluatte esimerkkejä, kaivakaa esiin vanhoja Mrs. Starlightia koskevia keskusteluja.
Minullakin on täällä jatkuvasti perässäni yksi tai kaksi ihmistä, joista toinen on jumittunut mieheni seksipartnereiden määrään ja siihen, että menetin neitsyyteni 12-vuotiaana ja toinen siihen, että meillä on kasvattilapsi. Voivat toki olla samakin ihminen. Muut sitten suhtautuvat milloin mitenkin. Joskus olen joutunut melkoisen pilkkaringin keskelle, joskus on löytynyt niitä puolustajiakin. Ainakin sen täällä on oppinut, että kiusaamisessa juuri se sivustakatsojien rooli on ratkaiseva. Jos porukka on lähtenyt näiden 'pääkiusaajieni' mukaan, on tuloksena pahimmillaan ollut viikon myllytys. jos pari ensimmäistä kommentoijaa onkin puolustanut minua, on homma kuivunut siihen. No, minä olen täällä nimimerkistäni huolimatta anonyymi ja minulla on erittäin paksu nahka, enkä yleensä suuremmin välitä minulle täällä sanotusta. Pari arkaa kohtaa toki inullakin on ja joskus minut on saatu täällä jopa suuttumaan, vaikka yleensä pyrin melkoiseen henkilökohtaiseen välinpitämättömyyteen täällä.
Pointtini kuitenkin on, että miten te, jotka täällä tökitte Mrs. Starlightia, melbaa tai minua perustelette itsellenne sen, että teidän lapsianne ei saa koulussa kiusata? Joo, minä olen hirveä ihminen, huora, neiti kaikkitietävä ja ärsyttävä ja sitä paitsi olin suorastaan kettumainen siinä yhdessä ketjussa silloin joskus tms. mutta samalla tavalla ne kiusaamiseen tarvittavat 'syyt' löytyvät etsittäessä teistä itsestänne tai teidän lapsistanne. Se juuri on yksi vahvimmista kiusaajan merkeistä, että uskoo, että syy kiusaamiseen on uhrissa ja hyväksyy sen epäkelvon yksilön höykyttämisen. Eivät ne lapsetkaan ajattele koulukiusatessaan, että kiusataan tuota Minnaa tai Mikkoa nyt, koska se on niin mukava, kiltti, fiksu ja nätti, vaan he näkevät uhrinsa nimenomaan ärsyttävänä, epäkelpona, moraalittomana jne. Juuri se ajattelu oikeuttaa kiusaamisen.
Jos itse teemme samaa, miten voimme lapsiltamme odottaa mitään muuta?
Kommentit (47)
Aihe vapaan ulkopuolella ehkä emme, mutta täällä meillä on kaikilla samat oikeudet ja sama pelikenttä. Ja tahdoimme eli emme, muodostamme myös yhteisön, kollektiivin, jota voi arvioida kirjoittajien yksilöistä erillisenä asiana.
23, älä niputa meitä sinun kanssasi samalle viivalle.
Harva haluaa siihen.
eikä siihen tartte mielestäni takertua yhtään sen enempää.
joskus olen hyvin paljon samaa mieltä hänen kanssaan asioista, joskus täysin eri mieltä, mutta ei se silti tarkoita että mun pitäis jotenkin henkilökohtaisesti fiksoitua ja kohdistaa antipatioita henkilöön, jos mielipiteet ei aina täsmää.
mikä ihme tasapäistämisvimma ja suvaitsemattomuuskampanja suomalaisila oikein on kun kaikkiin asioihin on olemassa vain yksi ainut oikea mielipide tai kanta?
ei mun itsetunto nyt siitä kärsi vaikka joku henkilö olisi täysin eri mieltä jostain asiasta mun kanssa, siinähän on ja kiva sille jos sen asian kanssa niin elää ja pärjää. minä elän silti omaa elämääni minun kaavani mukaan.
maailma on täynnä erilaisia ihmisiä, mielipiteitä, elämäntilanteita, näkemyksiä, valintoja jne, ja se on mun mielestä vain hieno asia.
ei ole esim minun tehtäväni alkaa muiden valintoja tuomitsemaan
niin kauan kun jokainen kuitenkin hoitaa itse sen oman elämänsä ja kantaa vastuunsa valinnoistaan, eikä vaadi muita muuttumaan kaltaisekseen.
eihän esim tää kyseinen F ole ymmärtääkseni koskaan ketään alkanut vaatimaan elämään elämäänsä kuten hän tekee, eikä sitä muidekaan pitäisi tehdä. sitä kutsutaan suvaitsevaisuudeksi ja avoimuudeksi että osaa antaa kaikkien kukkien kukkia.
21 no mikä tää Fletcher sitten kuvittelee olevansa?
Tottahan asiassa paljon on, mutta niin vaikeaa sulatella...
Joskus saa vastauksia, joita lukee vedet silmissä - ja toimii: miksen itse tajunnut.
Liian vakavasti täällä ei kannata yhtäkään vastausta lukea, vaan säilyttää kriittisyys. Mieltään ei kannata myöskään pahoittaa tai yöuniaan menettää. Minusta jokaisella se mahdollisuus on, koska jälkikäteen kukaan ei tiedä, että juuri sinä sen vastauksen sait, eli kuka se ihminen siellä takana on.
Niin meissä palstalaisissa, meidän lapsissa, naapurin kakaroissa, opettajissa jne on kaikenlaisia ihmisiä. Se, että hyökkäämme suoraan jonkun silmille, ei muuta mitään paremmaksi, vaan tosi toimet on hoidettava toisella tavalla: tarvitaan sitkeyttää ja peräänantamattomuutta, mutta myös sydäntä ja kykyä antaa periksi, jos sen aika tulee.
En missään nimessä puolusta koulukiusausta, mutta kyseessä on kaksi eri asiaa. Koulukiusaus on kaikkia osapuolia vahingoittava sosiaalinen ryhmäilmiö, jossa ei ole mitään hyvää. Sillä on syynsä, tarkoituksensa ja seurauksensa, mutta ilman sitä tultaisiin mainiosti toimeen. Koulukiusaajat sen sijaan ovat minun, sinun, meidän lapsia, jotka ovat toimineet väärin ja jotka tarvitsevat ikätasoista ja rakentavaa ojennusta ja ohjausta oikeaan toimintaan. He eivät ole mitään ylimaallisen pahan ilmentyneitä, vaan ihan vain lapsia, jotka ovat tehneet väärin. Ja kyllä heitä pitää puolustaa, jos muut (ja varsinkin aikuiset) heitä alkavat lynkata.
Sama tietysti pätee nemmän tai vähemmän muuhunkin kiusaamiseen esimerkiksi työpaikoilla. Tosin aikuisten ihmisten pitäisi jo osata paremmin, mutta ei yhdenkään työpaikankaan kiusaamisongelmaa ole ratkaistu yhden ihmisen lynkkaamisella.
Minua ällöttää Fletcherin tapa puolustaa koulukiusaajia
Vastaan nyt minäkin tähän ketjuun, kun minut oli tuossa aloitusviestissä mainittu.
Ensinnäkin me, jotka tänne säännöllisesti nimimerkillä kirjoitamme altistamme itsemme taatusti enemmän arvioinnin kohteeksi kuin mitä ne, jotka kirjoittavat ainakin pääsääntöisesti vierailijoina. Meistä jatkuvasti nimimerkillä kirjoittavista jokainen voi miettiä sitä, että miksi niin tekee. Onko yksinkertaisesti niin laiska ettei jaksa kirjoittautua ulos? Vai onko syynä se, että kun kirjoittaa nimimerkillä, niin tietää, että jotkut tunnistaa ja voi siis saada paremmin kenties kommentteja? Tai onko niin, että kun kirjoittaa nimimerkillä, niin muut voivat luoda meistä jonkun mielikuvan (esim. meidän tietämyksestä joltain alalta) ja muut voi joko halutessaan seurata meidän kirjoittelua tai vaihtoehtoisesti huomata, että jaa, tuo on sen saman höpinää ja hypätä ne yli? Tai onko taustalla se, että joku on vaikka tätä kautta tutustunut ihmisiin, jotka olisivat jääneet muuten tuttavapiirimme ulkopuolelle? Itse olen saanut täältä monta hyvää ystävää, kiitokset E, H, M ja P ainakin, että olette minut täältä bonganneet ja minun elämääni tulleet! Olette hienoja ihmisiä olette ajatuksissani tämän tästä.
Se, että me nimimerkilliset saamme täällä röykyytystä ajoittain niskaamme, niin uskallan kyllä väittää, että emme kyllä yhtään sen enempää kuin nekään, jotka kirjoittavat tyyliin, josta voi olla eri mieltä ylipäätään - kuten vaikka kotiäitiys - uraäitiys.
Minä ajattelen ainakin niin, että ihmiset, joilla on paha olla yleensä laukovat ihmisille pahoja juttuja. Normaalielämässä on tietyt käyttäytymissäännöt ja jos sellaisia ilkeyksiä laukoisi päin esim. työkavereiden naamaa, niin se paha tulisi vaan omaan niskaan takaisin. Ne ihmiset, jotka täällä ovat ilkeitä luultavasti ovat sellaisia, jotka eivät voi omaa pahaa oloaan purkaa millään rakentavalla tavalla. Täällä siis varmaan ihmiset päästelee paineitaan ja toivon todella, että se helpottaa niin heidän oloaan, että irl elämässä ei tarvitse olla esim. omille läheisilleen ilkeä. En siis vetäisi niin suuria johtopäätöksiä siitä, että täällä muille ilkeitä olevat olisivat varsinaisia "koulukiusaajia" vaan ehkä ennemminkin sellaisia, joilla ei ole sitä kuuntelevaa korvaa omille pahoille jutuilleen, ei sillä etteikö tämmöinen voisi olla koulukiusaamisenkin takana. Ja ehkä täällä vaan heitetään vähän räväkämpää läppää kuin irl. Jos joku normaalielämässä sanoo vievänsä lapset hoitoon ja jäävänsä kotiin katsomaan Kauniita ja rohkeita päiväksi, niin tuskin siitä ystävä sanoo mitään, vaikka mielessään ajatteleekin, että jopas olet tarpeettoman "virikehoitopaikan" viejä ja sinun takiasi meidän lapsi ei pääse lähipäiväkotiin. Täällä ihmiset ehkä uskaltaa nimettömänä sanoa enemmän mielipiteitään, mikä toisaalta voi olla hyväkin, tietysti siinä vaiheessa kun kyseesä on ajojahti, niin silloin on kyse ihan oikeasta kiusaamisesta.
Lopetankin tämän pitkän kirjoitukseni siihen, että mielestäni on syytä erottaa se, että jos joku kirjoittaa yhden kerran yhtä ja toisen kerran toiselle toista, niin sitä ei voida pitää vielä minään kiusaamisena. Sitten kun sama on yhteen ja samaan henkilöön kohdistuvaa ja jatkuvaa, niin kyse on todellakin kiusaamisesta.
Tsemppiä vaan Fletcher ja muut nimimerkillä kirjoittavat!
turhaumia ja muualla käyttäydytään. Se asenne, mikä monilla on kanssaihmisiin ja mikä tulee täällä räikeästi ilmi, on hyvin rakkaudeton, julma ja ilkeä. Ei siis vain toisiin palstalaisiin, nimimerkillisiin tai nimimerkittömiin, vaan myös eri syistä julkisuudessa esiin tulleisiin tapauksiin ja ihmisiin. Olisi tietysti hienoa, jos tämä olisi merkki vain siitä, että täällä tuuletetaan sopimattomia tunteita, mutta en oikein jaksa uskoa siihen. Jos ihmisten mieli on niin musta, kuin mitä täällä joskus kirjoituksista kuvastuu, niin vaikea uskoa, että he oikeassa elämässäkään jaksaisivat ja osaisivat olla rakastavia lähimmäisiä ympäristölleen tai aina edes ihan niille läheisimmilleen.
Hyvä aloitus Fletcher. Mä en kovin usein osallistu näihin av-puolen keskusteluihin, mutta luen kyllä. Ja usein samaa mieltäkin kuin sinä Flecther.
Minulle tulee ainakin mieleen, että monilla on todella sellainen ihmiskäsitys, että kaikki oman ydinperheen ulkopuoliset ihmiset ovat saalistusmielellä liikkeellä ja ihmisten pääsääntöisenä motiivina on vahingoittaa muita. Siis todella vihamielinen suhtautuminen ulkopuolisiin.
Se näkyy lievimmin kaikissa sellaisissakin aloituksissa, että "en kestä, että meille tulee vieraita", "sanoiko kälyni asiattomasti kun totesi vauvani itkevän kovalla äänellä", "kamalaa kun naapurin lapset leikkivät lumisotaa", "ärsyttää, kun mammat tungeksivat vaunuineen bussissa". Siis jotenkin ei vain oikein suvaita sitä, että on muita ihmisiä. Ja muista ihmisistä lähtee ääntä, ne saattavat olla eri näköisiä, joku saattaa jopa tervehtiä, niillä voi olla eri mielipiteet, ne käyttävät rahaa eri lailla kuin minä. Niillä on eri elämänarvot.
Oman yksityisyyden rajat on todella korkeita. Oman elämän ympärille on rakennettu suojapiiri ja jokainen joka tulee sinne kolkuttelemaan, on pahalla asialla liikkeellä. Sitten samaan aikaan ihmetellään, että mitä tehdä kun ei ole ystäviä eikä ole turvaverkkoa.
vyyhti, jossa kaikki ovat enemmän tai vähemmän sekä kiusaajia että kiusattuja. Ja ne av-kiusaajatkin on hyviä ihmisiä, jotka vain siinä asiassa tekevät hieman väärin että kiusaavat muita....
Ei vyyhti yhtään sen monisyisempi ole kuin oma mahtipontisuus.
Mut tätä selittääkin se, että me ollaan meiltä ja muut on meidän grannista.
me jalkakäytävällä olijat pyrkisimme jotenkin itseämme ylentämään...
Yleensähän täällä on ajateltu, että AV-kiusaajat ovat äitejä, jotka purkavat turhaumiaan täällä, kun oikeassa elämässä on rankkaa ja pitää pistää omat tarpeet kakkosiksi lasten ja perheen tarpeiden vuoksi. Ja silti AV-kiusaaminen on väärin. Voidaan tietysti myös ajatella, että AV-kiusaajien aikuisina ihmisinä soisi olevan kouluikäisiä lapsiaan aikuisempia ja kehittyneempiä ja kykenevämpiä säätelemään käyttäytymistään ja olemaan empaattisia ja ymmärtäväisiä muita kohtaan. Tämä taitaa kuitenkin olla liikaa toivottu.
Sinä muuten tahallasi vääristelet Fletchin mielipidettä. Hän ei sanonut, että kiusatessaan tekee [b]hieman[/b] väärin. Muistaakseni Fletch taas on itse sanonut kysyttäessä, että käyttää nimimerkkiä siksi, että silloin kiusaus vastata ilkeästi ja epäempaattisesti on pienempi ja hän itse uskoo käyttäytyvänsä nimimerkillisenä täällä paremmin. Ja silti on myöntänyt provosoivansa välillä tahallaan. Siitä voisi päätellä, että hän todellakin on sitä mieltä, että on itsekin osatekijänä tässä palstakiusaamisessakin.
Tuon logiikan mukaan myös "av-kiusaaminen" on monisyinen
vyyhti, jossa kaikki ovat enemmän tai vähemmän sekä kiusaajia että kiusattuja. Ja ne av-kiusaajatkin on hyviä ihmisiä, jotka vain siinä asiassa tekevät hieman väärin että kiusaavat muita....
tosin en paljon ole kirjoitellut, enimmäkseen lueskellut vain. Ensimmäiseen n. 8 vuoteen minulla ei ollut edes lapsia, niinkuin Fletcherilläkään ei tainnut olla :-) Mutta asiaan.
Tämä palsta on vaikuttanut ajatteluuni aika paljon. Aiemmin ajattelin, että vaikkapa demokratia saisi olla laajempaa. Ihmisten tulisi saada ottaa osaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin laajemmalti kuin mihin on viimeisen sadan vuoden aikana länsimaissa totuttu. En ajattele niin enää. Itseasiassa varsin jähmeä poliittinen koneistomme vain mielestäni suojelee meitä kaikkia itseltämme ja muilta.
Tällä palstalla nähdyt virtuaaliset noitavainot, ihmisten katkeruus ja ilkeys toinen toisiaan kohtaan saa ymmärtämään, ettei ihminen ole muuttunut lopulta pinnan alta paljonkaan sitten keskiajan kidutuksien, teloitusten ja yhden totuuden julistuksien (tuolloin uskonto, nyt vaikkapa asiantuntijalausunnot ja tiede). On ollut aika järkyttävää huomata mihin ihminen pystyy nimettömänä tai niin, että ei jää kiinni tai on voittajan puolella. Täällä toki vain sanan säilän voimalla mutta kuitenkin.
On tämä palsta myös hauska ja hulvaton ja nyttemmin perheenäidille myös ihan oikeaa asiallista vertaistukeakin tarjoava.
Meistä jatkuvasti nimimerkillä kirjoittavista jokainen voi miettiä sitä, että miksi niin tekee. Onko yksinkertaisesti niin laiska ettei jaksa kirjoittautua ulos? Vai onko syynä se, että kun kirjoittaa nimimerkillä, niin tietää, että jotkut tunnistaa ja voi siis saada paremmin kenties kommentteja?
ja halu osoittaa olevansa muita parempi.
Oli aihe mikä tahansa, niin tuo sama sanoma pursuaa sieltä rivien välistä.
Se siinä vähän ärsyttää tälläistä tavallista tatintallaajaa.