Tulevat isovanhemmat haluavat maksaa meille lapsettomuushoitoja, otanko vastaan?

Vuosia ollaan yritetty, koska ensinnäikin minä olen 26 vasta. Eka vuosi meni, tulin raskaaksi mutta se meni kesken. Lääkäri sanoi, että koska ollaan nuoria, voi se lapsi tulla ihan itsekseenkin, vaikka onkin kestänyt. Siksi ooteltiin vielä.



Rahaa meillä ei kauheesti juuri nyt ole, koska meillä on asuntolaina, ja minä vielä opiskelen viimeistä vuotta. Käyn kyllä myös töissä, mutta en voi tietenkään käydä kovinkaan paljoa. Mies on kyllä ihan vakituisissa päivätöissä. Rahatilanne paranee kyllä ensi kesänä, kun olen valmistunut yliopistolta ja menen töihin taas.



Jos asia olisi minusta jotenkin yksioikoinen "tahdon maksattaa kaiken vanhemmillani", en kai sitä ihmettelisi täällä? Ja lapsettomuus on satuttavaa, mutta vaikka koitat noin loukata "nyhräämisellä" ja "avuttomuudella", en silti toivo sitä sinulle 9.



ap

Omat vanhempani antavat kyllä rauhan, tai heille ainakin kehtaan sanoa tarvittaessa. Miehen vanhemmista en ole ihan varma, mutta he ovat kyllä todella mukavia ja itsekin yrittivät yli 10 vuotta ennenkuin tuo mieheni sai lopulta alkunsa. Siihen aikaan ei hoidotkaan olleet samanmoisia.



Kunnallista ollaan kanssa ajateltu tähän asti, mutta siitä on kuulunut paljon huonoa. Ja sepä se, kun nyt he tahtoisivat kustantaa asiantuntijahoidot yksityisellä.. Sepä siinä mietityttääkin. Olen miettinyt, että jos otan avun vastaan, voisi perustutkimukset käydä yksityisellä, ja toivoa, että se riittäisi. Jos tarvitsisi suurempaa, voisimme sitten mennä kunnalliselle.. Mutta en ole varma vielä mistään. Eilen vasta puhuttiin, ja miehen isä oli tänä aamuna soittanut miehelle vielä sanoakseen että tahtoisi auttaa tässä "maailman tärkeimmässä asiassa".

Jos hoitoihin meneminen on oma toiveenne ja päätöksenne, jota vanhempanne haluavat tukea, en näe syytä miksi pitäisi kieltäytyä. Vai onko syytä pelätä, että joku vanhemmista olisi sellainen, joka rahan antamiseen vedoten alkaisi muutenkin ohjata elämäänne? Esim. vaatisi saada päättää lapsen kasvatukseen liittyvistä asioista, koska on 'maksanut lapsesta'?

Itse esimerkiksi ennen häitä päätin, että emme halua taloudellista apua vanhemmiltamme, koska haluamme osoittaa olevamme vastuullisia aikuisia, päättää itse häiden järjestelyistä yms. Kun isäni kuitenkin halusi maksaa häät, sovimme että se on hänen lahjansa ja että valmistelut kuitenkin teemme omalla tavallamme.

tarkoitin numero 9, kun kirjoitin, että asiatonta, Nopeesti tulee uusia viestejä..

t. 16

Meidän perheemme on nykyään itsessäänkin varakas, mutta silti isovanhemmat haluavat auttaa erinäisissä asioissa. En ymmärrä, miksi kieltäytyisin. Jos toisilla on enemän kuin meillä ja haluavat antaa rahaa, voin hyvin ottaa sitä vastaan, vaikka sitten ostaisin sillä jotain aivan turhanpäiväistä.



Noin tärkeässä asiassa en tosiaankaan miettisi, voinko ottaa taloudellisen avun vastaan. Jos hoidoissa kestää pitkään, on sekin varmaan ihana lisä, että voi jakaa tuskallisia asioita jonkun muunkin kuin oman miehensä kanssa (oman kokemukseni mukaan näistä asioista ei puhuta kovin suurelle piirille).

Vastasin jo aiemmin, mutta lisään vielä tämän: Tehkää tosiaan selväksi omille vanhemmillenne, että hoidot voivat kestää pitkäänkin, toivottua tulosta ei välttämättä heti tule. Kärjistäen: rahaa saattaa kulua myös epäonnistuneisiin hoitoihin. Voitte väläytellä myös jotain hinnastoja, jos epäilette, että vanhemmillanne ei ole käsitystä hoitojen hinnoista.



Miettikää myös valmiiksi, kuinka paljon haluatte vanhemmillenne hoitoaikatauluista ja hoidoista puhua. Tehtyänne nämä asiat selviksi kysykää vielä, ovatko vanhempanne silti halukkaita osallistumaan hoitokustannuksiin.



Vaikka vanhempanne olisivatkin maksajina hoidoissa, on se silti yksin teidän prosessinne. Rahoittajalla ei ole oikeutta kysellä koko ajan hoitojen sujumisesta.



Nimim. Kokemusta on