Siis mä en nyt tajua tuota Wallinin perhevapaan jakoehdotusta

Meillä isä IT-alalla ja on aina ollut lasten kanssa kotona vähintään tuon puoli vuotta.

Mutta juttu menisi varmaan niin, että mikäli isä ei sitä omaa osuuttaan käytä, se jäisi sitten kokonaan käyttämättä. Eli sitä isän osuutta ei voisi siirtää äidille.

...että mies joutuisi kerrankin miettimään sen hetkisen työpaikkansa muiden ehdoilla. Ja sekin on aivan hirveää että kotiäitiyden pyhä ajanjakso pitäisi jakaa miehen kanssa!

Ei äidinkään ole pakko jäädä vanhempainvapaalle.



6 + 6 + 6 kk olisi aika hyvä systeemi. Me jo miehen kanssa puhuimme tuosta ja heti löytyi ratkaisu omaan perheeseemme, minä ensin kotona 6 + 6 ja sitten mies oman 6 kk.

Harmi vain, että lapsilukumme on jo täynnä ;D

niin sitä ei anneta äidillekään?



t. toinen yrittäjämiehen puoliso

Kyllä minullekin kelpaisi tuo 6+6+6 systeemi vallan mainiosti. Harmi, että meilläkin on lapset tehty tosi suurella todennäköisyydellä. En kyllä usko, että tuo ehdotus menee ainakaan nyt läpi, koska se on kallis toteuttaa.

jotka ovat jonkun toisen palkkalistoilla. Yrittäjälle tuo tulisi kalliiksi, koska puolessa vuodessa yritys ehtii mennä nurin, etenkin kun kyse on pienestä yrityksestä, jossa se oma työpanos on aivan välttämätön. Yrityksen kulut kun eivät katoa minnekään, vaikka mitään ei yrityksessä tapahtuisikaan.



Meille esimerkiksi tuollainen puolivuotinen olisi aivan mahdotonta jäjestää. Onneksi lapset on meillä jo tehty, joten asia ei ole mitenkään ajankohtainan, kunhan nyt vain mietin asiaa.



ap

meillä ei miehen kotiin jääminen ole tähän mennessä ole ollut taloudellisesti mahdollista. Tai no, ehkä vanhempainvapaalle, mutta 6 kk täysimetyksen aikana se ei ole ollut mahdollista eikä muutaman kk kotiin jääminen ole tuntunut kovinkaan mielekkäältä miehestä eikä omastakaan puolesta (onko järkeä mennä töihin pariksi kk ja sitten taas kotiin hoitovapaalle?).

Miehen jääminen hoitovapaalle ei ole ollut taloudellisesti mahdollista.



Tuo 6+6+6 antaisi perheelle enemmän vaihtoehtoja, olettaen, että kaikki nuo jaksot ovat päivärahakausia.

Kyllä meilläkin pärjättäisiin hyvin minun palkallani + miehen vanhempainpäivärahalla.

Hänen palkkansa on kuitenkin 2xminun palkkani kuukaudessa. Jos olisi päivärahakausia niin sitten kannatan minäkin.

saada jaettua kaikkien työnantajien kesken.

Jotenkin heillä onnistuu olemaan vauvan kanssa kotona, ehkäpä äidit joustavat ja ajattelevat ensin vauva, sitten työ. Työt odottavat aina...ja kaikki on mahdollista, jos vain haluaa ja on valmis tinkimään.

Olen ammatiltani kuitenkin kääntäjä eikä minulla ole yrityksessä juuri kuluja. Tarvitseeko minun sitä sanoakaan, että useat yrittäjänaiset ovat näitä matalan riskin yrittäjiä. On kuitenkin aivan eri asia omistaa esimerkiksi kuljetusalan yritys, jossa kaluston seisottaminen tulee aivan tuhottoman kalliiksi. Niillä päivärahoilla pitäisi siten maksaa oma eläminen JA yrityksen kulut. Ei toimi.

en usko, että työvoiman saaminen puoleksi vuodeksi on ihan mahdoton ajatus. Eiköhän joku muukin Suomessa osaa ajaa autoa ja kuskata tavaroita paikasta toiseen?



Tekosyitä, sanon minä.

On niitä naisyrittäjissä paljon mm. kukkakaupan, kahvilan, myymälän pitäjiä, yms. jotka eivät voi pistää yritystä "tauolle". Kyllä niitä sijaisia jostain onnistuvat hankkimaan, miksei miehet onnistu?

niin on pakko kommentoida tuohon kuljetusalan yritysasiaan, koska isäni tällaisen yrityksen omistaa. Sellaisia työntekijöitä, joilla on lupa kuljettaa yhdistelmäperävaunullista kuorma-autoa ei kasva ihan joka puussa. Isäni tekee omassa yrityksessään 75 % kaikista töistä.



Toinen juttu on se, että yrittäjän päiväraha maksetaan maksettujen YEL-tulojen perusteella. Sitä ei siis makseta perustuen nostettuun palkkaan. Aika harvalla yrittäjällä on varaa maksaa täysiä YEL-maksuja, ja tällöin päiväraha tulisi olemaan aivan minimi. Kuinka moni perhe tällä minimillä pärjää, on sitten ihan toinen asia. Minun palkallani ei elä kukaan, en edes minä itse, eikä monella muullakaan naisella palkka päätä huimaa.



Olenpa nyt siis minäkin sitä mieltä, että yrittäjän ei kannata noita kuukausiaan pitää. Vaikka työt odottaisivatkin, asiakkaat eivät sitä välttämättä tee. Näin sanoi yrittäjäystäväni, joka yrityksessään vuokraa omaa osaamistaan eri yrityksille. Hänellä ei ollut varaa pitää normaalia äitisvapaata, koska pelkäsi asiakkaidensa katoavan.

niin useat naisyrittäjätkin tekevät huomatessaan raskautensa. Itsekin olin maksanut todellista tulotasoa alhaisempaa YEL:iä, mutta nostin sen ennen äitiyslomaa todellisuutta vastaavaksi, jolloin äitiyspäiväraha oli kohtuullinen.

Toinen juttu on se, että yrittäjän päiväraha maksetaan maksettujen YEL-tulojen perusteella. Sitä ei siis makseta perustuen nostettuun palkkaan. Aika harvalla yrittäjällä on varaa maksaa täysiä YEL-maksuja, ja tällöin päiväraha tulisi olemaan aivan minimi. Kuinka moni perhe tällä minimillä pärjää, on sitten ihan toinen asia. Minun palkallani ei elä kukaan, en edes minä itse, eikä monella muullakaan naisella palkka päätä huimaa.

Olenpa nyt siis minäkin sitä mieltä, että yrittäjän ei kannata noita kuukausiaan pitää. Vaikka työt odottaisivatkin, asiakkaat eivät sitä välttämättä tee. Näin sanoi yrittäjäystäväni, joka yrityksessään vuokraa omaa osaamistaan eri yrityksille. Hänellä ei ollut varaa pitää normaalia äitisvapaata, koska pelkäsi asiakkaidensa katoavan.

yhtään mistä puhuvat. Minunkin ystäväpiirissäni on yrittäjiä, niin naisia kuin miehiäkin, joiden vanhempainvapaat eivät todellakaan ole kovin helposti toteutuneet. Järjestelykysymys on kaukana silloin jos todella joudutaan miettimään miten saadaan perheelle ruokaa pöytään.

Sitten ollaan KUMPIKIN työttöminä ja kun mies ei pääse vapaalle niin varmaan nainenkaan ei saa olla kotona. Joku koira tässä on haudattuna.



Kohta yrityksille ei ole kannattavaa palkata naimaikäistä miestäkään. Mistäs lapsiperheet sitten rahat repii kun isääkin syrjitään.

tuolta ajalta (kuten toisen palvluksessa olevakin) niin kyllähän sitä voi palkata työntekijän siksi aikaa hoitamaan omat hommat. Toinen asia on sitten, että yrittäjät usein laiminlyövät oman YEL-maksunsa pitämällä sen minimissä, eikä vastaamassa todellista ansiotasoa, jolloin päiväraha ei päätä huimaa. Kannattaisi ajatella kokonaisuutta pidemmällä tähtäimellä!

jotta saat kuuden kuukauden ajan kovempaa päivärahaa. Kuulostaako järkevältä? Yrittäjä joutuu siis maksamaan oman päivärahansa itse. Millään tavalla tässä ei olla tavisduunarin kanssa samalla viivalla.