Missä asiassa lapsesi on LAHJAKAS? (ov)

Tyttö osaa tanssia ja siihen on pienestä pitäin ollut lahjoja. Myös erittäin taitava ratsastaja. Laukkaa ja hyppää esteitä vaikka ratsastuskouluihin on alaikäraja 8v

on erittäin taitava venyttämään äitinsä pinnaa, ja saa sen jopa katkeamaan. Lahjakkuus on luontaista, liekö äidiltänsä perinyt upean temperamentin. Valioyksilö.

on koko päivän töissä,ja jopa aamulla sanoo herättyään että:"väsyttää kun on tehnyt koko yön töitä" :D

on harvinaisen empaattinen ja auttavainen lapsi. Päiväkodissakin asia on huomattu, ja on kuulemma kaikkien lasten suosiossa, koska on aina kiltti ja ystävällinen -- ja pitää erityisen hyvää huolta pienemmistä lapsista.

Juuri tällaista lahjakkuutta lapseltani toivoisinkin.

on kai pakko kehua mun esikoista joka on multitalentti :D



on SEKÄ kävellyt että puhunut varsin aikaisin, oppi värit yms helposti. nyt 3-vuotiaana hahmottaa asioita älyttömän hyvin sekä visuaalisesti että abstraktimmalla tasolla (tyyliin huomaa pikkusiskon vaipassa kakan muodostaman ilmiselvän kissan profiilin, jouluna katsoi hetken anopin kynttilä-asetelmaa ja käänsi sitten asetelmaan kuuluneet karhut niin päin että ne katsoivat kynttilään eivätkä "katsojaan").



nauttii oppimisesta, pyytää opettamaan asioita itselleen. nyt on innoissaan kun tajusi etteivät numerot lopu kymmeneen, vaan jatkuvat tietyllä logiikalla ikuisuuteen. on pyytänyt opettamaan itselleen englanninkieltä, jotta voisi pelta jotain kiinnostavaa peliä netissä. ..niin joo tietokoneen käytössä on ihan haka, vähän liiankin kanssa, koska on välillä vaikea pitää hänet pois koneelta.



on liikunnallisesti lahjakas, varsin lihaksikas ja jäntevä, kantaa ihmeen raskaita taakkoja.



toki on myös tosi hyvännäköinen ja kekseliäs, keksii satuihin mahtavia lisämausteita, liittyen robotteihin, haamuihin yms. näitä siis ilmestyy esim. karhun puuropöytiin jne.



toinen lapsi on melko tavallinen, jäisi ehkä parrasvaloissa paistattelevan esikoisen varjoon, ellei olisi tosi hassun ja hellyttävän näköinen.

Kielellisesti ja älyllisesti lahjakas.Mahtava mielikuvitus:=)

Mutta lapseni on uskomattoman sitkeä, Sen minkä hän häviää taidossa tulee sitkeydellä perässä.

kun tasan 3v poikani osoitti minulle parkkipaikan P-kylttiä ja sanoi - äiti, tuo on Pee. Olin aika yllättynyt, sillä kotona ei ole opetettu tämmöisiä juttuja ollenkaan (käy kylläkin esikoulun ekaa luokkaa, asumme ulkomailla), ja poika on muutenkin luonteeltaan kova menijä joka ei ole paikallaan juurikaan pysynyt eivätkä esim palapelit ole häntä koskaan kiinnostaneet.



Kysyin sitten kotona, että teidätkö mikä tämä kirjain on "N" ja poika sanoi että no ÄN. Ja vielä sama homma A:n kanssa. Kirjotin paperille ANNA ja kysyin, että tiedätkö mitä tässä lukee. Poika oli hetken hiljaa ja tavasi sanaa sormellaan ja sanoi hitaasti että ANNNNNAA. Olen edelleen aika hämmästynyt.

Aivan kuin olisit kirjottanut minun ajatukseni... :)

esikoisemme on kaveripiirinsä puheliain ja sosiaalisin lapsi. Tokaluokkalainen hoitelee suvereenisti riitatilanteet, keskustelee asian kuin asian kenen tahansa aikuisen kanssa arkailematta, auttaa muita supliikkia vaativissa puuhissa. Toisinaan hieman itsekäs ja väsyttävänlörpötteleväinen, mutta sitähän tässä ei kysytty :)



Kakkonen osasi laulaa jo muutaman kuukauden iässä meidän perässä pieniä säveltapailuja ja ei ole koskaan laulanut nuottiakaan pieleen. Ettei peräti olisi absoluuttinen sävelkorva pikkumiehellä. Vaikuttaa toisinaan olevan vailla empatiakykyä (ja tarvitseeko sitä vielä tässä 3-vuotiaana näkyäkään?), mutta nyt neljättä vuotta kohti mentäessä alkanut rakastaa vähän kaikkea ja halailee rakkaudella pikkusiskoaan, kuten tämäkin häntä.



Kolmonen on sanonut äiti selkeästi 4-kuisesta lähtien monta kertaa joka päivä, joten uskottava se on. Nyt yksivuotiaana sanoo tarkoitteellisesti noin 40 sanaa ja muutamia kahden sanan yhdistelmiä, kuten hyvää yötä. Hän on myös liikunnallinen eli kävelee ja kiipeilee hyvin taitavasti, vilkuttaa ja taputtaa, leikkii hämähäkkiä sormilla ym.



Perheemme multitalentti olen kuitenkin minä itse :D Kävelin 7-kuisena, luin 4-vuotiaana ja kirjoitin 5-vuotiaana, jolloin aloin pitää päiväkirjaa. Siellä on viisivuotiaan seikkaperäisiä kertomuksia päivän tapahtumista pisteineen kaikkineen ilman kritoitusviheitä. Myöhempiä talentteja en viitsi kertoa, eikä kysyttykään :) On onni, että on taitavat ja terveet lapset.