Haaveissa kolmonen VIIKKO 6

Eli tuppaudun mukaan teidän ketjuunne :)

Esittäytyminen: itse olen 26vuotias ja minulla on 2 lasta, toinen 6 ja toinen 4. Kuopuksen jäljiltä sitä oli vakuuttunut, ettei enää ikinä.. mutta tässä sitä ollaan :) Hämeessa asumme ja kohta pitäisi kait aloittaa rakentaminen :)



Nyt en tiedä mikä kiertopäivä on menossa ja mitä muutenkaan vartalossa tapahtuu. Koko kroppa on täysin sekaisin ollut viime kesästä asti ja sitä nyt kait pitäisi alkaa selvittelemään, että missä vika ja miksi.

Miehen kanssa ollaan juteltu tästä vauva-asiasta ja mies on sanonut, että vauva saa tulla jos on tullakseen :) mitään ovulaation etsimistä emme tee ja muutenkin annamme mennä koko vauva-asian ihan omalla painollaan :)



Lääkäri tuossa arveli, että minulla olisi pari viikkoa sitten ollut ovulaatio ja jos lääkäri oli oikeassa niin sitten se tuli ainakin hyödynnettyä, viikonloppuna ajattelin testailla vaikka olenkin 99% vakuuttunut siitä, että yksi viiva sieltä taas vain tulee :( eli mun voisi sanoa olevan piinailija :)

Täällä on pupuilut ohi. Meni kyllä työn puolelle ja romantiikka oli kaukana. Olen ollut törkeässä räkätaudissa ja olisin vain halunnut nukkua.



Gynen mukaan emme välttämättä edes ehtineet ajoissa tässä kierrossa. En kyllä tajua, koska juuri sinä aamuna löytyi ovis, kun kävin gynellä, siis perjantaina. Torstaina ei ollut oviksesta merkkiäkään. Kuitenkin gynen mukaan munarakkula olisi voinut poksahtaa minä hetkenä tahansa. Meillä oli sessiot samana iltana, ja lauantaina oli vielä oviskipuja ja ovistikuissa viivat. Siis kuinka p...keleen hitaita ne simpat oikein voi olla? Ja munasolu voi ilmeisesti joskus elää vain muutamia tunteja, ei edes kahtatoista. Olen ollut siinä uskossa, että pallukka sinnittelee hengissä noin vuorokauden.



Eli täällä taas piinaviikot alkamassa. Ystävänpäivänä luulen saavani kutsumattomaksi vieraaksi vanhan ystävän, tädin. Sen olen kuitenkin päättänyt, että Clearbluen sikaherkkiä raskaustestejä en osta, enkä muutenkaan testaa, ennen kuin menkat selvästi myöhässä. Mahtaakohan päätös pitää? Viime kuussa testasin seitsemällä testillä, joten voidaan varmaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että olen täysin kaheli.



Lämmin osanotto kaikille, joilla toivo oli jo herännyt ja jotka joutuivat taasen pettymään.



Nella, yk 6, kp 19/29-? (en osaa sanoa km:n jälkeen, oviksesta laskettuna about 33)

Täällä eletään kierron alkua kp 7, eli tylsää aikaa. Viimeksi kirjoitin, että oli kierto lyhentynyt päivällä, mutta pöh itse olin laskenut väärin ja kyllä tuo kierto taasen oli sen 26 päivää.



Esittely: Minä olen 35 v, tytär täyttää maaliskuussa 4 v ja poika kohta 7 kuukautta. Asutaan etelä-Pirkanmaalla.



Ajattelin, että olisin jo tähän kiertoon ostanut nuo ovistikut, mutta en sitten kuitenkaan. Vähän on sellainen fiilis, että ne jos mitkä tuo meikäläiselle kauhean stressin ja se ei niin hyväksi ole. Vehnänalkioöljyä ajattelin kokeilla. Käyttääkö teistä joku sitä?



Marju, yk 5, kp 7/26

Nyt se sit alkaa...pillerit jäi..kääk!Menkat nyt ja seuraavat tulee sit ku tulee tai sitten tulee jotain ihan muuta!Toiveena olisi siis edelleen kesävauva 2010,eli sen suurempaa kiirettä ei ole,mutta nyt jo jännittää.Olenko sittenkään ihan varma asiasta.Fiilistelen tässä tän ajatuksen kanssa ainakin tämän kuukauden ja jos alkaa liiaksi hirvittämään niin voihan ne pillerit aina aloittaa uudestaan.Tällä hetkellä elän kovinkin vauvakuumeista aikaa.Ja kun aurinkokin paistaa ja on niin kaunista ja vatsataudistakin selvitty..ah!Elämä hymyilee!

No, tuossa tuli kuukauden tauko tähän kolmosen kuumeiluun. Mies ei ollut otollisina hetkinä paikan päällä. Nyt tässä odottelen jälleen kuukautisten alkua, jotta pääsisi taas kuumeilelmaan oikein kunnolla.



Mukava nähdä että uusia on tullut mukaan, tervetuloa kaikille tasapuolisesti.

Ja kaikille kovasti plussaonnea tälle kierolle!



Itse ajattelin kokeilla sitä greippimehua tässä kierossa. Siitä on ollut kovasti kirjoittelua jossain vaiheessa, ja ei ainakaan siitä haittaa ole. Myös oviksen tikkuttelua olen ajatellut. Oma kroppa on sen verran arvaamaton, ettei sitä aina tiedä mitä sisällä tapahtuu.

Ja niin, olen 35 v. ja lapset 3v ja 8v, Pohjois-Pohjanmaalla asustellaan



halti, yk 3 aloittamista odotellen

Nopeasti vaan tulen kirjoittamaan muutaman rivin.



angelinako: kiitos paljon tsempeistä! :) No, jos se nyt tärppäisi kun ei ole niin innostunut asiasta. ? Itse asiassa tällä hetkelolä ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta yritetääs nyt kuitenkin. Toisaalta vähän on alknut pelottaa se, että miten sitä jaksaa kun lapset on 3 v 7kk ja 2,5 v. Mutta eihän tässä enää aikaa pitkään ole kun ikää on jo kohta 35v. Ja ajattelin että lähellä 40v. en enää ala lasta tekemällä tekemään.

Ehkä ajattelen nyt itsekkäästi ,mutta en toivoisi lapsen syntyvän loppuvuodesta kun silloin on ihan pimeää ja on väsyttävää aikaa. Mutta tottakai jos nyt tärpää, niin ilolla otan vastaan sen minkä suodaan. :) Olen tässä matkan varrella huomannut sen tosi asian ettei lapsia niin vaan saada.



NellaN: toivottavasti nyt ehditte ajoissa puuhailla. Plussaonnea! +++:)

Ja kaikille tietysti tasapuolisesti myös tsemppiä! =)



Kp 8/9/28-30, yk 17



P.s. Tuli vaan mieleen kun kävin viimeksi gynellä ja näki keltarauhaskystan puhjenneen (mutta ei sanonut siitä minulle suoraan, vaan näin sen epikriisistä). Ja vaikka vakuutteli, että nyt on hyvät mahdollisuudet tärpätä (viime kierrossa), niin kuitenkin jossain vaiheessa sanoi, että sitten kun kuukautiset alkaa, niin arvelen vähän, että hän jollain tapaa tiesi ettei voi tärpätä kun oli tuo keltarauhaskysta. Miksei voinut sitten suoraan sanoa sitä..? Pöh. :(

Huoh, masentaa katsella uutisia, eilenkin uutiset oli täynnä lomautuksia ja irtisanomisia :( jotenkin jänskättää, vaikka itsellä suht varma (mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma) työpaikka onkin että miten tässä käy kun luuta alkaa lakaisemaan.

Tänään pitäisi rakentamista varten käydä lainaneuvotteluissa ja oikeasti mietityttää, että miten jos työpaikat lähteekin alta niin mitäs sitten.



Ja silti kaipaa lisää lapsia, tai no, yhtä lasta :) aamulla kun heräsin, totesin, että mulla on rinnat arat, ne ei oo sitä ikinä! myös jotain pientä pahoinvoinnin tapasta on ollut tänään ja eilen, mut se johtuu varmaan siitä, etten oo kunnolla syönyt, lisäksi alavatsa "nippaili" tuossa pari päivää sitten, mutta tuskin sekään mitään on. Tänään on (jos lääkäri oli oikeassa) dpo 10 joten eihän oireet edes voisi alkaa näin nopeasti, eihän? Lauantaille aion odottaa testaamisen kanssa, vaikka edelleen oon varma, että nega sieltä taas tulla tupsahtaa.

Emu76: Pahoittelut tädin saapumisesta:(! Milloinkas sulla on gyne käynti edessä? Toivottavasti siellä hyviä uutisia. Se on niin stressaavaa, ku mielessä pyörii, et miten asiat on. Kivaa, jos/kun niihin saa vastauksia.



Pikkupippuri: Tervetuloa takaisin:)! Toivottavasti et joudu kaavintaan.



Swingfire: Tervetuloa mukaan kuumeilemaan:)! Ja kaikille muillekin uusille samalla tervetuloa!



NellaN: Toivotaan, et ehdeitte puuhailla ajoissa:)!



Esittelyyni vielä sen verran lisäystä, että olen myöskin ammatiltani sairaanhoitaja. Joskin ekan lapsen jälkeen olen ollut kotiäitinä eli reilu 4v kotona oloa takana.



ON: Eilen mies vei sippanäytteen ja nyt kuumeisesti siitä vastausta odotan! Toivottavasti olisi kaikki hyvin sillä puolella, niin sitten olisi jotain toivoa kolmannen suhteen!! Nyt siis olo vielä aika toivoton. Menkkoja odotan myöskin alkavaksi. Sitten alkaakin Clomien syönnit ja toivottavasti niillä sitten taas ovis ilmaantuisi! On siis melkoista odottelua tämä homma tällä hetkellä itselläni. Kyllä me tässäkin kierrossa ahkeraan peittoa yritettiin heiluttaa oletettuna ovis-aikana. Testejä en tehnyt, kun pettymys ja paineet niin suuret, kun ei tasapaksuja viivoja niihin tullut. Eipä kuitenkaan oo mitään toivoa, tuntemuksista puhumattakaan, et oisin raskautunut nyt.



Senny kp 23-23/26



ps. Onko kenelläkään mammaksin liuska ovistestejä käytössä? Jos, niin kerrohan mielipiteesi (luotettavuus, toimivuus)?

joka ilta käyn lukemassa toisten kuulumisia, mutta ei ole mitään oleellista itselläni sanottavaa. Melko rauhallisella mielellä olen vauvan suhteen, voi toki johtua siitäkin, että töissä on elämä niin kiireistä, kun 8-9 tunnin aikana juokset paiaksta toiseen, ei kerki syömään eikä kunnolla edes vessaan, sitten ei jää aikaa omille ajatuksille pätkääkään, iltaisinkin olen riittävän väsynyt ja työajatukset osittan pyörivät päässä. Yksi lomaviikko tässä tammikuun alussa oli henkisesti paljon vaikeampi kestä vauvakuumetta.

Niin, se esittely. Ikää 39v ja silti tarvin kolmannen. Lapset 3v ja 5v. Yllätyksekseni huomaan, että 39v ei tunnu yhtään sen iäkkäämältä kuin vaikka 29v, ihan yhtä mukavaa ajatella vauvaa (tai oikeastaan 29 vuotiaana en ollut vielä tajunut, mikä on vauvakuume ja luulin, että urani on ykkönen), joten oikesti on ihan sopiva aika haaveilla kolmosesta.

Olen tehnyt pienen suunnitelman itselleni:

*Aion osta taas greippimehua, oikeasti tykkään siitä paljon, olen vaan unohtanut.

*Aion laihduttaa vähän, lasten mukana kertynyt 15-20kg ylimääräistä sattaa toki vaikeuttaa raskautumista.

*En mieti liikaa eikä jännitä... jos pystyn

*Ehkä en pitää lupaustani, että ovulaattiotestejä ei tule. Se eka kierto oli epäilyttävän lyhyt (22p) , jos se niin jatkuu, on ehkä pakko tarkistaa ovuloinko.

2poj@näitille

sitten kun kuukautiset alkaa, niin arvelen vähän, että hän jollain tapaa tiesi ettei voi tärpätä kun oli tuo keltarauhaskysta. Miksei voinut sitten suoraan sanoa sitä..? Pöh. :(

---keltarauhaskystän olemassaolo loppukierrosta ei millään merkitse, että ei voisi tulla raskaaksi. Se voi olla saman kierron ovulaation jäljiltä kehittynyt, sitä voi joskus nähdä alkuraskaudesskin.

Epäsäännöllisen kierron takia vaikea arvioida sopivaa yrityskohtaa, mutta vauva-lehden ovulaatiolaskurin mukaan pitäs nämä lähipäivät olla hedelmällisintä aikaa..ja hyödyksi ollaan yritetty käyttää..;).

Mies oli vielä kuukausi sitten sitä mieltä, että kolmatta ei tähän talouteen tule..ja nyt on kauhee yritys ja miehen mielestä pitäs saada vielä tän vuoden puolella! Miehet on outoja=).

Asun pk-seudulla ikää 26v ja lapset 6v ja 4v.

ja nyt siis uuteen kiertoon uudella jännityksellä :) mitään ovulaatiota en ees yritä bongailla ja muutenkin mennään miehen kanssa täysin tjottailu meiningillä :) normaalistikin kun tahti on ihan riittävän säännöllinen niin ei tarvitse erikseen miettiä hyviä tärppiajankohtia.



Kovasti se ajatus vauvasta kutkuttaa mieltä, jotenkin sitä vain niin toivoo, että pikkuinen ilmoittaisi tulostaan :) mahdollisesti piankin. Mutta, sitä odotellessa ja nyt vain tylsää alkukiertoa eteenpäin.



Swinfire optimistina kp 1/35 yk 2

Maribel: Kiitos tiedosta. Sen minä halusinkin tietää, mutta gyne vaan ei sanonut mitään. Minä jo ajattelin, että tuon keltarauhaskystan takia ei ole tärpännyt. No nyt voi hieman huokaista.



Arvatkaa vaan tuliko kurkku kipeäksi juuri lähellä ovista... Ja mies on kipeä. Voih... Kyllä nyt tekisi lopettaa koko yrittäminen. Ottaa kyllä NIIN rankasti nyt pattiin että! Eikös siittiöiden laatu huonone jos mies on kipeä? Voi hemmetti sentään! :( No, viimesitään sunnuntaina pitäisi olla puuhissa. Jospa vaikka yrittäisi aloittaa jo tänään. Toisaalta minulla on niin kiire tällä hetkellä etten pahemmin vauvakuumeilua ehdi ajatteleemaan; unohdin aloittaa oviksen testaamisenkin. Jospa vasta viikonloppuna aloitan jos msuitan. :) Tai sitten en ollenkaan. Mennään nyt sitten vaan tjot:lla.

Sori tämä valitus,.



kp 11/28-30 yk 17 (tjot)

Nyt olen tuntenut koko päivän kummallista nippailua aivan alavatsalla, lähes nivusissa molemmin puolin. Tuntuu kiristystä joka kerta kun kyykystä nousen ylös, samoin jos äkkinäisesti käännyn.



Työskentelen vuodeosastolla ja takana 7 päivän työputki, joten voi olla ihan rasituksesta johtuvaa, mutta kummallista kuitenkin. Eilen oli paineen tunnetta molemmissa häpyluissa. Tästä olen kärsinyt aina kuukautisten aikana esikoisen imukuppisynnytksestä saakka. Kuulemma hormoneista johtuvaa ja minulla murtui tod.näköisesti synnytyksessä häpyluu. Mutta siis jotain hormonaalista ilmeisesti kuitenkin?



Kierto minulla ihan sekaisin, joten vaikea sanoa kierron vaihetta. Mutta siis ärsyttävää kun kaikki oireet yhdistää heti raskauteen!Ja kun ei tietoa milloin kuukautisia kannattaisi odotella...



minsku

jotain apteekista saatavia? Ja näyttääkö ne testit vaan kun on jo ovulaatio, vai, kun se on lähellä? Sori tyhmistä kysymyksistä, mutta ei ole mitään kokemusta=).

Tervehdys! Taustalla jonkin aikaa roikkuneena ajattelin minäkin kirjoittaa muutaman sanasen. Tällä hetkellä vauvahaaveet on kyllä aika yksipuolisia, miestä en ole vielä saanut täysin vakuutetuksi, mutta jospa se tästä :-)



Lyhyt esittely tulee tässä. Olen 32-vuotias, pääkaupunkiseudulta. Ennestään lapset (-03) ja (-05). Kolmonen olisi niin ihana saada, kun esikoinen menee kouluun. Ja tätä siis yritän kovasti vielä miehelle markkinoida.



Oliko teille kaikille selvää, että kolmonen myös on tervetullut? Itse olen välillä vähän kahden vaiheilla, mutta kallistun kuitenkin vauvan puolelle. Toisaalta noi isommat lapset on jo niin omatoimisia, ja leikkivät yhdessä, että nyt pääsee jo helpolla. Ja matkustelukin on kahden isomman kans helpompaa. Entäpä sitten taas yövalvomiset... Mietittekö näitä?



Tässä pinossa taitaa kaikki muut olla jo aktiivisia yrittäjiä, mutta liittyisin mielelläni kuitenkin kolmosiin, koska koen teidät jo tutuiksi. Niin monta kertaa on tullut kuulumisianne nimittäin luettua :-)



Ehkäisynä meillä on käytössä hormonikierukka, se olisi tarkoitus otattaa pois sitten, toivottavasti lähiaikoina.



Mukavia talvipäivän jatkoja!



Rusettiina

Kyllähän tähän porukkaan mukaan mahtuu, vaikka ei aktiiviyritys olisikaan vielä alkanut.



Meille ei mitään ihmeellistä kuulu. Peittoa pitäisi alkaa heiluttelemaan toden teolla näinä hetkinä. Oletettu ovulaatio pitäisi siis olla ihan lähiaikoina.



Eilen katselin kaupassa sitä vehnänalkioöljyä, mutta jätin sen vielä kaupaun hyllylle. En tiedä miksi, iski kai uskon puute. Ja sen samperin greippimehun unohdin ihan tykkänään. Kai nämä kaikki poppakonstit pitää ottaa käyttöön. =)



Esikoinen tuossa aamupalapöydässä jutteli kuinka kivaa olisi, jos meille tulisi vielä yksi vauva. Niinpä, olisihan se. Itsellä vaan ei oikein usko jaksa riittää, että vielä yksi lapsi meidän perheeseen saataisiin. Mutta yritys on kova, toivottavasti tämä ahkerointi joskus palkitaan.



Tänään on tulossa kavereita kylään, kivaa! Ilta meneekin oikein mukavasti jutustellen. Iloista viikonloppua kaikille kuumeilijoille!



Marju, yk 5, kp 10/26

Tervetuloa Rusettiina kuumeilijoihin. Ihan samoja tunteita täällä pyöritellään. Itse sain pehmitellä miestä kaksi vuotta ja haave vauvasta esikoisen kouluunmenon kanssa samaan aikaan sain heittää romukoppaan. Poika meni siis viime syksynä ekalle :(



No nyt on hormonikierukka pois ja ekat kuukautiset lopuillaan, joten yritys vois alkaa. Kummalliset menkat tosin oli, sellaista mini vuotoa kaikki päivät, alkoivatkin liian aikaisin. Kierto siis ihan sekaisin, mutta ens viikonloppuna vois olla toiveita oviksesta. Tai voihan olla, että en ovuloi heti hormonien jälkeen. Pitää varmaan aloitella ihan rauhassa. Olen varautunut pitkään yritykseen, vaikka en malttaisi.



Ihanaa viikonloppua kaikille.



kolmosmuru yk 1 (tai 2) kp 6, siis erittäin tylsä aika kierrosta

gynekäynnistäni. Eli nyt on 10 kk yritystä takana ja siksi siellä käytiin miehen kanssa. Mulla on melko varmasti pco. Lääkkeetkin sain heti. Nyt on ekaa kertaa ihan oikeesti sellainen olo että voi olla että meidän lapset jäi kahteen, ainakin ilman hoitoja. Itkettää ja suututtaa. Kaksi lasta olen saanut paljon nuorempana suht helposti, mutta tauti pahenee iän myötä.



Mies vie vielä ensi viikolla oman näytteensä tutkittavaksi ja mulle tehdään labrakokeet ja aukiolotutkimus.



Onko täällä ketään pco-ihmistä joka ois saanut lapsen? Antakaa mulle hyvät ihmiset toivoa!!!



Toivottavasti muilla on paremmat fiilikset, sorry omanapaisuus.



eewokki yk 10, kp 14/31-34

Pinkkoja täällä näkyy olevan niin, ettei tiedä kenen porukkaan yhtyis :) Eniten koen ehkä kuuluvani kuitenkin 3:nesta haaveileviin.



Olemme uusioperhe keski-pohjanmaalta ja meillä on yhteensä 6 lasta tällä hetkellä. Miehen lapset poika -00, tytöt -03 ja -04 sekä poika -06. Omat tenavat poika -02 ja tyttö -04. Miehen lapset eivät asu meillä vaan käyvät silloin tällöin, näin ollen en miiellä meitä oikein suurperheeksi, vaikka meitä monta onkin :D. Mummujen silmät pyörähtää, kun ollaan porukalla ruokakaupassa XD....





Nyt haaveilemme siis ensimmäistä yhteistä. Ehkäisynä ollut hormoonikierukka joka on poistettu tammikuulla. Nyt menossa 1 yrityskierto ja kiertopäivä 4/ ei aavistustakaan. Kuukautiset on kierukan aikana ollut noin puolen vuoden välein. *Nooh, ehkäpä tämä tästä. Onneksi työmenetelmä on niin mielyttävä, että jaksaa harjoitella ;)



Anilja

yk1, kp 4/?

Iski taas ihan kamalan kamalan kova vauvakuume. Ja kun mun on pitänyt olla nyt järkevä ja unohtaa koko juttu, kun ei tulosta kuitenkaan tule. Miten palaisin maanpinnalle? Olen ajatellut, että jos ei tulosta tule, mihinkään tutkimuksiin tai hoitoihin ei kuitenkaan lähdetä. Mutta juuri nyt tuntuu, että se vauva on meille kertakaikkiaan saatava :) Sellainen ihana tuhiseva nyytti. Iiik, mä en kestä.



Tänään tein vielä sellaisen tyhmyyden, että puhuin esikoiselle vauvajuttuja. Hän on meille vauvaa toivonut ja aina olen sanonut, että tuskin meille vauvaa enää tulee. Tänään sitten olin, että eihän sitä koskaan tiedä ja olisiko kiva hoitaa vauvaa. Nyt kyllä pistän suuni suppuun lasten kuullen, tässä omassa vauvakuumeessa on riittävästi kestämistä ilman esikon vauvariskaustakin. Jos jossain vaiheessa raskaudun, mitenhän saan pidettyä salaisuuden riittävän pitkään lapsilta salassa. Rakenneultra voisi olla sopiva aika kertoa, jos kaikki ok. Mutta hei nyt mä teen tämän taas. Suunnittelen raskautta niin kuin se olisi jo totta, vaikka oikeasti tuskin on mitään kerrottavaa moneen kuukauteen. Jos koskaan.



Voi kuinka toivoisinkaan, että meillä olisi vihdoin tärpännyt. Onnellinen olen kahdesta lapsesta, mutta silti toivoisin, että olisi jo meidän vuoro.



MammaMia kp 17/27-33, yk8