Lue keskustelun säännöt.
"Hyvät, pahat ja rumat. Äitiydestä keskuteleminen juuttuu aina asemasodaksi..." HS 1.2.09 , D7
01.02.2009 |
..."jossa kotiäidit ja ansioäidit heittelevät herjoja toisilleen. Natsi vie lapsensa tarhaan, luuseri hoitaa ne itse."(HS 1.2.08, D 7, toim. Snellman, R-L)...
---
Filosofian professori Timo Airaksinen jatkaa samassa kirjoituksessa ( emt.): ", että monia äitejä riivaa vanha freudilaisuuden haamu: äidit pilaavat lapsensa.- Äitiyskeskustelu ei hevin kuole, siitä suomalainen syyllisyyskeskustelu pitää huolen."
---
Mitä ajatuksia herätti???
Kommentit (4)
hyviä äitejä... Jokainen vaan kuvittelee että oma tapa on ainut ja oikea.. Äidit kuitenkin pelkäävät olevansa väärässä oman kasvatuksensa suhteen, ja yrittävät pönkittää omaa itsetuntoa haukkumalla niitä jotka tekevät toisin. Hyökkäys on tunnetusti paras puolustus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein eniten minä inhoan sitä hymistelyä "jokainen äiti on paras äiti lapselleen". Se ei todellakaan aina pidä paikkaansa. Parhaimmillaan yleinen äitiys- ja arvokeskustelu herättää ihmisiä pohtimaan omaa toimintaansa. Tosin herjojen heittely ja toisten suoranainen haukkuminen ei tätä tee. Ihan kipakkakin keskustelu on antoisaa jos siinä pysytään asialinjalla.
ja ole siten lapsen edun mukaisia. Kaikki vähän ei-optimaaliset ratkaisut eivät vahingoita lasta, mutta jos niitä alkaa kerääntyä yhdelle lapselle liikaa, jossain vaiheessa se kllä alkaa jo näkymäänkin.
Asia erikseen ovat sitten ne vanhemmat, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti tai muuten niin vahingoittavalla tavalla, että lapset pitäisi saman tien saattaa turvaan tällaisesta kodista. Biologinen äiti tai isä eivät välttämättä ole lapselle riittävän hyviä vanhempia.
Lukisin mielelläni, mutta ei tuu hesaria.