Tyttösyke, poikasyke ja paljon muita "mustia" mietteitä...
Iltaa Siskot!
Tässä kyselen tyhmiä, vaikka itsekin tiedän, kohta "vasta" kuuden lapsen äitinä vastauksen kysymykseen.
Eli sydämen sykkeistä.
Eilen laskettiin sykettä ja ruutuun pamahti 145. Eli selvä tyttösyke, pojilla on alhaisempi, yleensä 130, eikö vaan? Tai siis tämä on AINA pitänyt minulla paikkaansa. Ja minulla kun on vain neljä tyttöä ja yksi poika.
Niin, ei ehkä olisi pitänyt laskea sykettä ollenkaan...tuli sellainen outo olo...pettymys? En tiedä millä sitä kutsuisi. Tai sellainen epäonnistunut olo, vaikka ei vielä rakenneultraakaan ole tehty, eikä saatu tietoa, että kumpiko on tulossa...Mutta kuitenkin jotenkin jo aavistaa.
Niin, kyllä mekkojen kierrätys on mukavaa, mutta jotenkin sitä on miettinyt, että josko olisi pojan vuoro. Tämä kun on muutenkin se viimeinen meidän perheessä.
Vaikea olo.
Ja oloa pahentaa huonot välit mieheni sukulaisiin. (ei yhteyttä hänen äitiinsä, eikä siis näinollen "mummolla" mitään yhteyttä meihin eikä lapsenlapseen, miehen veljestä tehty rikosilmoitus kun herjasi minua julkisella paikalla, miehen kaksi vanhempaa märkäkorva piensielu tyttöä eivät suvaitse minua, eikä isänsä valintaa olla ja asua minun kanssani, koko suku kiehuu, ja mieheni vanhin märkäkorva saa oman kersansa minä päivänä tahansa, jolloin minun miehestäni tulee myös UKKI eli FARMOR, jota minun on todella vaikea hyväksyä.) Pelko että hänen ja poikaystävänsä penskasta tulee poika jäytää mielessä...Joo. Nämä ihmissuhde ongelmat ovat meillä olleet jo kolme vuotta, eivätkä "isot pahat siskopuolet" ole tavanneet meidän nuorinta, yksi vuotiasta tyttöä. Eivätkä tule tapaamaan...Tyttäret ovat tehneet kaikkensa tuhotakseen meidän liiton. Ja mieheni ex, ärkehäxa eli päänoita on sekoittanut pataa vielä enemmän.
Olemme mieheni kanssa käyneet läpi kaikki psykologit ja terapeutit, että pystymme jatkamaan yhdessä. Mieheni nuorin, 19 vuotias märkäkorva on velkaa isälleen paljon rahaa (sai silikonit rinnat ollessaan 17 vuotias, VOITTEKO KUVITELLA ja kiltti isä lainasi rahaa...) noh, tyttö on sanonut ettei maksa velkojaan takaisin niin kauan kun hänen isänsä on minun kanssa.
Ja nyt tämä toinen, 23 vuotias TYÖRÄ (niinkuin täällä meillä sanotaan tytön läkärästä jolla ei ole mitään tajua eikä elämän kokemusta) saa lapsen! Noh, ei helpota, jos kerron että itse sain keskenmenon viime lokakuussa ja tämä vauva olisi syntynyt samoihin aikoihin mieheni tyttären vauvan kanssa....eli nyt viime viikolla. Eikä helpota, vaikka olenkin uudelleen raskaana. Suru, pettymys ja katkeruus jäytävät yhä.
Näen mieheni jonain muuna, mutta en omana ihanana miehenä, lasteni isänä, ystävänä, rakastettuna....kaikki on poissa.
Anteeksi vuodatus.
Niin, kysymys, jonka siis halusin vain esittää, oli että onko kellään ollut korkea ja nopea poikasyke? Eli vaikka syke kuulostaa "tytöltä" niin onkin ollut poika.
Ei tämä asia minua maata kaada, ei todellaan. Rakastan vauvoja, etenkin omiani, olivatpa he tyttöjä tai poikia. Mutta juuri nyt, tässä elämän myllerryksessä ei elämä oikein tunnu mitenkään niin hauskalle.
Kertokaa kokemuksia, onko niitä kellään?
Kiitos etukäteen ja hyvät viikonloput Ihanat Siskot!
Riesa ja pien' 145
Kommentit (15)
eli mulla on jo ne 6 lasta.4 tyttöä ja 2 poikaa.
Ja myös pojista on ollut korkeita sykkeitä.Molemmista pojista sykkeet oli monaasti yli 160 krt/min.
Tytöistä saman moiset ja välillä,lähempänä synnytystä,matalemmat jopa 130 krt/min.
Joten älä huoli,massussasi voi olla kumpi vaan=)
Toivottavasti asiat järjestyy ja voit nauttia raskaudestasi!!
ja molempien syke on aina ollut dopplerilla kuunneltuna 147-156 välillä.
nyt odotan kaksosia, ja toisen syke on ollut siellä 150 tienoilla ja toisen taan nipin napin 140 mailla.
en tiedä vileä mitä ja ketä on tulossa.
jännityksellä odotan täällä..
-ennis- + "Otso ja Into" rv18+3
Tuossa just mulkasin kuopuksen sykkeitä äitiyskortista ja kyllä ne oli läpi raskauden 140-145 luokkaa. Kuopus on siis poika. Eli älä nyt vielä luovu toivosta ;-)
Mitä noihin teidän sukusotkuihin tulee, niin en osaa muuta sanoa kuin, että kovasti jaksamista!! Miehesi isot tytöt ei kovin aikuisilta vaikuta. Toivottavasti tajuavat typeryytensä ennen pitkää!
Voimia!
kyllä se mun mielestä on ihan yksi ja sama onko ne lapset tyttöjä vai poikia.
mitä hiton väliä sillä on??
pääasia on, että vauvalla on kaikki ok.
vaikuttaa vähän siltä, että teillä on siellä muut asiat aika mullin mallin, ja se, kumpaa sinä odotat, on ehkäpä pienin murheistasi...
voimia ja jaksamista kaiken keskellä, äläkä ota hermoa muiden tekemisistä/sanomisista. vedä runsaasti väliä kaikkiin veemäisiin ihmisiin, ja keskity siihen mitä teillä on.
eipä kuulosta tuo elämäntilanteesi kadahdittavalta...
Mutta sykkeisiin sanoisin, että itselläni on tyttö ja poika. Sykkeet olleet molemmilla aivan samanlaiset. Ja niin on tällä kolmannellakin vielä mahassa olevalla. Sykkeet on 140-155. Eli enpä pysty henkilökohtaisesti ainakaan niistä mitään päättelemään. Toki sinulla on hieman enemmän tuota kokemusta kun lapsiakin on jo useampi. Silti vielä lohduttaisin sillä, että eräs ystäväni sai juuri kolmannen tytön joka on perheen kuudes lapsi ja tällä tytöllä oli odotusajan poikasyke.
140-150 yleensä se 145 aika tarkalleen.
esikoisen syke oli 150.160 ja poika,nyt odotamme poikaa ja syke 145-160 välillä,kuten joku jo mainistsi riippuu onko vaavi levossa vai valveilla...
Paljon jaksamista sinne!!
Miunulle on kyllä lääkäreissä aina sanottu, ettei sykkeillä ole mitään tekemistä lapsen sukupuolen kanssa. Että tämä on van silkkaa uskomusta ja sattumaa, että esim. poikasyke on alhaisempi (ja sitten on sattunut syntymään poika) jne. Omakokemus sykkeistä on täysin päinvastainen, eli alhaisella on syntynyt tyttö ja tällöin jopa silloinen äitiyseuvolan lääkäri sanoi, että alhainen syke on tyttö. Eli siitäkin on eri paikkakunnilla eri uskomuksia.
Itse sanoisin, että pidän täysin höpön höpönä tuota sukupuolenpäättelyä sykkeestä, kun itselläni ei ole kertaakaan sattunut sykkeiden muakan sukupuoli oikeaan. Lapsia on syntyny viisi, joista yksi kuollu synnytyksessä. Neljä poikaa, ja yski tyttö. Sykkeet olleet aina mitä sattuu, vaihdellut raskausaikana sekä, tytöllä että pojilla riippuen ultrausajasta, ja siitä miten lapsi on liikkunut ultrausken aikana. Se meinaan vaikuttaa sykkeeseen valtavasti. Enkä tiedä kyllä muitakaan joilla olisi osunut oikeaan. Muutenkaan en ukso noihin uskomuksiin, vatsan muodosta, jne. Ihan 50% mahdollisuus on joko tyttöön tai poikaan.
Omaan vasitooni sensijaan luotan, sillä neljä poikaa jo aiemmin, niin olen varma että tämä seuraavakin on poika.
Juttui pisti silmääni, kun ensimmäistä odottelen...:)
En ole moista tienny että sykkeenkin perusteella vois veikkailla kumpi on tulossa, joten vaikutti ihan hauskalta teorialta. Joskin en olisi myöskään välttämättä varma sen 100% pätevyydestä... Itsellä sykkeet on siinä 140-150 välillä ja kiihtyvät usein kuunneltaessa koska veijari ei tunnu yhtään pitävän kuunteluista ja ultraamisesta, aina mönkimässä pakoon...:)
Sukupuolta ei siis saatu vielä tietää, rakenteessa iski jalat niin tiukasti kiinni ettei hoitajakaan lähtenyt veikkailemaan.
Itse olen vaistoillut poikaa mutta kaikki muut väittää tytöksi. Sillä kumpi sitten on ei ole mitään merkitystä, kunhan on terve ja hyvin voiva!(mielellään vähän viksumpi kuin vanhempansa...:D )
Tuohon perheasiaan....
Tilanne ei selkeästikään ole helppo. Lapsiakin teillä on ihan mukavasti joten vaikuttaisi että rakastatte toisianne todella paljon ja haluattekin paljon lapsia. Kuitenkin isi vaikuttaa pahasti olevan pässi tyttöjensä narussa ja nöyrästi menee sinne minne tyttäret haluavat. Eikö kuitenkin jo olisi KORKEA aika ymmärtää miehen jo sekin että molemmat ovat täysi-ikäisiä ja näin ollen pärjäävät itsenäisesti. Kovin oikeasti aikuisilta eivät kuitenkaan vaikuta.=/
Nyt teidän vain pitäisi ottaa irti oma elämä pois keskeltä sotkuja ja mielellään vielä muuttaa muualle asumaan jotta voisitte keskittyä vain teihin!
Joo, tiedän...Monesti se ei ole niin yksinkertaista, mutta niin vain pitäisi. Jättää vanha taakse ja alottaa puhtaalta pöydältä!
Tämän sanon ehkä siksi koska kokemuksesta tiedän että se pidemmän päälle kannattaa!Ikä, asiat, tilanne ja mahdollisuudet olleet ehkä pikkasen eri mutta sen tein, jätin P**kan taakseni ja aloitin ihan puhtaalta pöydältä.
Omassa tilanteessani lähdin siis sellaisesta elämästä jossa joidenkin muiden elämä ja tekemiset vahvasti vaikuttivat omaani.Jos olisin jäänyt, eläisin varmasti vieläkin sen orjana.
Lähdin kotoa. Pois kotikaupungista, 200km päähän. Missä en tunne ketään. Perhe ja ystävät jäivät. Sinne jäi "turva". (sano vaan mikä turva)
Tässäkin kohtaa tein vielä rohkean muutoksen reipas vuosi sitten. Vaihdoin kuvion. Otin riskin. Nyt onnellinen ensimmäisen odottaja vankemmalla pohjalla.Rakkaus tekee ihmeitä.
Älkää rakkaat ihmiset kärsikö muiden tekemisistä! Se ei ole mikään velvollisuus! Keskittykää omaanne, itseenne.
Se tuntuu joskus pahalta, mutta paremmalta kun huomaa kuinka se kannatti.
Voimia sinne todella paljon, teitte kuinka haluatte. Äläkä pyytele vuodatustasi anteeksi. Sitähän varten me muut täälä ollaan...:)
Timotei ja pikku-J rv 26
Hei! Minä olen ymmärtänyt, että homma menee juuri toistepäin tytöllä syke 140 ja pojalla sitä korkeampi! Että eiköhän se mene ihan fifty-sixty ;)
Tyttösyke on aina ollut 150-160...(kaksi tyttöä)
Poikasyke oli 140 (yksi poika)
Tätä neljättä odotan mielenkiinnolla, hänen sykkeensä on vaihdellut 138-170, enkä tiedä sukupuolta. Hassua vielä, että tähän saakka, jokaisessa raskaudessa, vaistoni on kertonut kumpaa odotan ja se on ollut aina oikeassa. Nyt tunne on omituisen laimea. Poikaa uskoin odottavani alkuraskaudesta, kun pahoinvointi on ollut tosi vähäistä (tytöistä olen mennyt aina tosi huonoon kuntoon). Nyt en enää tiedä...
Sukupuolen määrittämisessä (siis näiden uskomusten mukaan) luotettavin tapa on ollut ns. Linea Negra. Jos viiva loppuu napaan, tulossa on tyttö, jos se taas jatkuu navan yli ylävatsalle, tehden mutkan navan kohdalla, kyseessä olisi poika...
Mene ja tiedä...ei kait noista oikeasti voi päätellä mitään ja samapa tuo, kumpi sieltä sitten loppujen lopuksi tulee, kuten kirjoitit itsekin, yhtä rakkaita kaikki. :)
Kanelisokeri 38+2
sykkeistä ei todellakaan voi päätellä vauvan sukupuolta. Joten unohda nuo höpinät. Eiköhän sinun elämäntilanteessa ole muutakin mietittävää.
Odotan seitsemättä lasta ja tämän mahassa olevan sykkeet ovat aina olleet 150 tuntumassa. Ja poika on tulossa.
Odotat vauvaa, sukupuolella ei liene niin suurta merkitysä. Pääasia varmaan on, että sen elävän lapsen saa syliinsä, tytön tai pojan. Minun kuudes lapseni kuoli kohtuun rv 40+1.
Molemmista olleet sykkeet koko raskauden ajan 145-165. Pojalla jopa yleensä ne korkeammat lukemat kun tytöllä. Eli ei voi päätellä mitään. Riippuu paljolti siitäkin, onko vauva sykettä mitattaessa hereillä vai ei, liikkuuko paljon vai onko rauhallinen.
Mulla 3 lasta, neljättä odotan, rv 23 menossa.
Esikoinen tyttö, ja sykkeet olivat aina korkeat, jotakin 160 ->.
2 nuorempaa ovat poikia, ja sykkeet olivat molemmilla (eivät kaksosia) 140-150, aina.
Tässä raskaudessa on kerran mitattu syke; 150.
Ei tietoa kumpi tulossa, ei suostunut ultrissa näyttämään jalkoväliään ;)
Muuta...
Ymmärrän uusperhe-kuviot oikein hyvin, tosin sillä erotuksella, että esikoiseni on ex-suhteestani, ja nykyinen mieheni oli lapseton tavatessamme.
(eli nämä 2 nuorempaa ovat nykyisestä liitosta, johon siis tulossa kolmas yhteinen).
Meillä tilanne rauhoittui, kun tyttäreni muutti isälleen (josta pian omilleen, tyttö täyttää pian 18 v) reilun 1 v sitten.
En oo hakenut syyllistä kenestäkään, "sopassamme" oli tekijöitä yksi jos toinen;
olen katsonut peiliin itsekkin, tunnistanut "syyllisiä" niin miehestäni, ex:stäni, tyttärestäni kuin muistakin sukulaisista (sekä mun että ex:n puolelta, ja vähän nykyisenkin miehen puolelta).
Ei oo ollut helppoa ei, joten ymmärrän oikein hyvin mistä puhut.
Meillä tosin tilanne helpottui, kun aloimme elämään ns. "ydinperhettä".
Voimia ja pitkää pinnaa, sitä tarvitaan!
Muutoinkaan en oo ihan järin tyytyväinen sukulaisuussuhteisiin, mitä tulee niin omaan sukuuni kuin nykyisen miehenikään sukuihin :(
Mutta...olen pyrkinyt jättämään asiattomat kommentit omaan arvoonsa, ja pitämättä yhteyttä semmoisiin henkilöihin, joiden kanssa kommunikointi tuottaa pahaa mieltä, ja tämä on osoittautunut varsin "helpottavaksi" seikaksi.
Mieheni kanssa olen erittäin onnellinen, vaikkakin yhteiselo on ollut välillä vähän "kuoppaistakin".
Kehoittaisin sua juttelemaan oman miehesi kanssa SUN tuntemuksistasi (olet varmaan niin jo tehnytkin), ja toivon, että saatte asiat reilaan, ja pääsette nauttimaan perhe-elämästänne uuden tulokkaannekin kanssa, olipa hän sitten tyttö tahi poika! :)
Kuinka paljon sinulla on viikkoja? Jos et vielä ole ollut rakenneultrassa niin tuskin kamalan paljon. Tunnetko kaikki sikiön liikkeet varmasti?
Meille on tulossa tyttö ja sikiöllä on ollut välillä "poikasyke" ja välillä "tyttösyke", riippuen siitä nukkuuko vai liikkuuko juuri kun kuunneellaan. Eli älä nyt menetä toivoasi!
Ja olen tästä kerran puhunut yhden kaverini kanssa, joka on "alalla". Sanoi, että hänen eräs vanhempi kollegansa oli "tutkinut" asiaa omalla ajallaan (siis omien asiakkaidensa sikiön sykkeitä ja sitä kumpi loppujen lopuksi oli tullut) ja sanonut, että tosi asiassa asia on fifty-fifty näidenkin tulosten mukaan.
Mutta mitä tulee muuhun kirjoitukseesi niin pakko todeta, että onkohan tämä se päällimmäinen asia mikä tuntuu pahalta?
Nyt jotain konsteja käyttöön, että saisit vielä nauttia avioliitostasi ja tästä raskaudesta!
Viivi rv 33