vauvalle huutaminen
Kommentit (82)
Kyllä huusin esikoiselle lähinnä joka oli ERITTÄIN vaativa vauva joka huusi huutamasta päästyään. Ja on edelleen voimakastahtoinen viisi vuotias. Ja huudan edelleen molemmille lapsille kun pinna palaa.
Enkä kanna siitä huonoa omaatuntoa. Huutaa ne muutkin.
t: kerrostalo asuja jossa paljon lapsiperheitä
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 23:13"]
Huutaminen on rangaistus. Mitä väärää lapsi on tehnyt kuin voi pahoin? Siihen päälle vielä "turvallisen" vanhemman huuto. Voitte itse miettiä miltä tuntuisi. Ei. En ole huutanut vaan hengittänyt syvään ja ajatellut ettei tämä ole lapsen syy, turhaa hänen oloaan pahentaa. On minun tehtävä äitinä lohduttaa, rakastaa ja olla turvallinen.
[/quote]
Aplodit nyt sitten sinulle
Mulla juuri napsahti päässä. Karjaisin ihan täysiä "hiljaa". Vauva säpsähti ihan kunnolla. Sitten itkettiin molemmat silmät päästä :( Ollaan molemmat vauvan kanssa kamalassa flunssassa ja vauva on itkenyt aamusta asti ja oikeestaan useamman päivän jo lukuun ottamatta, kun on nukkunut tai jos oon laulanut jotain. Vauva on ihan räkänen, eikä imetys meinaa sujua, nenä-Fridakin saa vauvan huutamaan kuin syötävä. Nyt hävettää niin paljon, että melkein oksettaa.
Pliis, pyytäkää ja järjestäkää apua, jos olette katkeamispisteessä!!
Vanha ketju mutta itselle ajankohtainen. Lohduttavaa tietää että muutkin ovat joskus huutaneet vauvoilleen.
T. Äärettömän väsynyt äiti
En vauvalle huutanut , isänsä kanssa kyllä tuli huudettua kun väsymys löi yli. Hoidin pääosin yksin erittäin huonosti nukkuvaa ja itkuista vauvaa , tulpat korvissa jotta se hermojakiristävä kärki huudosta taittui,silti kuulin jotain ja pystyin kommunikoimaan . Lapsi nukkui ekan vuotensa öisin max 2h kerrallaan ja päivisin max 30min kerrallaan. Ja ei, en ole täydellinen ja pyhimys vaikken pienelle huutanut tai käsiksi käynyt. Ei se uni paljoa parantunut sittenkään kun täytti vuoden jne...
Meillä 6kk ikäinen vauva. Allergioita ja refluksioireita myöskin. Vauvan syntymästä lähtien öisin unta max 4h joka sekin pätkittäin. Itsellä hermo kireällä, itkettää ja väsyttää. Mies poissa viikot kun tekee reissuhommia. Tukiverkostoja ei ole tässä kaupungissa kun olemme muuttaneet töiden perässä tänne toisesta kaupungista. Neuvolasta ei myöskään mitään apua. Olemme myös yrittäneet tuloksetta löytää osaavaa hoitajaa maksusta tietenkin. Helpottaakohan tämä koskaan :(
Täällä tullut myös huudettua pari kertaa todella uupuuneena ja yöt läpeensä valvoneena. Ja myös itketty, pahalta tuntuu. Jatkossa olen yrittänyt mennä hengittelemään takapihalle, parempi mennä itse rauhoittumaan ja antaa vauvan huutaa, ei vauva siitä rikki mene jos joutuu hetken olemaan itsekseen. Siinä vaiheessa jos läpsitään vauvaa niin tilanne on jo todella paha. Hankkikaa oikeasti lastenhoitoapua vaikka Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta! Vauva aika on äärimmäisen raskasta etenkin jos ei ole tukiverkostoa.
2 koliikkivauvaa, toinen huusi 19 - 03 välillä, jos ei kanniskeltu ympäriinsä koko ajan, toinen 18- 21 ja 2 ' tervettä' vauvaa. Kun lapset ovat jo aikuisia, en ainkaan muista huutaneeni, mutta joskus muistan loilotelleeni, että sain tehtyä ruokaa, kun lapsi oli makkarissa ja itse keittiössä. Äidin huutaminen voi auttaa äitiä päästämään höyryjä ulos, mutta ei auta tilanteessa, sen voisi tehdä vaikka vessassa. Kerran siivosin kiukuspäissäni ennätysajassa, kiukku ei kylläkään liittynyt lapsiin. En muuten usko, ettämlapsi menisi rikki, jos sille joskus huutaa vauva- aikana
Ei joku yksittäinen huuto vaikuta mitenkään vauvan kehitykseen. Huutajalle itselleen siitä tulee vaan suuri syyllisyyden tunne.
Meillä tytär sai kaksoset. Isähän kesti viikon ja lähti käpälämäkeen. Sillä lailla. Äiti siis hyljättiin kahden alle kahden viikon ikäisen lapsen kanssa selviytymään yksin. Minä sanoin tyttärelleni, että tästä selvitään yhdessä. Menin joka päivä töiden jälkeen tyttären luo ja olin siellä yötä. Yösyötön jälkeen minä otin toisen koliikkivauvan hoitaakseni. Näin tehtiin yli vuoden, jonka jälkeen tyttäreni sanoi, että hän selviää yksinkin. Myöhemmin lapsille on muodostunut hyvä isäsuhde. En ole syyttänyt isää, vaan ymmärtänyt ettei hänellä ollut silloin tarvittavaa kapasiteettia. Apuun on mentävä, jos äiti ei jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tytär sai kaksoset. Isähän kesti viikon ja lähti käpälämäkeen. Sillä lailla. Äiti siis hyljättiin kahden alle kahden viikon ikäisen lapsen kanssa selviytymään yksin. Minä sanoin tyttärelleni, että tästä selvitään yhdessä. Menin joka päivä töiden jälkeen tyttären luo ja olin siellä yötä. Yösyötön jälkeen minä otin toisen koliikkivauvan hoitaakseni. Näin tehtiin yli vuoden, jonka jälkeen tyttäreni sanoi, että hän selviää yksinkin. Myöhemmin lapsille on muodostunut hyvä isäsuhde. En ole syyttänyt isää, vaan ymmärtänyt ettei hänellä ollut silloin tarvittavaa kapasiteettia. Apuun on mentävä, jos äiti ei jaksa.
Kamalaa, onneksi pystyit auttamaan! Meillä yksi allergiavauva ja todella raskasta on. Toivoa sopii että aika auttaa lopulta.
Tsempit ja myötätunnot kaikille. Vaikka välillä tuntuukin siltä ettei selviä niin ajan myötä tilanteet helpottaa aivan varmasti!
Tästä syystä meille tuli vain yksi vauva. En pystyisi enää mistään hinnasta aloittamaan vauva-aikaa uudelleen. Olkaa onnellisia te joilla terveet vauvat, ilman mitään allergioita ja reflukseja.
Jos vanhempana laspenne eivät halua olla tekemisissä kanssanne jos huudatte niille lapsena niin sitten voi miettiä sitä myöhemmin miksi oma lapsi aikuisena ei enää puhu sinulle. Kuinka moni teistä oikeasti jättännyt ton huutamisen vaan yhteen kertaan? Entä kun taas myöhemmällä iällä tulee taas stressi kun lapsella uhmaikä ,teini ikä ja sitten taas varmaa huudatte ja raivoatte vauva palstalle. Ja sitten täällä kerrott e et onpas parempi mieli kun huusin kun tekin ootte tehny niin koska muutki tekee niii sinäkin voit...
Mitähänvittua kirjoitti:
Jos vanhempana laspenne eivät halua olla tekemisissä kanssanne jos huudatte niille lapsena niin sitten voi miettiä sitä myöhemmin miksi oma lapsi aikuisena ei enää puhu sinulle. Kuinka moni teistä oikeasti jättännyt ton huutamisen vaan yhteen kertaan? Entä kun taas myöhemmällä iällä tulee taas stressi kun lapsella uhmaikä ,teini ikä ja sitten taas varmaa huudatte ja raivoatte vauva palstalle. Ja sitten täällä kerrott e et onpas parempi mieli kun huusin kun tekin ootte tehny niin koska muutki tekee niii sinäkin voit...
Mene nyt siitä muualle lässyttämästä. Kenellä tahansa pinna kiristyy jos valvoo kuukausitolkulla yöt ja päivät kuunnellen vauvan itkuhuutoa. Kaikilla ei myöskään ole puolisoa, mummoja ja paappoja yms auttamassa.
Mitähänvittua kirjoitti:
Jos vanhempana laspenne eivät halua olla tekemisissä kanssanne jos huudatte niille lapsena niin sitten voi miettiä sitä myöhemmin miksi oma lapsi aikuisena ei enää puhu sinulle. Kuinka moni teistä oikeasti jättännyt ton huutamisen vaan yhteen kertaan? Entä kun taas myöhemmällä iällä tulee taas stressi kun lapsella uhmaikä ,teini ikä ja sitten taas varmaa huudatte ja raivoatte vauva palstalle. Ja sitten täällä kerrott e et onpas parempi mieli kun huusin kun tekin ootte tehny niin koska muutki tekee niii sinäkin voit...
Ja täällä taas joku urpo kiillottamassa sädekehäänsä :D
Vierailija kirjoitti:
Mitähänvittua kirjoitti:
Jos vanhempana laspenne eivät halua olla tekemisissä kanssanne jos huudatte niille lapsena niin sitten voi miettiä sitä myöhemmin miksi oma lapsi aikuisena ei enää puhu sinulle. Kuinka moni teistä oikeasti jättännyt ton huutamisen vaan yhteen kertaan? Entä kun taas myöhemmällä iällä tulee taas stressi kun lapsella uhmaikä ,teini ikä ja sitten taas varmaa huudatte ja raivoatte vauva palstalle. Ja sitten täällä kerrott e et onpas parempi mieli kun huusin kun tekin ootte tehny niin koska muutki tekee niii sinäkin voit...
Mene nyt siitä muualle lässyttämästä. Kenellä tahansa pinna kiristyy jos valvoo kuukausitolkulla yöt ja päivät kuunnellen vauvan itkuhuutoa. Kaikilla ei myöskään ole puolisoa, mummoja ja paappoja yms auttamassa.
Hanki apua hyvä ihminen!
Ei huutaminen riko ketään mutta on hyvä havahtua viimeistään silloin, että apua tarvitaan. Älkää jääkö yksin vaan ottakaa asia puheeksi neuvolassa tai yrittäkää etsiä vaikka yksityiseltä puolelta lastenhoitoapua ellei ole sukulaisia tai tuttavia saatavilla. Hankittiin yksityiseltä puolelta juurikin lastenhoitoapua, kallista on mutta pakko se on oman jaksamisen vuoksi. Meillä ei myöskään ole mitään tukiverkkoja asuinpaikkakunnallamme.
Huutaminen on rangaistus. Mitä väärää lapsi on tehnyt kuin voi pahoin? Siihen päälle vielä "turvallisen" vanhemman huuto. Voitte itse miettiä miltä tuntuisi. Ei. En ole huutanut vaan hengittänyt syvään ja ajatellut ettei tämä ole lapsen syy, turhaa hänen oloaan pahentaa. On minun tehtävä äitinä lohduttaa, rakastaa ja olla turvallinen.