AMK:n kautta maisteriksi helpommalla?
Oletteko muut tehneet saman huomion kuin minä, että yhä useammat hankkivat nykyään maisterin paperit suorittamalla ensin alemman korkeakoulututkinnon AMK:ssa, ja hakeutumalla sitten yliopistoon johonkin sopivaan maisteriohjelmaan, jossa "täydennyskouluttavat" itsensä maistereiksi? Esim. yksi tuttuni opiskeli ammattikorkeassa tradenomiksi, ja haki sitten suoraan erääseen yliopistoon, josta maisterin tutkinto irtosi kahden vuoden lisäopinnoilla.
Tuntuu että tällainen on viime vuosina yleistynyt paljon... Mutta miksi näin tehdään? Tarjoaako tuollainen AMK:n kautta koukkaaminen jotenkin helpomman väylän ylempään korkeakoulututkintoon? Silloinhan ainakin välttää esim. kauppiksen pääsykokeisiin lukemisen ja satojen muiden hakijoiden kanssa sisäänpääsystä kilpailemisen. Mutta voiko kahden vuoden lisäkoulutuksella maisteriksi valmistunut tradenomi olla yhtä pätevä kuin koko tutkintonsa kauppakorkeassa suorittanut kauppatieteiden maisteri, ja ovatko heidän tutkintonsa yhdenvertaisia työmarkkinoiden näkökulmasta?
Kommentit (41)
En ole hankkinut usempaa koulutusta, opiskelin ensin yliopistossa 1,5 vuotta, jonka jälkeen vaihdoin amk:hon. Ja ei, kyse ei ollut siitä, ettenkö olisi pärjännyt, keskiarvoni on molemmissa paikoissa ollut yli 4. Tarjolla oli vaan mielestäni käytännönläheisempi tapa opiskella, joka oli omasta mielestäni mielekkäämpää. Eri ihmisille sopii erilaiset tavat :)
Itse olet varmaan lääkäri tai DI? :)
Skjsbdjdk kirjoitti:
Itse olet varmaan lääkäri tai DI? :)
Se on kansantaloudellisestikin huono juttu jos päällekkäisiä opintoja suoritetaan eri koulutuksessa. Amk ja yliopisto.
Monesti vielä ihmiset ovat ylikoulutettuja työtehtäviinsä.
Pitäisi ottaa se järki käteen ja miettiä sitä, että mikä oikeasti on se olennainen juttu.
Yo ja yliopisto - ja tutkinto nopeasti suoritettu. Jos on niin jauhopää, että pitää käydä se amk - niin pahoittelut. Nopeasti työelämään.
AMK koulutus 4v, joista joka kesä kokopäiväduunia ja opiskelujen lomassa iltaduunia. Valmistumisen jälkeen muutama vuosi kokopäivätyötä ja syksyllä alkaa maisterivaiheen opinnot 2v, joita teen täyspäiväisen duunin ohella. Mielestäni hiukan järkevämpää kuin lorvia opiskelijastatuksella se 6-7 vuotta yliopistossa ilman oikeita töitä. Jotkut tekee töitäkin, mutta jossain tutkimusryhmissä, joissa sanaa työ käytetään vähintäänkin kyseenalaisesti. Noissa tutkimusryhmissä saat palkkaa sen vähän yli 2k€ jos sitäkään ja työaikaa ei ole. Harvoin minkäänlaista vastuuta tuloksesta ja työkaverit ovat myös samanlaisia tutkimustyöntekijöitä, joille oikea tulosvastuullinen työ on utopiaa.
Itse pidän paljon suuremmassa arvossa ihmisiä, joilla on paljon kokemusta alalta ja ovat käyneet AMK:n sekä sen jälkeen korottaneet koulutustaan joko YAMK tai maisterivaiheen ohjelmilla.
Jotenkin tulee sellainen olo, että Suomessa merkitsee ainoastaan se että on _päässyt yliopistoon pääsykokeiden kautta_. Ei mikään muu. Ei opintomenestys. Vain pääsykokeet merkitsee. Mistä tämä johtuu? Eikö nyt ole se ja sama että mitä kautta yliopistoon on päässyt?
Onko amk-insseille mahdollisuutta hakea kauppatieteiden maisteriohjelmaan? Monessa mainostetaan vain tradenomitutkintoa..
Minusta tuo on nimenomaan se vaikein tapa... AMK oli omalla kohdalla todella paljon vaikeampi koulu kuin yliopisto, jossa vitosia saa suunnilleen vahingossakin jos on vain taitava (paskan) kirjoittaja ja huono käytännön asioissa...
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on paljon pitempi tie ja ainakin omalle alalle todella vaikea päästä sisälle, kun satoja hakijoita ja 10 pääsi sisään. Moni tuttu on monta vuotta käynyt pääsykokeissa ja yrittänyt sisään eikä ole vielä päässyt eli ei todellakaan halppo tie tai heittämällä sisään ja maisteriksi hetkessä.
AMK tutkinto suoritetaan 4 vuodessa (mun ala), sisältäen opinnäytetyön tekemisen ja sen jälkeen haet yliopistoon, jos pääset alasi kandi-maisteri ohjelmaan. Kandivaiheen suorittaminen 180op ja AMK:n perusteella sai 25 op perusopintoja ja 57 op vapaastivalitaisia kandivaiheen opintoja hyväksiluettua. Eli yht. 82 op, joten kandista jää suorittamatta vielä yli puolet eli 98 op, jossa menee n. 2 vuotta sisältäen kandintyön tekemisen myös. Sen jälkeen alkaa vasta maisterivaihe, joka kestää varmaankin n. 3 vuotta, sisältäen gradun tekemisen. Eli opiskelua yhteensä 9 vuotta.. Joo tosi helposti saa maisterin paperit taskuun.. ihan tosta vaan heittämällä!!
Jep. Ei osoita aloittajalta kovin suurta kykyä tutkimustyöhön, jos ei osaa tätä selvittää ja yliopisto-opiskelijan pitäisi osata tutkia vaikeampiakin asioita. Nämä tiedot kun löytää suht. helposti.
Henkilö, joka vertailee amk vs. yliopisto pelkästään kouluina, on sen verran tyhmä, että joutaa tehdä vain suorittavan tason töitä. Aika moni humanisti ei pääsisi läpi esim. tekniikan alan amk-koulutuksista edes helpoimmista ammattiaineista.
Mitä jatkokoulutusmahdollisuuksia amk-inssille on?
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 19:00"]
Mutta voiko kahden vuoden lisäkoulutuksella maisteriksi valmistunut tradenomi olla yhtä pätevä kuin koko tutkintonsa kauppakorkeassa suorittanut kauppatieteiden maisteri
No ei, sehän on ihan selviö. AMK on sellainen leikkikoulu että siellä leikkiminen ja laulaminen ei käytänössä todellakaan korvaa kandia vaikka se paperilla niin tekisikin.
No en nyt sanoisi, itse ainakin olen kuullut että yliopistosta pääsee monessa mielessä helpommalla kuin AMKsta. Ei ole yhtä paljon esim. läsnäolopakkoa tai käytännönharjoitteita. En tajua mistä tämä AMKin vähättely oikein tulee. Ei se maisteri aina ole yhtä kuin älykäs. Tosi hienoa olla joku taidehistorian tohtori vailla mitään järkevää ja oikeasti hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jatkokoulutusmahdollisuuksia amk-inssille on?
No ainakin YAMK, joka vastaa DI tutkintoa papereissa (ei kuitenkaan ole maisteri niin kuin moni luulee). Vähän samalla tavalla kuin toisen asteen tutkinnot ovat samantasoisia papereissa, vaikka keskenään sitten ihan eri asia (lähihoitaja ei ole ylioppilas).
Tekniikassa luulen että molemmat ovat hyödyllisiä: toisella teoreettinen osaaminen on parempi, toisella taas ehkä toteutus ja osaaminen käytännössä parempi. Yhdessä varmasti hyvä kombo johdossa, laajempi osaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hankitte monta koulutusta? Ensin lukio, amk ja yliopisto? Jotain 10 vuotta koulutusta.
Lukion jälkeen yliopistoon - mitä jauhopäitä oikein olette??
Tästä kyllä näkee, että DI ja lääkärin hommat ne vaatii älyä - muut tutkinnot perslihaksia, jotta jauhopää oppii.
Ois sinunkin varmaan kannattanut niin ehkä suustasi ei valuisi noin paljon jauhoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jatkokoulutusmahdollisuuksia amk-inssille on?
No ainakin YAMK, joka vastaa DI tutkintoa papereissa (ei kuitenkaan ole maisteri niin kuin moni luulee). Vähän samalla tavalla kuin toisen asteen tutkinnot ovat samantasoisia papereissa, vaikka keskenään sitten ihan eri asia (lähihoitaja ei ole ylioppilas).
Tekniikassa luulen että molemmat ovat hyödyllisiä: toisella teoreettinen osaaminen on parempi, toisella taas ehkä toteutus ja osaaminen käytännössä parempi. Yhdessä varmasti hyvä kombo johdossa, laajempi osaaminen.
Voisiko joku perustella alapeukun? Itse olen ihan samaa mieltä tässä asiassa.
No ei todellakaan pääse helpommalla. Ei se kandin tutkinto yliopistossakaan mikään haastava ole.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan pääse helpommalla. Ei se kandin tutkinto yliopistossakaan mikään haastava ole.
Riippuu alasta. Hömppäaloilla kandi on helppo, mutta sitten on aloja joissa ei pelkillä esseerunoiluilla saa kandia kasaan.
Ja vastaus aloitukseen: Kyllä on helpompaa. Välttää vaikeat yliopiston pääsykokeet ja monessa paikassa ei välttämättä edes tarvitse enää siltaopintoja kun AMK-tutkintoa on "laajennettu" saman verran. Oikeasti lisätty muutama läpihuutokurssi, että yliopistot ovat päässeet eroon noista hankalista siltaopinnoista ja niiden järjestämisestä.
Lisäksi pienemmillä yliopistopaikkakunnilla (maakuntayliopistot) on pitkälle meneviä suunnitelmia ja jopa toteutuksia, joissa AMK hoitaa alemman tutkinnon opettamisen (sekä AMK-linja että yliopiston pääsykokeiden kautta tulleet kandiopiskelijat) ja yliopisto voi sitten keskittyä maisteriopintoihin ja tieteelliseen tutkimukseen...
Tavallaan ihan ymmärrettävää, sillä onhan se hassua, että on kaksi päällekkäistä koulutusorganisaatiota jotka periaatteessa ovat samat, mutta eivät kuitenkaan. Kandin tutkinnon arvo on kärsinyt melkoisen inflaation kun yhteiskunta on päättänyt tukea ensisijaisesti AMK:ja. Ihmettelen etteivät yliopistot ole älähtäneet tästä enemmän, mutta ilmeisesti rahat on lakimuutoksen vuoksi niin tiukassa pienemmillä yliopistoilla ettei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä yhteistyötä. Ja osittain yliopistot voivat syyttää itseään, sillä ne eivät heränneet ajoissaan puolustamaan ja markkinoimaan kandin tutkintoa. Ajateltiin että maisterin tutkinnon vetovoima ja tutkintouudistus kaksi-osaisuudesta olisi turvannut kandin tutkinnon. Tämä ongelma ei tietenkään koske pk-seudun isoja ja kuuluisia korkeakouluja jonne riittää tunkua joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan pääse helpommalla. Ei se kandin tutkinto yliopistossakaan mikään haastava ole.
Riippuu alasta. Hömppäaloilla kandi on helppo, mutta sitten on aloja joissa ei pelkillä esseerunoiluilla saa kandia kasaan.
Ja vastaus aloitukseen: Kyllä on helpompaa. Välttää vaikeat yliopiston pääsykokeet ja monessa paikassa ei välttämättä edes tarvitse enää siltaopintoja kun AMK-tutkintoa on "laajennettu" saman verran. Oikeasti lisätty muutama läpihuutokurssi, että yliopistot ovat päässeet eroon noista hankalista siltaopinnoista ja niiden järjestämisestä.
Lisäksi pienemmillä yliopistopaikkakunnilla (maakuntayliopistot) on pitkälle meneviä suunnitelmia ja jopa toteutuksia, joissa AMK hoitaa alemman tutkinnon opettamisen (sekä AMK-linja että yliopiston pääsykokeiden kautta tulleet kandiopiskelijat) ja yliopisto voi sitten keskittyä maisteriopintoihin ja tieteelliseen tutkimukseen...
Tavallaan ihan ymmärrettävää, sillä onhan se hassua, että on kaksi päällekkäistä koulutusorganisaatiota jotka periaatteessa ovat samat, mutta eivät kuitenkaan. Kandin tutkinnon arvo on kärsinyt melkoisen inflaation kun yhteiskunta on päättänyt tukea ensisijaisesti AMK:ja. Ihmettelen etteivät yliopistot ole älähtäneet tästä enemmän, mutta ilmeisesti rahat on lakimuutoksen vuoksi niin tiukassa pienemmillä yliopistoilla ettei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä yhteistyötä. Ja osittain yliopistot voivat syyttää itseään, sillä ne eivät heränneet ajoissaan puolustamaan ja markkinoimaan kandin tutkintoa. Ajateltiin että maisterin tutkinnon vetovoima ja tutkintouudistus kaksi-osaisuudesta olisi turvannut kandin tutkinnon. Tämä ongelma ei tietenkään koske pk-seudun isoja ja kuuluisia korkeakouluja jonne riittää tunkua joka tapauksessa.
Aika monella alalla välttää yliopiston pääsykokeet saamalla suht. hyvät pisteet ylioppilaskirjoituksista: Moni tekniikan ala ja matematiikka ainakin. Poika pääsi tekniikkaan, laudatureja yksi, loput E ja M. Työkaverin tyttö pääsi matikkaan, kirjoitti E:n. Muuten kai M-L.
Onko yliopiston puolella mitä mahdollisuuksia amk-inssille, jos diplomi-insinööriä ei lasketa?
Ootko tyhmä vai tyhmä??
lukio 3v
amk3v
ja maisterivaihe 2v on yhteensä 8v.
lukio ja yliopisto kandi ja maisteri 8v
Taidat olla idiootti!? Eli ihan se ja sama, vaikka olisit eka amk:ssa! Ja myös yämä on mahdollista niin, että ammattikoulu, amk ja maisteri yliopistossa voi parhaammassa tapauksessa olla 7v kun nykyään ammattikoulussa saa jo opiskella amk-opintoja.
Ehkä sun kannattaa kysyä koulusi opolta eikä täältä.