Mitä mieltä? Olen aika surullinen...
Mieheni huusi mulle eilen, että mussa ei ole mitään, mistä mua pitäis arvostaa. Tämä sen jälkeen, kun olin sanonut, että tuntuu pahalta kun huomaan, ettei mies kunnioita mua yhtään ja sen huomaa kaikesta :´(
Olen nyt ollut kuukauden työtön, ja etsin parhaillani uutta työtä. Hoidan kuitenkin kodin, lapset jne. ja olen muutenkin miestäni kohtaan ollut (liiankin) kiltti...hän saa aina arvostella mua ja sanoa pahasti. En valita pahemmin mistään, mutta nyt tuntuu, että en enää jaksa.
Ei noin voi sanoa puolisolleen, ei vaan voi! Eilenkin jäin itkien nukkumaan, mies vaan käänsi selkänsä ja alkoi nukkumaan sanottuaan ensin vielä, että meenkö mä vai hän sohvalle nukkumaan, hän menee jos en seuraa perässä ja tule sinne märisemään lisää.
Kommentit (6)
toivo perheterapiaa joululahjaksi vaan ap
mene vaikka yksin, jos mies ei lähde mukaan
Oletko ap se 10 v yhdessä miehesi kanssa ollut, joka eilen kirjoitteli?
Tsemppihalit täältä! Miehesi sanoi tosi ikävästi. :( En osaa mitenkään neuvoa mutta ei tuollaista voi pitkään jaksaa. Eikä tosiaan ole lapsillekaan hyvä oppia kotoa tuollaista käytösmallia ja arvostusta.
En voi kuin pahoitella ja ihmetellä millaisissa parisuhteissa ihmiset elävät. Yritä hakea keskusteluapua ja jos miehesi ei ole yhteistyökykyinen, ota ero.
Tuo oli kyllä todella ilkeästi sanottiu. Siis todella ilkeästi. :(
Onko teillä minkäikäisiä lapsia? Jos lapsia ei olisi ollenkaan niin kehottaisin miettimään vakavasti eroa JOS sinulla on vahva tunne ja pitkäaikainen kokemus siitä että mies ihan oikeasti ajattelee noin. Mutta jos teillä on pieniä lapsia niin myös heitä pitää ajatella. Tosin minkähänlaisen mallin saavat perhe-elämästä ja parisuhteesta jos kotona on tuollainen vähättelevä ilmapiiri. :(
Voi kun osaisin auttaa muuta kuin antamalla virtuaalihalit. Tuo oli tosi törkeästi sanottu. Vaikka olisikin lapsia niin itse varmaan miettisin eromahdollisuutta (siis jos tuo on pitkäaikainen fiilis sinulla miehen käytöksestä) koska en varmaan voisi elää suhteessa täysjärkisenä jossa tietäisin että mies ei arvosta minua pätkääkään.
Kyllä on maailma mennyt hulluksi ja elämä kummalliseksi. Ei tuollaista pitäisi kenenkään kuulla tai sietää. Lapset tietysti ovat etusijalla, mutta yhdyn edelliseen ettei vähättelevä ja alentava ilmapiiri ole kenellekään eduksi. Ole aikuinen ja "vaadi" rehellistä kahden aikuisen välistä keskusltelua ilman lapsia ja keskustelkaa asiat halki. Muuten tilanne koituu sinulle sietämättömäksi. Ei yhdessä olla lasten takia vaan perheen takia ja teidän perheenne ei voi voida hyvin jos mies ajattelee ja sanoo sinulle noin. Voimia ja rohkeutta avata keskustelu. Halaus :)