Viihdytkö juhlissa, joista et tunne kuin kutsujan?
Esimerkiksi jo vanha lapsuudenystäväsi, joka on asunnut pari vuotta toisella paikkakunnalla opiskelemassa, muuttaa ja kutsuu sinut tupareihin. Muut vieraat ovat kaverisi opiskelukavereita ja muun porukan jutunaiheet luonnollisesti koskevat juuri loppunutta tenttiviikkoa ja sen tenttejä ja kuka mitäkin niistä odottaa. Lisäksi jutellaan heidän yhteisten kaveriensa kesätyösuunnitelmista ja siitä kurssikaverista, joka ei ole paikalla ja joka juuri erosi poikaystävästään. Olisiko sinulla hauskaa?
Kommentit (8)
Joskus heitän lekkeriksi ja alan vitsailla urakalla, keventää monesti tunnelmaa ahdistavimmissakin illanistujaisissa. :P
Jos kaikilla on kuitenkin ihan erilaiset mielenkiinnonkohteet ja ajatukset niin sitten en varmaan viihtyisi.
mutta nehän voi olla vaikka miten kivoja, ja yhteisiä jutunaiheita voisi olla vaikka miten
Sosiaalisuus ei yksin riitä jos porukalla ei ole vuorovaikutustaitoja. Tarkoitan siis jos porukka puhuu vain asioista joista itsellä ei ole mitään tietoa ns. sisäpiirijuttuja, on niihin usein vaikea ottaa kantaa. Mutta huono on emäntä jos antaa sellaista tapahtua, koska emännän tehtävä on estää kuppikuntien muodostumisen jos kutsuu ennestään tunemattomia yhtäaikaa.
Olen aika hitaasti lämpeävä muutenkin ja en kovin helposti tutustu uusiin ihmisiin. Tunnen usein oloni ulkopuoliseksi tutussakin porukassa. Ilta menisi varmaan kuitenkin jotenkuten, jos on viinaa tarjolla ja jos muut ovat hyvin sosiaalisia ja ottavat helposti juttuun mukaan.
Kyse oli itseasiassa entisen kämppikseni tupareista, kun hän muutti yksiöön. Olimme ja olemme edelleen läheisiä ystäviä ja opiskelimme samassa yliopistossa, mutta eri osastoilla. Kaikki muut vieraat olivat kaverini kurssikavereita ja illan kolme pääpuheenaihetta olivat yhden heidän proffan veemäinen tapa palautella harjoitustöitä pilkkuvirheiden takia, osastonjohtajan valinta ja erään kurssin hankalat labrat. Aina, kun yritin vaihtaa puheenaihetta johonkin yleisempään, palattiin jo seuraavassa lauseessa näihin kolmeen asiaan, joista en yhdestäkään tiennyt yhtään mitään. Viihdytin sitten iteäni vetämällä kunnon kännit.
onnellinen, kun kerran olen päässyt jonnekin, jossa on uusia ystäviä löydettävänä. tänikäistä ei vaan juuri kukaan kutsu enää minnekään, ja jos perheen kanssa kyläilen, niin en kerkeä kokonaista lausetta sanomaan kenenkään kanssa, ennenkuin joku lapsilähtöinen katastrofi vaatii huomioni.
Lähes aina viihdyn tuollaisissa, jos muut ovat edes jokseenkin seurallisia. Tietenkin tilanne on hankalampi, jos kaikki muut tuntevat toisensa, mutta yleensä löytyy jotain juteltavaa kuitenkin.