♥ ♥ Kesäheinien toukokuu ♥ ♥

toimivat edelleen hyvin jähmeästi nämä sivut, kirjautua saa monta kertaa ym. Toivottavasti pistävät nyt vähän potkua tähän sivu-uudistukseen.



Ei mitään uutta ihmeellistä, paha olo on ajoittain mutta sitäkin kurjempaa on väsymys. Ei auta kuin odottaa, että jossain vaiheessa hellittäisi. Onni jakselee ihan hyvin, syöminen on vähän heikkoa sen hampaiden tulon kanssa ja kiusaavat ne muutenkin pientä, jolla ei tällä hetkellä paljon muuhun tunnu paukkuja piisaavan kuin ienten hinkkaamiseen. Voi vain kuvitella, miten rassaavaa on ressukalle!

Noh, meinaako kesäkelit kuihduttaa kesäheinien pinon kokonaan?



Tänne ei ihmeempää auringon alla. Hyvin syödään, nautitaan keleistä, öisin heräillään (syödään enää kerran noin kuuden pintaan) ja ryömien edetään. Huomenna alkaakin mammalla työt ja poitsulla tarha. Pari viikkoa sitä jo harjoteltiinkin.



Nyt pitää pakata kone huomista varten!



-E-

Se on sitten maanantai taas, hohhoijaa. Me oltiinkin yllättäen koko viikonloppu Lennin isomummun mökillä ja oli kyllä todella rentouttavaa, kun sai olla pari päivää tekemättä kotihommia. Saunaankin päästiin pitkästä aikaa ja kastoinpa talviturkin jo jalkateristä ;)



Lenni on nyt alkanut konttaamaan oikein kunnolla, mutta turvautuu vielä ryömimiseen aina silloin, kun täytyy päästä TOSI kovaa. Seisomaan poika nousee ihan koko ajan ja ihan kaikkea vasten, onneksi osaa jo melko hyvin laskeutua jo alaskin.. Seisoessa yhden käden tuki riittää Lennille jo hyvin ja polviseisonnassa pysyy jo ihan ilman tukea :)



Tassuille kovasti jaksuja väsymykseen ja Ellulle tsemppiä ekalle työviikolle!! Taidan itse mennä hetkeksi nauttimaan auringosta takapihalle, kun Lennikin nukkuu nyt.



M

Todellakin hiljaista! Onkohan tämä joku itseään ruokkiva ilmiö, kukaan ei kirjoita kun ei kukaan muukaan? :D Olisi kyllä kiva kuulla kaikkien kuulumisia!



Lennille ryömintäonnittelut ja Ellulle tsemppiä töihin! Täällä ei ihmeempää uutta. Onnin yöt ovat edelleen aika vaihtelevia, toissa yö oli aikamoista itkustelua (ne turkasen hampaat?) ja viime yönä taas posotti jostain vähän vaille kahdestatoista viiteen kertaakaan heräämättä!!!!! Sitten lopulta kun oli nukahtanut siis, nukkumaan käyminen on meillä edelleen aika hermoja raastavaa peliä. Olen päättänyt, että nyt on opittava nukahtamaan itse ja se vaatii iltaisin noin " sata" ;) kertaa sen, että saa käydä laittamassa takaisin pitkälleen ja pupua kainaloon. Välillä saa sylitelläkin pikku itkustelijaa.



Jeps, nyt vielä iltakävelylle kun pääsen ihan itsekseni, jee luksusta.

eikä ryömintä... höh.

Pitäähän sitä nyt tätäkin pinoa kasvattaa ;) vaikka en täällä enää niin useasti vieraile. Mukavaa on kuiten aina välistä käyä lukemassa Kesäheinäläisten kuulumisia tältä puolenkin :)



Meillä on neiti nykyään niin minun perääni, että ei ole tosikaan - ei meinaa isä eikä veljet oikein kelvata ja sitten ite oonkin ihan raato iltasin, ko neiti on menny yöunilleen. Onko teillä muilla tätä ilmiötä? Tietenkin meillä vaikuttaa se, että ollaan neitin kans paljon keskenään, ko isä töissä tai rakentaa taloa ulkoa valmiiksi. Tänäänki ollut koko päivän ulkona laittamassa räystäslaudotuksia paikoilleen, piti ihan " pyytää" jo tulemaan sisälle, että pääsen hetkeksi koneelle hengähtämään ;) Jatkuvasti on neiti tekemässä tuhojaan ja saa olla silmät selässäkin. Tukea vasten viuhtoo pitkin sohvia, mutta yhestä kädestä pitäen kävely on melko " juoppomaista" . Hampaita tekee nyt montaa kerralla - tulisivat vaan jo läpi ja nopeesti!



Ai nii ja raskaus etenee hyvin. Kävin viime viikolla yksityisellä ultrassa, ko en oo tuntenut liikkeitä näillä viikoilla, mutta syykin selvisi: istukka eessä. Ja meille on tulossa toinen tyär joukon jatkoksi. Siinä mielessä hyvä, että käy kaikki meän Kesäheinä-neitin vaatteet ja tarvikkeet eikä tartte hommata mitään uutta, paitsi pieniä Fuzzeja ;)



Jokaiselle oikein paljon terveisiä ja lämmintä kevättä :)



-AJ, neiti R ja " Elli" -

Aamulla heräsin muksahdukseen ja huutoon, Lennihän se oli herännyt vierestäni ja lähtenyt tutkimusmatkalle sängyn reunan yli.. Oi voi, tuli itselle kyllä niin paha mieli ja " huono äiti" -fiilis. No, onneksi ihan tavalliselta itseltään poika vaikutti aamupäivän, eli taidettiin selvitä tällä kerralla pelkillä itkuilla ja säikähdyksellä. Tästä lähdin poika kyllä saa nukkua omassa sängyssään!



Olipas mukavaa kuulla Amalia-Joelin kuulumisia ja ihanaa että raskautesi sujuu hyvin! :) Ja onnittelut toisesta tyttärestä myös! <3 Meillä myös poika on nyt tosi kovasti äidin perään, itku tulee heti jos lähden hetkeksikään samasta huoneesta pois... Meillä myös poika on suurimman osan ajasta kaksin kanssani, joten eihän se ole ihmekään että äitiin näin takertuu. Kuulemma itse olen ollut ihan samanlainen äiti-takiainen ;)



Tassuille kiitokset konttausonnitteluista :) Onnille toivottelen jaksuja hampaiden kanssa, meillä täällä on sama meininki, eikä kyllä ole kivaa ollenkaan! Meillä on nyt tulossa ilmeisesti useampi kulmahammas kerralla ja niitä Lenni-parka itkeskelee kovasti, päivisin ja öisin.. :(



Huh, täytyypi laittaa pesukone pyörimään ja tiskivuorikin odottaa, kun en illalla jaksanut sen kimppuun käydä. Aaaargh!

Nostoa siis vain tässä iltapuuron lomassa :) Missäs te kaikki muut oikein luuraatte?

Viimeksi tosin en huomannutkaan toista sivua ollenkaan :O joten tuli nosteltua sitten heti Miimin perään :). On ollut muuten monilla ongelmia päästä tänne sivustolle viime aikoina, terveisiä siis muutamilta yhteisössäkin kirjoittelevilta, vaikkeivät nyt itse tänne pääsekään.



Kiva kuulla Loruttaresta, hienoa että reissu sujui! Mekin lähdemme lahden yli, tosin etelään, ensi kuussa. Reilun viikon olemme, josta suurimman osan aikaa miehen vanhempien mökillä. Mies itse siis on Suomessa silloin, lomaa hänellä vasta heinäkuussa. Silloin en tiedä, pääsemmekö perheellä mihinkään, kun ei ole tuolle kissalle hoitajaa. Kaikilla tutuilla joko on jo lemmikkejä (ja meidän tappajakattimme syö ne, se jahtaa mökilläkin naapurin ajokoiraa) tai allergioita. Isäkuukautta mies ei pysty pitämään, kahden miehen puulaakissa riittää työtä. Isyyslomaa se sentään piti syksyllä 1,5 viikkoa...



Vessaan joudun yleensä ottamaan Onnin mukaan, koetan vain selviytyä mahdollisimman nopeasti jotta jätkä ehtisi sillaikaa saada mahdollisimman vähän tuhoa aikaiseksi. Suihkun tai imuroinnin ajaksi laitan pinnikseen ja kauhakuormallisen leluja seuraksi. Kyllähän se siellä välillä pillastuu kun ei näe äitiä, sitten vaan yritän välillä juosta rauhoittelemassa. Ei auta, muuten ei todellakaan saa yhtään mitään tehtyä nykyään, eikä tuo nyt kauan joudu karjumaan. Eikä nykyään niin hirveästi protestoikaan, taitaa olla pahin äitivaihe jo menossa ohi.



Nyt nukkumaan!

Huoh, viime yö oli taas sellaista että. Nukuttaminen kesti melkein tunnin, hirveätä huutoa ja kirkumista, "sata" kertaa sai ottaa sängystä syliin ja laittaa takas, ja saman tien taas raivarit. Näin vaikeata ei olekaan ennen ollut. Myös nukahtamisen jälkeen ensimmäiset 2 tuntia heräili itkemään 5-15 minuutin välein. Olin niin rikki että istuin vaan vessanpöntöllä itkemässä x kauan. Lopulta jossain vaiheessa saatiin vähän untakin, mutta 5 jälkeen alkoi taas se heräily. Syöminen on ollut jo pitkään silkkaa tappelua, räkii vaan kaaressa ulos kaiken mitä yrittää syöttää, eikä mikään komentaminen auta. Tänään siis sama juttu, eikä väsyneenä oikein tahdo kärsivällisyys riittää kaverin riehumiseen. Että tämmöstä tänne, toivottavasti muille mukavampaa.



Onko kellään muuten mitään konsteja, millä vauvaa voisi yrittää komentaa/opettaa tms.? Onni kun ei piittaa ei-sanasta nykyään yhtään, mikään kieltäminen tms. ei tehoa enää yhtään. Risua en ajatellut ruveta antamaan, ja puhettahan ei vielä ymmärrä (että voisi uhata vaikka jälkiruuan menetyksellä jos ei ruoka maistu ;) ). Alkavat olla konstit vähän vähissä kun ei mikään mene perille tuohon pikku kalloon.

Voi, pahalta kuullosti Tassujen yö! Meillä oli aikas samanlainen yö, ei ole toista yhtä kamalaa ollutkaan aikoihin.. En ymmärrä miksi tuo poika ei halua nukkua öisin, kun nukkuminen kuitenkin on ehkä yksi maailman ihanimmista asioista, mun mielestä ainakin :) Lenni heräsi joskus puoli kolmen maissa, mutta nukahti uudelleen pienellä silittelyllä. No, menin sitten tyytyväisenä vessaan ja takaisin makkariin tullessani Lenni seisoskeli sängyssään ihan virkeänä ja iso hymy naamallaan. Otin Lennin meidän väliin ja siinä pyöri ja torkkui kuuteen asti, kunnes sitten kuudelta poika sai ennennäkemättömän itkukohtauksen! :| Lenniraukka itki ja itki sylissäni n. vartin, en tiedä oliko pojalla ollut joku tosi paha uni vai mikä ihme sille oikein tuli.. :( Olin itsekin jo aika paniikissa, kunnes Lenni ihan yhtäkkiä nukahti ja nukkuikin sitten kolme tuntia tosi sikeästi.. Voi Tassut, koitahan jaksaa, ei nämä yöt kai tämmöisinä voi loputtomiin jatkua!



Jottei pelkäksi valitukseksi mene, niin kerron myös, että me aletaan vihdoinkin olemaan terveitä! :) Aivan ihanaa!! :) Vähän Lenni vielä yskii ja pärskii, mutta paljon paljon vähemmän kuin vielä pari päivää sitten.



Tassut, en osaa kyllä komennus-vinkkejä antaa, mullakaan kun ei ole Lenniin minkäänlaista valtaa... Isänsä ärähdyksiä se kyllä tottelee, mutta itse saan naama punaisena huutaa ja poika vaan hymyilee... Jeps, vinkkejä ottaisin mieluusti itsekin vastaan! :)



Taidan viedä poitsun nyt potalle ja sitten laittaa ruokaa, mieskin kun tulee töistä jo alle tunnin sisällä, jee!

hali! tai nyt taitaa olla tarve jo isopusuhalille (ihana sana jonka mieheni serkku keksi 3 vuotiaana :-))



Neuvoja ei ole kun ei meidän luupää puhetta tottele. Kielletystä paikasta pitää vaan nostaa pois. Jos ruoka tms. heitetään lattialle tahallaan useampaan kertaan, sitä ei enää anneta takaisin pöytään... mutta minä on ihan kamalan lepsu ja hemmoittelen Leksan ihan pilalle - kurinpitovinkkejä on turha antaa kun ei kuria ole :-) Pari iltaa meni meilläkin jo tosi hyvin nukahtamisen kanssa mutta eilen oli taas vaikeampaa. Syynä oli tosin liian paljot päikkärit - poitsu nukkui mummon hoidossa 2 unet ja viimeiset loppu vasta neljän jälkeen.



Lorutarelle että miellä mies piti isäkuukauden - minähän lähdin töihin. Hyvin miehet pärjäsivät. Teki hyvää molemmille. Onhan meillä mies tosin hoitanut poikaa koko ajan palkon, mutta on se silti eriasia olla koko päivä lapsen kanssa yksin.



mutta aika rientää taas, kotiin on jo jouduttava



t. Fiikus

No jo kuulosti kurjalta Onnin yötouhu :_| Mikähän pientä miestä vaivaa, kun tuskin ihan huvikseenkaan huutelee?



Pojan kanssa oli aikoinaan tappelua ruokapöydässä ja yksinkertaisesti nostin hänet pois pöydästä napakkojen sanojen saattelemana. Yleensä temppuilu oli merkki siitä, että herralla ei ollut nälkä. Pidin tiukkapipoisesti kiinni silti ruokailuajoista enkä antanut napostella, jos ei oikee ruoka kelvannut. Jossain vaiheessa sitkeys palkittiin ja pöytäkäytös parani. Muuta en osaa kyllä neuvoa. Pitkää mieltä asian kanssa..



Meillä ei ihmeitä, yllätys yllätys. Uutta on ruuan lusikointi itse ja koko ajan laajentuva sanavarasto. Liikunnallisesti tullaan sitten vähän hitaammin, mutta varmasti.



Yö- ja tissielämää on edelleen kiitettävästi. Vilkutukset kaikille!

Piti mennä päikkäreille itekkin, mutta päätin vielä kävästä täällä :)



*Tassu*: Samaa sanoisin, ko *Fiikuskin*, että nostaa lapsi pois "pahantekopaikalta" ja tietenkin kieltää heti, kun yllättää pahanteossa. Yks kans mitä suositellaan ja käytän ite on, että kiinnitettäis lapsen huomio johonkin toiseen asiaan/leikkiin - aletaan lukemaan vaikka kirjaa, nii unohtuu ilkikurisuus (jos unohtuu ;) Sinnikkäästi ja sitkeästi, toistoja ja taas kerran toistoja.



Meillä neiti on nyt mainio, ko laittaa oman sormensa suuhun, kun tekee jotain kiellettyä. Aivanko sanois: o-ou, se oli vahinko! On nii mukavaa katella nyt näitten naperoiden kehitystä, tosin ne kielletyt asiat vois jäähä pois. Meillä olohuoneen verhot tahtoo saaha päivittäin kyytiä, onneksi ei oo vielä tullu alas.



Nyt meen sinne päikkäreille. Terveiset kaikille!



-AJ, R&"Elli"-

Tosi pikaisesti tulen kertomaan kuulumisia :). Me ollaan edelleen nettipimennossa, mutta lainakoneella olen käymässä.



Mulla alkaa työt maanantaina, samoin miehellä!!! Toimittajan työni ovat sellaista kolme viikkoa töissä, pari kotona jne. Miehen työ on 70km päässä naapuripaikkakunnalla kolmisen kuukautta.



Just tänään selvisi tyttöjen päivähoitopaikka! ONNEKSI!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kyllä oli jo hätä...



Ria nousee seisomaan ilman tukea, ja usein seisoskelee sohvan vieressä pitämättä kiinni sohvasta! Mies uskoo, että tuo lähtee kävelemään pian, mutta mä en usko... Esikoinen käveli eka vuotis synttäripäivänään :). No, kuukauden päästähän Riakin on jo vuoden.



Kun olin Torniossa, niin mies oli jotenkin oudosti saanut muutettua tyttöjen nukkumisen niin, että menevät nykyään 19-20 nukkumaan ja heräävät vasta 10-11!!! Ei se kuulemma ollut mitään erityistä tehnyt, mutta olivat vaan ulkoilleet ihan kamalasti ja Rian iltavelli vaihtui iltapuuroksi. Ihan oudolta tuntuu, kun itse herää jo joskus 10 aikaan, ja sitten tytöt heräävät vasta jonkin ajan päästä. Tosin nythän tuokin rytmi sitten taas muuttuu....



Ria on oksennellut tämän koko päivän. Ei ole mitenkään väsynyt tai kärttyisä, vaan ihana pirteä oma itsensä. Yrjö vaan tuli tasaseen pitkin päivää, eikä tuo suostunut mitään syömään... Esikoisella on ollut viikonlopusta alkaen vähän sama juttu, mutta tänään ei ole yrjöillyt... Outoa tautia! Kun ei se oikeen mitään mahatautiakaan ole, kun ei ole kuumetta eikä mitään muuta vaivaa!!!



Tulipas taas omaa napaa... Hmmm... Joskos sitä huomenna ehtisin vielä käväistä!!!



heather

vaikka toisin luulin. Kyllä taitaa kuitenkin olla vanhalle rouvalle parempi raapustella tällä vauvasivuilla. En kertakaikkiaan ehdi/jaksa/kerkee lueskelemaan niitä mesen lukuisia viestejä. Siitähän sitten seuraa se ulkopuolinen olo, kun ei pysty kommentoimaan muiden juttuihin - saa nyt nähdä, miten tässä käy...



Jouduin siis sen vauvasivu-uudistuksen jälkeen johonkin "kieltolistalle" ja mun tunnarit ei enää toimineet täällä sen meidän ruotsinreissun jälkeen. Aluksi en edes päässyt lukemaan näitä juttuja?! Tassujen vinkistä tein sitten uudet tunnukset, mutta nikkinä jatkan kaikesta huolimatta.



Vanhoja tunnuksia ikävöiden

nikki ja namu (nyt jo ihan virkkuna!)

ja pikailmoittautuminen samalla, en ole nyt jaksanut pahemmin olla koneella. Yritän vaikka huomenna ehtiä yhteisöönkin, jos olo vain sallii. Saisipa Heather nyt koneen/netin kuntoon (yritä töissä ainakin kurkkia tänne ;D). Kiva kun Nikkikin pääsi vihdoin tänne takaisin.



Jeps, olisi todella mielenkiintoista tietää, mikä Onnia aina joskus öisin niin itkettää. Ehkä hampaat, ehkä masu, ehkä yliväsymys (jota mainittuna iltana kyllä todella oli, kun ei ollut suostunut nukkumaan toisia päikkäreitä yrityksestä huolimatta). Ei meillä joka yö onneksi itketä, kumpikaan ;). Kiitos myös kommenteista kieltoasiaan. Kielletystä paikasta kannan aina pois ja kielletyn tavaran poistan, isoin ongelma tällä hetkellä ovat ruokailut. Tuntuu, että se ruuan räkiminen ja pärskiminen johtuu enemmän siitä että kielletään kuin siitä, ettei esim. olisi nälkä (näillä ruokamäärillä on pakko olla... ja välillä olen tehnyt sitä, että en sitten anna ruokaa, mutta sitten on selvästi nälästä kiukkuinen kyllä).



Ok, takas vaakatasoon, kun mies onneksi tällä kertaa Onnin kanssa suihkussa.

Tassujen tavoin en minäkään ole jaksanut nyt koneella oikein olla. Niin paljon on tekemistä tuon pikkuviikarin paimentamisessa ja pääsykokeisiin lukemisessa, ettei aikaa oikein muuhun riitä.



Meillä on nyt pari yötä mennyt oikein mukavasti, vain yhdelle yösyötölle poika on herännyt! Kyllä on itselläkin heti paljon parempi fiilis, kun on saanut nukkua useamman tunnin yhteen putkeen. Toivottavasti myös Tassun ja Onnin yöt ovat taas jo parempia!



Lennihän on tähän saakka ollut melko hiljainen poika, muutamia yksittäisiä tavuja on silloin tällöin huudellut, mutta ei sen enempää. Nyt pari päivää sitten asiaan tuli iso muutos, kun poika ihan yhtäkkiä aamupalalla sanoi "ihi". Päivän myötä tavuja ja "sanoja" tuli useampia ja nyt niitä on jo tosi monta! En usko että niillä sen kummempaa merkitystä vielä on, mutta jotain kehitystä täälläkin siis tapahtuu! :) Turhaan olin siis tosi huolestunut tavujen puuttumisesta, kun näemmä ne voivat tulla kaikki kerrallakin...



Jeps, täytyy kai vähän imuroida nyt, ettei kulu koko lauantai siivotessa! Hauskaa viikonloppua kaikille!!



Miimi

minulla on tosi pitkä sytyslanka nykyään kun nyt vasta tuli tämäkin vinkki mieleen. Tutulla oli ongelmia aikoinaan saada tytär syömään ja ratkaisu oli antaa lapsen syödä itse. Kuukauden päivät oli sottaista mutta sitten oppi. Ja itsekin tosiaan muistan että tämä tytteli söi ihan siististi itse lusikalla jo alta vuoden vanhana. Onni on niin etevä että uskon oppivan syömisen ihan helposti.



Meillä tuli siitä MPR-V rokotteesta parin päivän kuume, parhaimmillaan tai siis pahimmillaan oli 39,9! Onneksi Panadol tehosi ja kuume pysyi inhimillisissä lukemissa. Nyt illalla oli enää 37,7 - toivotaan että se oli tässä.



On nuo Rian muksujen unenlahjat vaan ihan käsittämättömiä...



t. Fiikus

Kokeilen vaan, että toimiiko sivut. Joskus olen kirjoitellut ja sitten ei olekaan juttu ilmestynyt palstalle. Turhauttavaa.