***SUURPERHEIDEN VIIKKO 18***
Huomenta kaikille maanantaihin!
Availen tässä uutta pinoa, uuteen viikkoon. Kertokaa kuulumisia ja vappusuunnitelmia.
Joko on vappunenät ostettu? :-)
Voikaatte hyvin rautarouvat.
Kommentit (28)
Kaksi pientä nyyttiä... Onnentoivotukset koko perheelle ja jakselemisia pikkuisten kanssa:) Ihana, kaikesta päätellen voitte hyvin?!
Omaa (.) Jotenki tänään aamulla pelistä kurkatessani tajusin olevani raskaana :)... ihan niinkuin en vielä tähän mennessä olisi sitä tajunnut kunnolla ;) ensin pikku paniikki iski, ehkä siksi että nyt siis tämä maha on niin näkyvillä... mut nyt on jo taas niin ihanaa:) siis hoh...sekoa tekstiä mut raskaana olevillahan saakin olla;)
Tääl on niin harmaan näköinen ilma tuol ulkona...ettei nyt kiinnosta alkaa tehdä mitään, saa nähdä tuleeko tästä ihan laiskottelu päivä..varmaan tulee!
Vappusuunnitelmia ei viel kovasti ole...mitä nyt sitten mun synttäripäivä perjantaina...ehkä ystävä perheen kanssa vielä jotain täs keksitään. Mutta sitten viikonlopuksi ois tarkoitus mennä pohjoiseen mummulle (äitini) luokse käymään...kun ei tämän vuoden puolella vielä olla siellä asti käyty!
Tuutski ja pikkuruinen, huomenna puolessa välissä!
Voi miten ihanaa! Tuplaonni ja Tuplatyö :-)
Teillä on siis villi viisikko! Meilläkin on vielä toistaiseksi, mutta sitä kuudetta odotellaan...
Riesa ja Pien'
Ensiksi Letille suuren suuret onnittelut pienokaisten syntymästä!
Tässä on nyt tapahtunut viime viikon tiistain (jolloin olin viimeksi käynyt täällä) jälkeen vaikka mitä. Meidän vanhimmalla pojalla on diabetes, josta johtuvien ongelmien vuoksi joutui sairaalaan yöksi. Loppuviikko oltiin pojan kanssa kotona ja vielä tänäänkin poika oli mulla täällä töissä " vierihoidossa" . No tästä kaikesta on sitten tullut mulle sellainen stressi, että parina päivänä tuli tuhruvuotoa, jonka myötä myös kaikki oireet hävisivät! Eli olisiko kyseessä sitten keskeytynyt km??? 5.5. mulla on se np-ultra, joten onneksi ei tarvi kuin viikko odottaa, että tietää missä mennään.
Mutta tällä hetkellä kuitenkin tämä koko raskaus on mun pienin murheeni, kunhan vain saadaan tuo poika kuntoon... :(
maria80 rv 11+1???
Toivottavasti teillä maria80 saadaan poika kuntoon pian. Onneksi meillä on Suomessa toimiva ja hyvä sairaanhoito ja lääkkeet myös diabetekseen. Toivotaan myös, että tuhruvuoto olisi ollut viatonta. Minullakin oli aikoinaan kakkosta odottaessani joskus 12. viikolla kirkasta vuotoa yhden illan ajan ja silti kaikki oli hyvin. Pahoinvointi ym. oireethan vähenevät juuri noilla tienoin, ehkä oireiden loppuminen johtuu muusta kuin keskenmenosta?
Itsellä pahoinvointi aika voimakasta, en kuitenkaan oksentele onneksi. Mutta on tässäkin kestämistä varsinkin työssä, jossa on kymmenien ihmisten edessä päivittäin (eli opena)....Yökkäile siellä sitten... ;)
Menninkäinen rv6+2
Ja maria80, toivottavasti pojan diabetes pian tasaantuu ja saatte oikeat lääkemäärät.
Menninkäinen, miulla sama juttu, opena luokan eessä on joskus vitsit vähissä kun pitäis olla niin positiivinen ja mallikelpoinen ja innostava, kun kaikki ajatukset on pitää yrjö loitolla... Minullahan aiemmissa raskauksissa on ollut vaan oikeestaan kuvotusta mutta tässä on yrjä lentänyt oikein urakalla. On kyllä muutamaan otteeseen pitänyt lähteä vessaan kesken tunnin, mutta pääsääntöisesti oon pystynyt hoitaa ne ikävät asiat välitunneilla...Odotan sitä hehkeää ja ihanaa oloa, yhä edelleenhän oksennan päivittäin.Nyt tosin huono olo koulussa on vähentynyt. Jospa pian loppuisi kokonaan.
Uutta ei oikeestaan kuulu mitään eikä oo suuria vappusuunnitelmiakaan. Simaa ja munkkeja ja perheen kaa yhdessäoloa. Täällä on perjantaina koulupäivä joten töihin on raahauduttava. Pe-iltana vanhimmalla pojalla kaverisynttärit ja sunnuntaina sukulaiskekkerit.
Tänään mennään kuuntelemaan pojan soittoa, on kansalaisopiston kevätkonsertti ja vanhimmainen soittaa siellä pianoa.
Tanni 15 ja risat
Eli sille 24.4. äippäpolireissulle jäätiin. Antoi kyllä vaihtoehdoksi palata pe, mut miusta ei ollu mitään järkeä, kun kerta olin jo siellä ja lapsetkin hoidossa.
Käynnistely alkoi 10.45 yhdellä murusella ja sain kaikkiaan kolme murusta puoleen yöhön mennessä. Puolenpäivän aikaan alkoi jo supistella, mut ei kipeitä... Illalla väli oli 2 minuuttiakin, mut Litalginin annon jälkeen kävin nukkumaan ja herätessäni puolentoistatunnin jälkeen, väli oli 4 minsaa, tosin napakoituneet sentään olivat. Aamuun sit kärvisteltiin, kunnes edellisen päivän lääkäri (joka sanoi homman olevan ohi ennen aamua) tuli antamaan häätökäskyn, eli kalvot puhkaistiin vartin yli kahdeksan. Siitä sitten homma lähtikin rullaamaan - tarvin ilokaasua jo aika pian - ja sen jälkeen jo alettiin valmistella epiduraalia, kun vielä oli matkaa ja supistukset aika kipeitä. Spinaali ei olisi auttanut koko aikaa.
Epiduraalin laiton jälkeen homma alkoi edetäkin, tippa toki auttoi asiaa. Toisen annoksenkin ehdin saada epiduraaliin lääkettä, kunnes aika pian tuli paineen tunne - ja pääsin ponnistamaan - autuas epid. ponnistaminen ei sattunut yhtään. Paikat pysyi kasassa - ei yhtään tikkiä, vain pientä asfaltti-ihottumaa.
Prinssimme syntyi siis 25.4. klo 13.18 Mitoilla 4065g, 54 senttiä ja py 37.3. Eli vuorokausi tuli oltua laitoksella ennen kuin pääsin tuoksuttamaan vauvan tuoksua :))
Poika voi hyvin. Oltais varmaan jo eilen päästy kotiin, mut isännän varpajaiset ja toisaalta miun halu levätä kunnolla vaikutti asiaan. Ja piti meidän muutoinkin odotella tähän päivään. Pojalla oli se ultra niistä munuaisista vasta tänään. Munuaiset ovat täysin ok - joten voimme huokaista helpotuksesta. Paino on jo lähtenyt nousuun, joten toivottavasti äitiltä se lähtee samassa suhteessa laskuun ;))
Siskot leikin lomassa välillä käyvät kurkkaamassa veljeään. Nuorin isoista siskoista vain tahtoo omia tuon " vinkuvan-nuken" , kun joku hänen luokse menee, alkaa aikasta kova äläkkä... No, taitaa mennä pian tuokin vaihe ohi, kun kovasti opettelee kävelemään, niin ei varmaan kohta huomaa koko pientä miestä ;)
Huomenna pitää jo lähtä kauppareissulle, kun on nuo esikon synttärit vapunpäivänä - eli paluu arkeen tulee nopeasti. Tosin näissä hormoonihuuruissa vielä jaksaa - saapahan sitten ens viikolla alkaa levätä...
Nyt ei muuta tule mieleen ja taitaa tuo saunakin kutsua.... palaillaan ja koittakaa nyt loputkin huhtihippuset jakaantua ;)) ja onnea jo jakaantuneille!
--Mirpa ja pieni mies, kera isojen siskojen--
Den lilla prinsen har kommit i världen! Grattis till Er alla!
Onskar Riesa
Ihanaa vauvantuoksuista arkea toivoopi Leanna ja 6 nuppusta
Niin pienestä - mutta kuitenkin reippaan kokoisesta!
Kiva että kaikki meni hienosti!! Onnea koko perheelle erityisesti tietenkin isosiskoille:)
Voimia Mirpa sulle vielä synttärijärjestelyihin, koeta huilia ja levätä, jo ennen ensiviikkoa:)
Omassa navassa ei uutta, kummasti nuo viikot etenee, mennään kohti 28 jo! Ja se on paljon...
suppareita on, olen puutarhakaluston saanut öljyttyä, kiva näin että vapuksi, nyt on munkkitaikina tuolla odottamassa, sima tehty, eli ihan kiva viilis, että jotai on saanut aikaiseksikin. Yöt olen saanut aika hyvin nyt nukkua, vessareissusta huolimatta, nyt on uni onneksi tullut sen jälkeenkin.
Marialle - toivottavasti lapsesi diabeteshoito saadaan hyvälle tolalle. Ymmärrän että raskausfiilikset on nyt toissijaisia, lapsen sairaus menee aina kaiken edelle.
Nyt kommentoinnit jää vähiin, sillä kuopus tais herätä päiksyiltä, moi!
sinuvi 27+3
ja tietysti onnea koko perheelle.
Tänne ei mitään uutta, väsy vaivaa- ei sen kummempaa...
Tanni 15+4
Onnea Mirpalle pienestä prinssistä ja Letti1:lle kaksosista :) Voi kunpa itsekin olisi jo saanut pienen pakettinsa :)
Tämänpäiväisen lääkärikäynnin jälkeen ei ole toivoakaan siitä, että ihan lähiaikoina meidän Jättis maailmaan pullahtaisi. Kohdunkaulaa oli jäljellä 3cm, kiinteäkin vielä, sisäsuu kiinni, ulkosuu sormelle auki. Täysin sama tilanne kuin edelliselläkin tarkastuskerralla. Vauvan syke oli 150, eli taitaapi olla taas tyttö tulossa :) nähtäväksi jää...
Kaikki oli ihan kunnossa, verenpaine normaali, virtsa ok, Hb nousussa jne. ei mitään valitettavaa. Lantion kiputiloihin en saanut mitään kommenttia. Ei tainnut nuori lääkäri tietää, miten pahalta tuntuu kun pakarat huutavat hoosiannaa joka askeleella ja saa pelätä, että jalat lähtevät alta. Enpä osannut minäkään kuvitella moista ennen tätä raskautta :(
Tuo sikiön puolittainen poikkitila on sikäli armoisa tila minulle odottajana, ettei niitä inhottavia alapään tuntemuksia ole lainkaan. Ei tunnu ollenkaan pahalta. Yleensä jo näillä viikoilla olen kävellyt melonitunne haarovälissä ihan tuskissani, mutta eipä tunnu miltään...tosin ei ihmekään jos kohdunsuu ei kypsy, kun ei sikiön pää siellä sitä ole kypsyttelemässä.
13.5. on vielä se painoarvio ultra + synnytystapa-arvio. Lääkäri jo väläytti sitä käynnistämisen mahdollisuutta sitten lähempänä laskettua aikaa, mutten tiedä lähdenkö siihen rääkkiin tällä kertaa lainkaan. Jäi niin mahdottoman paha maku suuhun edellisestä kerrasta :(
No, pitää kypsytellä asiaa vielä ja tosiaan sitten kun selviää se kokokin niin olen taas paljon viisaampi.
Eipä tässä muuta ihmeempää, simaa on tullut litkittyä niin, että närästää aivan hirvittävästi...karvas maku kurkunpäässä koko ajan kaivertaa. Oma syy.
Kanelisokeri 34+4
Tänään olen sitten leiponut ekaa kertaa eläissäni (ja sitähän on kertynyt 37v) munkkeja, jotka onnistuivat!!!
Ja simaakin on juotu, eli vapun vietto on aloitettu:)
Lapset oli ihan innoissaan, ja mies samoin että mikä ihana tuoksu täällä on, kun munkit oli liinan alla piilossa, ja ruokana oli vähän tylsempää spagettia kastikkeen kera. Sit kun ne löysi munkit liinan alta, niin kyllä teki kutaa kuunnella kuin innoissaan kaikki oli, hassua. No, kannatti tehdä, kun perhe oli niin mielissään. Aiemmin olen aina ostanut munkit, nyt jopa mietin että huomenna vois tehdä lisää, tai vaikka sitten pullia.
No, kassotaan.
Ihana kun on niin kesäisiä ilmoja ollut. Ja lisää vain luvataan! On ihanaa olla hoitovapaalla, kun sääkin on suotuisa:))
Huomaatteko, meikäläinen leijuu pilvissä, esimurkun kanssa ei ole pahoja yhteyden ottoja ollut tänään, eilen sitä vastoin hormonimyrskyssä minäkin vuodatin kyyneleitä surkeuksissani, että kuin pärjään tuon tytön kanssa. Oioi, onneksi päivät ei aina ole samanlaisia:)
Nyt jos mies on saanut pienimmäisen syötettyä (vaikka ittekin osaisi), niin voisin lähteä laittamaan sen nukkuun, ja sitten pienellä verukkeella myös jään itse koisimaan, eilen nukuin 10h, poika 11h, ja hyvin onneksi nukuttaa..
Kanelisokeri, kiva että sulla on hyvä olotila, kyllä se pää vielä ennättää availla paikkoja.
sinuvi 27+3
Ihanat onnentoivotukset teidänkin koko perheelle pikkunyytistä! Voi sitä vauvojen suloisuutta....;)
Sinuvi!joku muukin mattimyöhänen :) minäki tehin munkkeja viikko sitten ekakertaa... ja ihan tyytyväinen lopputulokseen...joskin vähän kurttuisia sellaisia :) mut syötyä tuli! Pitänee huomenna vapuks tehä lisäää. (mulla kuitennii kymmenen ikää vähempi ku sulla ;))
Ja hormoonimyrskyn kyyneleitä täälläki on pitänyt vuodatella lasten takia...blääh kun ei nuo lapsoset oikeen oo sisäistäny että tuonne naapurin tramppikselle EI saa mennä kokoajan............. muutenkin vihaan koko laitetta.... Ärsyttää vaan niin sikana kun nuo on siis naapurin pihalla kokoajan...jooh. (meil pihatyöt viel vähän kesken kun muutettu vuosi sitten uuteen...ja ei ilmeisesti ole niin viihtyisä piha vielä...)
Mut on se vaan kertakaikkiaan kumma homma kun tuo mies tulee kotiin niin se on niiiiin syötävä tapaus, ettei vaan voi millään vastustaa. Tarviikokaan?...no tarvii, ettei ihan mahottomaks mee ;)) Ei sitä nyt jokapäivä kuitenkaan tarttis...
Semmosien huolien kanssa täällä :)
Tuutski tasan puolessavälissä!
Ärsyttävät nää vauviksen sivut, kun ne herjaa kokoaika jotakin. Milloin ei ole kirjautunut ja milloin häiriköi jne...
Leanna: Kiitos kysymästä :) Hyvinhän tämä raskaus muuten on mennyt, mutta kiitos fyysisesti rankan työn (olin siis viiden vuoden tauon jälkeen pätkän töissä tässä syksyn ja kevään) supistelut alkoivat jo varhaisessa vaiheessa ja toivat lisäjännitystä tähän odotukseen. Nyt ollaan sit jo hyvillä viikoilla ja jännätään vaan, et keretäänkä ajoissa sairaalaan sit kun lähtö tulee. Tästä kun on kummiskin reilu puolen tunnin ajomatka + sit lastenvahdin hälytys ym. semmoiset. No, eiköhän se hyvin mene tälläkin kertaa :) Vai on siellä pientä kuumeen poikasta kanssa ilmassa, ihanaa ;))
Kukas sitä kysy (Noorako) et oonko Tays:iin menossa synnyttään? Sinne juuri :) Tehdäänkö treffit huomiseksi ;DD
Tänään olis kuopuksen korvalääkärikäynti, huomenna voisikin sit mennä synnyttään, kun on miehelläkin vapaapäivä ;) Mies uhkasi kirjoittaa mun masuun illalla että " Glara vappen" ja piirrellä ilmapalloja, niin satavarmasti syntyy vauva yöllä, kun on oikeen sotattu masu ;DD
Munkkeja on täälkin leivottu (ja kohta jo kaikki syöty), simaakin jo toinen satsi tulossa. Mutta kerran vuodessahan tää vappu vaan on.
Nautitaan keväisistä, lämpimistä ilmoista!!
Hönttä 37+5 sekä hulivilit x6
Jälleen kerran ihanaa kuulla vauvauutisia!
Ja mukavaa vappua kaikille.... Hyvin rauhallisissa merkeissä on tämä meidän vappu taittunut, mutta hyvä niin. Huomenna on sitten enemmän säpinää tiedossa. Torilla käyntiä ja ystävien kanssa grillausta.
Perjantai on ansaittu vapaa ja toivottavasti aurinko paistaa ;)
-Meriutu rv 28+5
Omaan napaan ei kuulu kummempaa, viikkoja alkaa olla kasassa jo mukavasti, loppu häämöttää. Pian minäkin saan tuoksutella ihanaa vauvantuoksua. Hauskaa vapunpäivää kaikille suurperheellisille!
Opemamma, viisikko ja bonus rv 34+6
Ihanaa, että vauvanne on turvallisesti maailmassa! Kaikkea hyvää vauva-arkeen.
Hönttä; mie tulin Taysista eilen, mutta valitettavasti ilman vauva... Mulla supistelee sen verran, että maha on aivan sekaisin ja kramppaa. Sitten kun se heitti ylämahan jatkuvan kivun ja kovettumisen, niin lähdin paniikissa tarkistamaan istukan tilaa. No, kaikki arvot taas priimaa, onneksi. Ainoa vaan, että hermot tämän pelkäämisen kanssa alkaa olla aivan viimeisillään ja loppu ei häämötä missään. Supparit ei ollut tehnyt yhtikäs mitään alakerrassa. Mun mies on myös tosi jännittynyt ja olisi jo leikkauksen kannalla. Olin yön yli tarkkailussa oireiden takia, kun ultralla tilannetta ei kuulemma pysty varmaksi sanomaan. Ens tiistaina on se istukkakontrolli äippäpolilla ja voi olla, että prakaamiseni jälkeen johonkin ratkaisuun päädytään. Ymmärrän kyllä, että niissä käynnistyksessä ja leikkauksessa on riskinsä, mutta tämä arki kolmen kanssa alkaa olla liikaa.
Tiistaina kävi sillä lailla, että juuri kun olin saanut avattua kaupalla kaikille kolmelle jäätelöt, niin mahaa kouraisi ja pahasti. Juoksin koko sakin kanssa R-kioskille, jätin mukulat syömään keskelle kiskaa jäätelöitään ja juoksin vessaan. En päässyt krampeiltani pöntöltä ja ajattelin vain, että:" Rakas Jumala, anna R:n tätin huolehtia lapsista jos taju lähtee" . No, sieltä kun pääsin, niin Onni tuumasi että:" Menipä sulla kauan" ... Tärisin siinä hetken ja soitin naapurin rouvan paikalle auttamaan meitit kotiin. En uskalla enää lähteä täältä kotipihaa kauemmaksi noiden kanssa ja hiukkasen hirvittää olla vastuussa tässä kunnossa porukasta. Mun sisko lupasi onneksi onneksi tulla ensi viikoksi tänne takapiruksi.
Nyt tämä sekalainen seurakunta hyppii noiden pallojen kanssa seinille, eli täytyy mennä kehittämään jotain ohjattua toimintaa.
Hauskaa vappua teille kaikille ankaran työn sankareille! Toivottavasti suurimmat vappupallot (itseni mukaanlukien) räjähtää piakkoin!
Noora ja Taimi 38+2
Kuumeilijoiden puolella olin suurperheissä, mutta tämä raskaus yhdistettynä suurperheen arkeen höystettynä molempien vahempien kolmivuorotyöllä, on vienyt voimia niin ettei ole jaksanut kuin taustailla. Nyt kuitenkin aletaan lähestyä äippäloman alkua ja kesää, joten josko aktivoituisin ihan kirjoittelemaankin ;)
Meille on siis tulossa vitonen, viikkoja on nyt 30 ja jotain päälle, heinäkuun alkupäiville laskettu aika menee. Vanhemmat lapset ovat jo isompia eli esikoinen 11vee esimurkku, jonka kanssa väännetään lähes päivittäin ja siitä alaspäin kuopukseen, joka on 5vee. Edellisestä raskaudesta on siis todella aikaa, mutta enpähän muistanut, että raskaana oleminen on todella näin rankkaa. Masu on melkoisen iso (sf-mitta rv:lla 27 oli 34cm...), kipuja on kyljissä, lantiossa ja selässä. Luulisi tuossa olevan jo tarpeeksi, mutta luonto päätti yllättää vielä mut ärhäkällä raskausdiabeteksella ja pistelen nyt insuliinia koko ajan suurenevilla annoksilla, kun ei tämä tauti tahdo oikein millään pysyä kuosissa. Töissä olen vielä käynyt vaihtelevalla menestyksellä ja viimeisen yövuoron tein juuri ennen vappua. Nyt ne onkin sitten kielletty lääkärin toimesta, mutta tuntuu siltä, että voisin luopua muistakin vuoroista ja jäädä kotiin laittamaan vauvalle pesää valmiiksi :) Pesänrakennusvietti alkaa kummallisesti taas nostaa päätään vaikka tämän arjen pyörittämisessäkin olisi ihan tarpeeksi. Välillä tuntuu ettei tolpillaan jaksaisi olla, mutta silti joku vetää maalaamaan makuuhuonetta ja suunnittelemaan ties mitä remonttia ja siivoamista ;D Toivon mukaan ehdin kaiken ennen synnytystä, joka kaiketi käynnistetään hieman aikaisemmin tuon diabeteksen takia.
Sellaista kuuluu tälle taustailijalle, yritän päästä mukaan juttuihin :)
On kyllä mielettömät kelit olleet nyt muutaman päivän! Hetki sitte vielä oli +23!! Ja ihana raikas lämmin tuulenvire on helpottanut oloa.
Nyt on kirppiksellä saatu osa kamoista siirrettyä uusille omistajilleen, ja sitten mentiin juoksukisoihin, missä tyttö pinkoi esimerkillisen nopeasti.. Kiva oli seurata nopeita kinttuja. Muutenkin oli suuren urheilujuhlan tuntua, kelikö tuon teki?
Nordenskiöld - kylläpä sulla menee rankaksi nyt tämä raskauden loppu, toivottavasti ensi tiistaina olis jo paikat sen verran kypsät että käynnistyis vaikka ' itestään' . Hyvä että sulla se kontrolli istukasta on! Mutta koeta jaksaa sinne saakka. Loistavaa että saat siskos avuksi!
Caramba - moi vaan ja tervetuloa!! Sun nimimerkkisi tuntuikin tutulta, elikkäs sielläpä taidettiin samoihin aikoihin kuumeilla..
Harmi juttu tuo raskausajan diabetes! Mutta onneksi se taitaa väistyä sitten raskauden päätyttyä.. Korjaa jos olen väärässä.
Omassa olossa ei kai ole kummempia, kävely on todella hidasta etenemistä, ettei supistelisi, kipeästi..Ja sitten kk ennen la' ta suppailut tiety loppuu, kun niitä oikeesti sais ruvetakin tulemaan.
Porukalle pitäisi tehdä ruokaa, mutta nyt tuli kutsu naapurista, siellä taitaa olla lähemmäs 100v isännällä ikää, ja tytär - jo iällä siis hänkin- pitää kahvitteluja. Elikkäs mies vaan tiedotti mulle että nyt tuli kutsu,josta ei passaa kieltäytyä, kun puhelin pirahti. No, odottelen isäntää töistään joutuvaksi, niin kerättäis porukka ja mentäis poikkeamaan. Ja kuopuskin vielä vetelee sikeitään-oli niin innoissaan kisoissa, että juoksi ihan omat skapat siellä, taisi ottaa vähän jäsenien päälle..
Ainoa harmi tässä säässä on se, että ihan pelottaa, millainen ' takatalvi' se vielä tästä tulee..näin kun pääsee maistelemaan kesää, ja sitten tulee kumminkin koleat kelit..pitäis vaan nauttia, eikä miettiä tulevaa.
no, tälläistä tällä kertaa, mukavaa toukokuuta kaikille, kuulumisiin!
sinuvi 27+4
Vihdoin pääsen koneelle...
Meille syntyi 18.4. ihanat kaksospojat. Jouduin sairaalaan edellisenä iltana lapsiveden tihkumisen takia. Edellinen synnytykseni oli syöksysynnytys ja varmuuden vuoksi sairaalaan halusivat ottaa. Synnytys käynnistyi lapsiveden menolla kolmelta aamulla ja vajaassa tunnissa ensimmäinen lapsi oli ulkona. Onneksi mies kerkesi mukaan :) Pikkuveljeä odoteltiin 20 min. A oli 2860g ja 47cm ja B 3060g ja 48cm. Nyt harjoitellaan arkea viiden lapsen kanssa.
Letti kera katraan