Reikä sydämessä?

Meillä myös kotiinlähtö tarkistuksessa kuului voimakas sivuääni sydämestä, ja lastenlääkäri otti röntgenit, joissa sydän näytti suurentuneelta. Hän lähetti meidät saman tien isompaan sairaalaan ambulanssilla, mikä säikäytti, koska olin jo tosiaan valmistautunut kotiinlähtöön, ja koko ambulanssi jotenki viestitti että jotain oli pahasti vialla.

Kun pääsimme suurempaan sairaalaan, vauvan sydän ultrattiin ja diagnosoitiin VSD. Ensin alkuun olin tosi peloissani, mutta meille myös kerrottiin että oli hyvä merkki että vauva ei hikoillut ja jaksoi syödä. Kuukauden päästä meillä oli kontrolli lastenklinikan spesialistin luona, joka kertoi meille että edelleen oli hyvä merkki että siihen mennessä ei ollut ilmaantunut sydämen vajaatoiminnan oireita, koska ensimmäisen elinkuukauden aikana sydänten kammioiden välinen paine erottuu toisistaan, ja yleensä jos vajaatoimintaa tulee, se tulee silloin.



Meillä reikä on semmoisella alueella sydämessä että harvemmin menee umpeen itsestään, mutta viimeksi se oli pienentynyt millin verran (Jee!) Seuraava kontrolliaika pitäisi tulla ihan milloin vain. Useat ihmiset pystyvät elämään ihan täysin normaalia elämää sydänviasta huolimatta, ja sydän leikataan vain jos se on välttämätöntä. Ja Suomessa sydänlasten hoito on ihan huippuluokkaa.



Meidän pikkuinen siis nyt vähän yli vuoden emmekä vielä tiedä mitä tulee tapahtumaan. Mutta tytöstä ei huomaa mitään erikoista, ihan normaali pikkuinen on :D



Voimia teille, toivottavasti asiat teillekin kohta selkiävät. http://www.sydanlapsetja-aikuiset.fi/fin/etusivu/?id=2

Tuolta saa myös hirveästi hyödyllistä tietoa.

Todettiin heti syntymän jälkeen, kun huomattiin, että vauva ei jaksanut syödä kunnolla. Selkeä sivuääni kuului ja vauva otettiin heti tarkkailuun ja tutkimuksiin. Sydäntä seurattiin 3:n viikon, kuukauden ja kolmen kuukauden iässä, jolloin sivuäänen todettiinkin häipyneen =) Usein näin käy muidenkin vauvojen kohdalla, toivottavasti myös teidän!

Esikoisellamme kuultiin " selvä systolinen sivuääni" , en nyt muista, mitä luokkaa. Sydäntä ultrattiin muutaman kerran (tyttö oli muutenkin sairaalassa, kun syntyi ennenaikaisesti), mutta mitään ihmeempää ei todettu. Jossain kohtaa suoni vain oli mutkalla ja siihen syntyi voimakas pyörteinen virtaus, josta ääni kuului. Täysin vaaraton siis. Anemian korjaannuttua ja verenpaineen tasoituttua sivuääni heikkeni/katosi, mutta välillä ääni on senkin jälkeen kuulunut.

todettiin VSD kotiinlähtötarkastuksessa. Sydän ultrattiin 5vrk ikäisenä ja reiän todettiin olevan pieni. 8kk neuvolassa sivuääni kuului vielä selvästi mutta 1v-lääkärissä lääkäri ei sitä enää kuullut. Varmuuden vuoksi sydän vielä kuunnellaan neuvolan toimesta 1,5-vuotiaana kun neiti piti sellaista älämölöä tuon kuuntelun aikana ettei lääkäri voinut olla aivan 100-varma, oliko ääni hävinnyt. Jos sivuääni vielä kuuluisi, saamme lähetteen taas Lastenklinikan sydänasemalle mutta uskoisin että sivuääni on historiaa. Mainittakoon että tyttösemme isällä on ollut myös samanlainen sivuääni vauvana joka myös hävisi 1-vuotiaaksi mennessä joten kai se voi olla jotenkin perinnöllistäkin.

on todettu syntyessä sydämen sivuääni, reikä kammioiden välissä. Kävin kontrolleissa aina 10-vuotiaaksi asti, jolloin seuranta päätettiin lopettaa. Kun 20-vuotiaana kävin omasta uteliaisuudesta erikoislääkärillä, ei sivuääntä enää kuulunut, mennyt siis jossain vaiheessa itsestään umpeen. Elämää en ole huomannut vaivan koskaan haittaavan!

Kiitos vaan teille vastanneille. Toivonpa että mekin päästään vain pelkällä säikähdyksellä. Meillä tyttö kuitenkin syö ja kasvaa niin hyvin että jos en tietäis en epäilis mitään. On muutenkin perustyytyväinen tyllerö! Sitä vain ei sois mitään pahaa tapahtuvan näille ihanille lapsosilleen että jo pieni epäilyskin sai tämän hormoonihuuruisen mamman vetistelemään.. Mutta todellakin tämän asian kanssa voi elää ja voida hyvin kuten teidänkin kokemukset on osoittaneet. Kiitos siis, ja hyviä vointeja kaikille lapsineen. T.kolmen natiaisen aiskä

Myös meidän esikoisella todettiin kotiinlähtötarkastuksessa sivuääni. Onneksi päästiin sydänultraan heti ja siellä todettiin sekä VSD että sulkeutumaton ductus. Esikoisemme syntyi ennnenaikasena, joten syömisen kanssa oli ongelmia muutenkin ja siksi sydäntä seurattiin ultralla suht tiheään. Ductus umpeutui itsestään, mutta VSD ei, mutta se ei ollut hemodynaamisesti merkittävä eli ei kohottanut keuhkopaineita tai aiheuttanut muitakaan ongelmia kuin vasta 4-vuotiaana, jolloin todettiin aorttaläpän vuotavan. Reikä aiheutti niin kovan paineen aorttaläppään, vaikka olikin hyvin pieni, että läppä ei sulkeutunut kunnolla. Saimme lähetteen lastenklinikalle, jossa tutkittiin sydäntä lisää ja evästettiin lausunnolla " Tuskin tulee tarvitsemaan leikkausta" . Kuinka ollakaan muutaman viikon kuluttua tulikin kirje kotiin, että oli kuitenkin päädytty leikkaukseen ja niinpä reikä suljettiin avosydänlaikkauksessa tytön ollessa viisivuotias. Reiän ympärille oli kasvanut " ylimääräistä" kudosta, mutta ilmeisesti kova paine oli estänyt reiän sulkeutumisen itsestään. Kirurgin tehtäväksi jäi ommella nämä ylimääräiset kudokset yhteen eli edes paikkaa ei tarvittu.



Olimme sairaalassa 7 päivää, mistä ajasta kaksi päivää teholla. Kotiinlähtöpäivänä tyttö juoksi sairaalan käytävällä ja meinasi törmätä lääkäriin, joka totesi, että te taidattekin olla lähdössä kotiin. Toipuminen sujui todella hyvin ja nyt leikkauksesta on muistona vain " sankarin merkki" tai " huutomerkki" eli arpi rintakehässä, joka sekin on todella siisti, kiitos taitavan ompelijan. Aorttaläpän vuotokin loppui leikkaukseen.