Mulla on mukava, taitava, sympaattinen ja asiantunteva esimies.

Tuo on se helppo osuus siitä.



Oikeasti ihmissuhdetaidot vasta joutuvat koitokselle, kun oikeudenmukaisuusperiaatteet joutuu heittämään roskakoppaan. Esim. joku juoppo saa edelleen heilua työpaikalla, koska hallinto ei häntä irtisano. Siinä sitten sumplit tyylikkäästi, että muut tekee tän juoponkin hommat, kun ei niitä tekemättäkään voi jättää.



Tai kun hallinnosta pyörretään joku jo luvattu etuus tai muutetaan sitä niin, että joku joutuu väliinputoajaksi esim. tulospalkkioiden maksatuksessa. Kaikki muut saa esim. sen, mutta yksi ei, koska tuli tiimiin mukaan päivän pari myöhässä.



Tai kun tietohallinto päättää, ettei johonkin ohjelmaan vaan anneta käyttöoikeuksia (yritys säästää rahaa linsensseissä) ja sitten selität työntekijälle, että kyllä tämä vaan on tehtävä manuaalisesti, vaikka kuinka sujauttaisit tämän homman 2 minuutissa sopivalla ohjelmalla. Manuaalista hommaa tehdään sitten vaikka kaksi viikkoa. Jokainen ymmärtää ettei se mitään säästöä ole. Työntekijän palkka siltä kahdelta viikolta on paljon enemmän kuin se lisenssimaksu.



Jne.

...

minusta tulee ekan kerran elämässäni esimies ja nyt en oikein tiedä miten se tehdään.

Hän ei ikinä arvostele, kritisoi, vaadi, vaan kannustaa ja tukee minua. Hän seisoo minun takanani ja kantaa vastuun esimiehen tehtävistä. Lisäksi hän on huumorintajuinen, rauhallinen, hymyilee paljon. Hän antaa suoraa positiivista palautetta. Ja hän on lisäksi saanut saman pohjakoulutuksen kuin minä.



ap

esimeis/ nainen



asettaa tiimille

- tavoitteet

- ja seuraa niiden toteutumista

- antaa rakentavaa palautetta työntekijöille

- vastaa työtiimin tuloksesta

- on reilu ja oikeudenmukainen

- valvoo lakien noudattamista

- osaa reagoida tilanteisiin ja muuttaa työskentelystrategiaa tarvittaessa

- on hyvä viestijä

- osaa delegoida töitä

- osaa hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia