oletko kertonut 1,5 vuotiaalle etukäteen rokotuksesta neuvolassa?

jossa saa mpr-rokotteen. Katso kun 3v neuvolassa et saa yhtään minkäänlaista rokotetta. Sitä vain tarkoitin ettei pelkää piikkejä eikä mitään mitä lääkärit, terkkarit, sairaanhoitajat tekee hoitaessaan häntä.

Kerroin, mitä kaikkea neuvolassa tehdään ja sen lisäksi mainitsin, että täti antaa myös rokotuksen, joka hiukan nipistää. En sen kummemmin aiheella pelotellut, vaan tosiaankin vain mainitsin. En kertoisi kahta viikkoa etukäteen, ja kannattaa tosiaan sitten samalla kertoa muistakin jutuista, mitä siellä neuvolassa tehdään. Meillä ainakin viisas terkkari antoi sen rokotteen vasta viimeisenä, kun oli jo käyty lääkärillä.

mitä sitä suremaan etukäteen, kun asialle ei mitään kuitenkaan voi...

Aikakäsitys on ihan hakusessa muutenkin... Rokotus ei ole niin iso juttu että siitä tarvisi pelotella etukäteen lainkaan.

Eikö vaan hätäänny jos kauheesti äiti kertoo ja tavallaan pelottelee?

ensin muutama päivä etukäteen ja sitten saman päivän aamuna muistutin että tänään mennään neuvolaan. Tosin meidän poika on käyny satoja kertoja lääkärissä tähän 3v ikään mennessä eikä välitä pätkääkään mistään pistoksista tai mistään mitä siellä tehdään. Minä taidan pelätä enemmän sen neulan näkemistä kuin poika piikkiä.

Vierailija:

ensin muutama päivä etukäteen ja sitten saman päivän aamuna muistutin että tänään mennään neuvolaan. Tosin meidän poika on käyny satoja kertoja lääkärissä tähän 3v ikään mennessä eikä välitä pätkääkään mistään pistoksista tai mistään mitä siellä tehdään. Minä taidan pelätä enemmän sen neulan näkemistä kuin poika piikkiä.

kertonut. Sanonut siis että vähän nipistää. Jo sille 1,5 -vuotiaallekin. Kyllähän ne ymmärtää tosi paljon. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Jollei millekään hirmuiselle pelottelulinjalle lähde.

Suurin piirtein matkalla neuvolaan olen kertonut, jo 1.5 vuotiaalle. On suuri ero, että asia todetaan asiana eikä hysterisoida.

vaan siitä että yhtenä asian muiden joukossa kerron, minne ollaan menossa ja mitä siellä tehdään. En salaa, mutta en alleviivaa. Ja olen toiminut näin lapseni kanssa ihan vauvasta, vastasyntyneestä asti; kun mennään jonnekin, kerron minne mennään ja mitä siellä tehdään. Kun meille on tulossa vieraita, kerron keitä tulee. Kerron päivän kulusta ja siitä mitä tänään on odotettavissa. Nyt 2-vuotias osaa jo itsekin kertoilla, vaikkei hirveästi vielä puhukaan; illalla sängyssä köllötellessään kertoilee minulle oma-aloitteisesti, mitä on tänään tehnyt, mikä on jäänyt mieleen.

-2-