Olenko outo, kun en halua ryhtyä omakotitalon rakennusprojektiin?

niin ei kannata ruveta. Siinä pitää olla arvot ja avioliitto kohdallaan että kaikesta selviää. Roolijaot on tehtävä selviksi etukäteen ja niistä pidetään kiinni (esim mies koko ajan raksalla, vaimo lasten kanssa kotona).



Omalla kohdalla nuo 2 talon rakennusvuodet (1+1) on olleet hauskinta aikaa! Rankkaa mutta upeaa kun on osannut ihan itse tehdä jonkun kohdan. Eka talo rakennettiin rungon pystytyksen jälkeen kolmistaan minä, mies ja appi - tästä toisesta jäi jo appiukkokin pois:) Vuosi meni toisellakin kerralla ja vieläkin on viimeisteltävää ja tekemistä. Mutta mikä nautinto katsella oman käden jälkeä:) Eikä lainakaan pelota - on sitä toki paljon - talosta jää jo 2/3 käteen jos myymään joutuu.

Vierailija:

outo. Meilläkään ei olisi ollut rahasta kiinni, ei varmaan tarvitsisi edes pihistellä muusta vaikka rakennettaisiin, meillää olisi jopa tontti valmiina, mutta ei: rivariin päädyttiin ja monta kertaa olemme mieheni kanssa onnitelleet toisiamme tästä päätöksestä. Meistä ei vain olisi ollut rakentajiksi. Vaikka olisi avaimet käteen -paketti, niin pitäähän sitä valita niitä materiaaleja yms... Ja meitä ei kiinnosta käyttää aikaamme sellaiseen. Emme ole kumpikaan kauhean käteviä ja onkin ihanaa, että jos on jotain ongelmia asunnon kanssa, niin voi ainaa soittaa isännöitsijälle ja sieltä tulee joku katsomaan ja hoitamaan asian (iso taloyhtiö).

Vierailija:

3. Toistellaan itselle, kuinka vaikeaa ja hankalaa ja aikaa vievää kaikki on. Oikeasti ei se ole. Raksalla ollaan töissä silloin kun jaksetaan ja jos ei jakseta, on aika pitää tauko. Miehen ei tarvi olla raksalla yksin vaan sinne voi vaimo ja lapset lähteä mukaan eväineen ja leluineen jne. Ja raksatyöntekijä kannattaa ruokkia hyvin.

rahat tiukilla, yli vuoden käytännössä yh kolmen lapsen kanssa joista pienimmät kaksosvauvat, mies ei jaksa edes puhua kun käy vaan töissä ja raksalla, paljon valintoja, rahanmenoa, stressiä, tappeluita valinnoista,jne jne

vaan siitä että halutaan asua yhtiössä jossa on isännöitsijä ja huoltomiehet huolehtimassa ja korjaamassa jos jotain sattuu

En ole tuo jonka viestiin kommentoit, mutta meillä sama tilanne, tyytyväisinä rivitalossa

Tutuista rakentaneista pareista vain vanhoillislestadiolaiset ovat pysyneet rakentamisen jälkeen yhdessä, muut ovat eronneet vuoden sisään.

meidänkin ystäväpiiri asuu valmiissa, tällähetellä kukaan ei rakenna.

...vaan järkevä, kun osaat ajatella muitakin puolia asiasta kuin sitä lopputulosta.

Monet näkevät vaaleanpunaisten silmälasiensa läpi vain sen valmiin, ihanan omakotitalon...eivätkä ollenkaan sitä jumalatonta työmäärää ja rahanmenoa.

Jos ei ole luonteeltaan väsymätön puurtaja eikä rahaakaan ole tulossa " ovista ja ikkunoista" kannattaa kyllä harkita tarkkaan, onko rakentaminen järkevää.

Terveisin: projektin loppusuoralla oleva, ensi viikolla uuteen kotiin muuttava äippä (parisuhde onneksi vielä kasassa, vaikka ero oli tosi lähellä.... ja kun vielä saisi miehen elvytettyä henkiin, nyt se näyttää zombielta)

Että MIKÄ siinä VOI olla NIIN vaikeaa?? Siis että ihan " parisuhde koetuksella" yms?



t. nimim. Ei yhtään taloa rakentanut:)

Voi olla pinna kireällä, jos ja kun tulee ongelmia tai rahat alkavat loppua. Vapaa-ajan (varsinkin yhteisen sellaisen) puute.



t. toinen joka ei ole koskaan rakentanut taloa, mutta seurannut kyllä useita ystävien rakennusprojekteja (ei käy kateeksi!)

Meillä on palkkatyöt, pienet lapset ja muutenkin, tiedetään että ei ole energiaa moiseen. Ei haluta laittaa kaikkea vapaa-aikaa talon rakentamiseen ja työtkin varmasti kärsisivät. Töissä ei jouda ajattelemaan moisia.



Ollaan selvitelty ja haaveiltu, mutta on todettu että vanhan remontointi on meille ihan tarpeeksi ja sopii paljon paremmin kuin kokonaan uuden luonti. Ja rahaakaan ei ole ovista ja ikkunoista tulossa. Saati ei huvita ajella rakennustyömaan ja kodin väliä, tai muuttaa johonkin väliaikaiskotiin. Ei kiitos. Joko täysin valmis uusi, tai sitten asuttavassa kunnossa oleva vanha jota voi remontoida omaan tahtiin kiireettä.

Vierailija:

Että MIKÄ siinä VOI olla NIIN vaikeaa?? Siis että ihan " parisuhde koetuksella" yms?

t. nimim. Ei yhtään taloa rakentanut:)

nimimerkillä kolm3 taloa rakentanut (eikä yhtään ole myyty!)

Ihmiset tekee ne vaikeudet itselleen kolmella virheellä:

1. ei oikeesti lasketa budjettia. VINKKI: Tee hyvä ja reilu budjetti, jossa otetaan huomioon KAIKKI. Ja sitten kerro se kahdella.

2. tapellaan turhasta. Kun rahaa on vähän ja unelmien talon kaikki valinnat tuntuvat NIIN tärkeiltä, tapellaan jostain ovenkahvoista ja tapetin sävyistä, vaikka ne ovat kokonaisuudessa merkityksettömiä, talo ei niihin sorru, eikä vaihtamiseenkaan kulu HIRVEÄSTI rahaa, jos ne sattuvat parin vuoden päästä ärsyttämään.

3. Toistellaan itselle, kuinka vaikeaa ja hankalaa ja aikaa vievää kaikki on. Oikeasti ei se ole. Raksalla ollaan töissä silloin kun jaksetaan ja jos ei jakseta, on aika pitää tauko. Miehen ei tarvi olla raksalla yksin vaan sinne voi vaimo ja lapset lähteä mukaan eväineen ja leluineen jne. Ja raksatyöntekijä kannattaa ruokkia hyvin.

llä on tosin kerrostalossakin, mutta eipä tarvi koko ajan olla jotain pihaa hoitamassa.

Siinä menee kaikki vapaa-aika ja kun se talo sitten vihdoin on valmis, niin parisuhde onkin siinä pisteessä että suoraan myyntiin vaan...

Vierailija:

asuttavassa kunnossa oleva vanha jota voi remontoida omaan tahtiin kiireettä.

terveisin kymppi, joka on tätäkin kokeillut (ja sitten selitys näihin rakentamisiin ja remontteihin: mieheni on kirvesmies. Appiukkoni on kirvesmies. Miehen kaksi veljeä on kirvesmiehiä. Se on perkeleellinen salaliitto, jossa on pakko aina rakentaa, mutta onneksisen kanssa VOI elää...)

Haluan viettää vapaa-aikani toisin ja laittaa rahaa ennemmin vaikkapa matkusteluun. Mutta tosiaan, aika usein saa vastata kysymykseen " oletteko talonrakentamista harkinneet" !

Että jonkun talonrakennuksen takia voi tulla avioero - hyvänen aika että on huonoissa kantimissa silloin liitto. No joo, totta kai se tarkoittaa erossa olemista ja uupumusta ja rahanmenoa, mutta ei kait se nyt avioeroa silti tuota?? Jos on liitto niin heikko ettei kestä 6 kk raksan tiiveintä vaihetta niin eikö silloin kannattaisi harkita alun perinkin koko urakkaan ryhtymistä kahteen kertaan.



Meillä on nyt se unelmatalo jossa asutaan ja joka itse rakennettiin, tiukkaa teki ja oli rankkaa, mutta ei se meidän avioliittoon mitenkään vaikuttanut. Yhteinen projekti ja unelmahan se oli! Kumpikin auttoi toista niin kuin kykeni ja yhteinen päämäärä ja raksan loppuminen auttoi jaksamaan, vaikka toinen oli aina raksalla (mies) ja toinen kotona kahden aivan pienen lapsen kanssa vuokrakaksiossa (minä). Nyt laitellaan pihaa ja raksaelämä on kiivaimmillaan takanapäin ja avioliitto on ihan samanlainen eli hyvä kuin ennen talonrakennustakin.



Mutta ei siihen kannata alkaa, jos ei siihen ole ISO polte molemmilla ja sissin kärsivällisyys. Miksi lähteä urakkaan jos tietää jo ennalta ettei jaksa? Onhan vaihtoehtoja olemassa. Mutta ihmetellä pitää missä avioliitto muka kosahtaa jonkun talonrakentamisen takia, koliikkivauvan hoitaminenkin oli parisuhteelle rankempaa.

eikä rakennusaika kyllä mielestäni ollut mitenkään erityisen rankkaa. Toisaalta en ole kyllä koskaan ollut muutenkaan mitään laiskottelevaa, sohvalla makailevaa tyyppiä. Täytyy kyllä sanoa, että huomattavasti rankempaa on ollut esim. lasten yövalvomiset yms.

Monet alkavat siksi, että niin " kuuluu tehdä" . Jopa joillain miehillä on käsitys, että " kunnon mies" rakentaa talon perheelleen. Ja sitten se talo pitää saada, vaikka ei ehkä ihan oikeasti haluaisi alkaa moiseen urakkaan.



Saatetaan vetää budjetti tosi tiukalle ja rahahuolet ovat varmaan hyvin yleinen syy riitoihin. Tuskin talonrakennus suoraan on syy eroihin, mutta kaikki mikä siitä saattaa välillisesti seurata.

Meillä tosiaan oli parisuhde yhdessä vaiheessa koetuksella, johtuen aika paljon juuri rakentamisesta.

Mies oli siis koko ajan joko raksalla tai töissä, koska molemmat hommat piti tietysti hoitaa. Hän oli kyllä todella väsynyt välillä, rakensi talon lähes kokonaan itse.

Minä olin kolmen lapsen kanssa pienessa vuokramökissä, jossa ei ollut esim. tiskikonetta. Hoidin yksin lapset, kodin, lasten kuljetukset harrastuksiin, viikonloppuisin raksaporukan muonitukset ja kävin tietysti siinä ohessa kokopäiväisesti töissä. Työni on aika vaativaa.

Kaikesta tästä olisi varmaan selvinnyt vielä ihan ok, mutta tottahan toki olimme asettaneet projektille haasteellisen budjetin ja kilpailuttaminen ym. siihen liittyvä on aika työlästä.

Meillä ei ollut riitaa rahasta tai materiaalivalinnoista, mutta tottakai molemmat halusimme tyylillisesti yhtenäisen, meidän näköisen kodin, ja valitettavasti se tarkoittaa sitä, että kaikkea ei todellakaan saa yhdestä paikasta, vaan on ravattava aika paljon ja moneen kertaan etsimässä materiaaleja. Sitten samat kamat saattaa saada jostain vielä edullisemmin, kun on tarkkana.

Pysyimme kyllä budjetissa ja nyt kun talo on valmis, ei voi kuin onnitella itseään onnistuneista valinnoista, vaikka välillä meinasi pää hajota, kun pyöritteli kaapinovia, laattamalleja ja työtasoja keskenään.. Valaisimista ja hanoista puhumattakaan. Vielä on kesken mm. isojen kiinteiden vaatekaappiemme sisuskalujen suunnittelu.. itse kun inhoan tavallisia liian pieniä vaatekaappeja, enkä sellaisia halunnut kuin lastenhuoneisiin.

Eli aika rankka projekti, ja kerran tuli seinä vastaan jaksamisessa. En suosittele kaikille.