Top 5 HUONOT kirjat
jos päähenkilö on liian tyhmä niin rajansa kaikella
Kommentit (43)
Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani oli jo aika huono, Pölkky on vielä huonompi. Siis jos kielellä leikittelystä ja puolen sivun mittaisista virkkeistä tykkää, niin mikä siinä, itseeni ei iske. Kirjoissa ei tapahdu ei niin mitään.
Erneld Loe täälläkin, kirja oli Doppler. Toinen kesken jäänyt on Robert Antonin Isoäitini eroottiset kansantarinat . Eka oli ihmeellistä horinaa, toinen kirjoitettu/suomennettu ärsyttävään mä/sä/mun/sun -slangityyliin. Yäk.
Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin, nukahdin monta kertaa kesken, kunnes luovutin suosiolla.
Huonoja kirjoja on lukemattomia, tuo tuli ensimmäisenä mieleen.
oli munkin mielestä suuri pettymys. Kun sitä oli kehuttu ties missä ja odotukset oli korkealla. Se oli NIIN tylsä eikä siinä tapahtunut mitään, etten jaksanut lukea loppuun.
Ja mä sentään asun Kalliossa, joten kotiseutumielessä sen olisi pitänyt kiinnostaa. Mutta kun ei.
Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin, nukahdin monta kertaa kesken, kunnes luovutin suosiolla.
Huonoja kirjoja on lukemattomia, tuo tuli ensimmäisenä mieleen.
Pettymys oli Vadelmavenepakolainen, sitä täällä ei vielä ole mainittukaan. Jaksoin lukea n. 50 sivua.
Yann Martelin Self, nää aivan surkeita. Ei nyt tule muita yhtä huonoja mieleen.
Harry Potter - todella lapsellista ja tylsää
McEwan: Sovinto + muu tuotanto. Tai no ei ne varsinaisesti huonoja ole, mutta yliarvostettuja.
Sofi Oksasen tuotanto
Virpi Hämeen-Anttilan tuotanto
Juha Itkonen: Kohti
Huonointa on Danielle Steel. En perustele. Inhoan. Itkettää, jos joutuu lukemaan tai edes puhumaan niistä.
1. Härkönen: Ei kiitos
2. Hämeen-Anttila: Sokkopeli
3. Snellman: Safari Club
4. Lehtolainen: Luonas en ollutkaan
5. Remes: Itäveri
Oikeesti huonoja en edes lue. Niin kuin Steeleä. Näitä olen "hömpän ja semihömpän" puolelta testannut ja todennut, ettei olisi kannattanut.
Kiinnostuneena vain kysyn, kun en ole tiennyt sellaista kirjaa olevan olemassakaan, ja Piin elämä on ihan suosikkejani. Niin että kannattaako tuohon tarttua vai onko joku varhainen räpellys...?
Joanne Harris vai mikä se nyt oli sen kirjat ei aukea mulle sitten millään.
Enhän mä nyt muista mitään kauheasti luen kirjoja, mutta ilmeisesti huonot yritän unohtaa mahdollisimman nopeasti.
Tekosyvällistä paskaa.
Ainoa kirja ikinä, jonka olen vienyt divariin.
1. anna-leena härkösen kaikki muut paitsi häräntappoase
2. sofi oksasen koko tuotanto
3. virpi hämeen-anttilan tuotanto
4. virpi hämeen-anttilan miehen tuotanto
5. anja oksanen-snellman-kauranen koko tuotanto
se olisi paolo koelhon koko tuotanto. todellakin tekosyvällistä yksinkertaisesti kirjoitettettua p***aa.
Hämeen-Anttila ei ole auennut täälläkään, samoin Pussikaljaromaani pettymys ja jotkut Varekset. Ja se Rajalan enkelikirja oli vähän imelä.
McEwanin Sovitus (ei sovinto) oli ihan ok, mitään ihmeellistä en kyllä odottanutkaan.
Mun mielestä parhaita viime vuosina kirjoitettuja kirjoja on Sofi Oksasen Puhdistus, ja pidän erittäin paljon Virpi Hämeen-Anttilan kirjoista, myös Sokkopelistä. Pidin muuten tosi paljon myös Bridget Jonesin kirjoista (elokuvista en niinkään).
Mistä en pidä: Luokkakokous oli aika tylsä (luin kyllä loppuun, mutta odotin arvostelujen perusteella enemmän), Donna Tartin The Little Friendiä en jaksanut lukea edes loppuun. Se oli pettymyt kun Tartin ensimmäisestä kirjasta pidin tosi paljon. Ehdin lukea nykyään niin vähän, etten edes aloita huonon oloisia kirjoja, tai lopetan niin nopeasti että olen aivan jäävi sanomaan onko kirja lopulta hyvä vai huono.
jos se ei ole mielestään edes hyvä. Melkoista masokismia!
jossain vaiheessa jokaisen kirjan kohdalla. Sitten päätinkin, että en enää koskaan piinaa itseäni sen jaarituksilla. Suosittelen muillekin, jos ovat tosiaan kahlanneet masokistisesti inhokki-kirjailijansa tuotannon. :PP
T: se dopplerin ja isoäitini eroottiset tarinat kesken jättänyt
Ei vaan nappaa.
Plus niin monet jo aiemmin ketjussa mainitut.
ei tarvitse lukea koko tuotantoa, toistavat itseään. Oksasen kirjat aivan unohdin, ihmettelen kustantamoa, joka moista roskaa viitsii painaa.
se Panu Rajalan kirja, joka kertoi hänen rintasyöpään menehtyneestä ex-vaimosta. Todella avuttomasti kirjoitettu. Siitä elämästä olisi voinut saada todella mielenkiintoisen kirjan jonkun osaavan kirjailijan kirjoittamana. Ja eikös Panu Rajala ole joku kirjallisuuden professori tms.
Myös Da Vinci koodi oli pettymys. Enkelit ja demonit oli jo parempi kirja.