Voisiettko seurustella vakavasti toimeentulotukiasiakkaan kanssa? Jos kyseessä ei mikään nuori opiskelija vaan 4-kymppinen.
Kommentit (13)
Jos syynä on vaan laiskottelu, niin en.
Jos syynä on joku ihan oikea hyvä syy, niin kyllä voisin.
Ei minusta voi ihmisiä tuon perusteella luokitella huonoiksi, sillä toimeentulotukea voi tarvita niin monenlaiset ihmiset eikä syynä todellakaan ole laiskottelu.
seurustella ihmisen kanssa jota en arvosta, mies/nainen joka ei tee töitä on luuseri.
mun miesystävä ei juo kaljaa, saunasiiderin lauantaisin vaan :) Ja kyllä, olen seurustellut hänen kanssaan toimeentulotuen aikana ja rahapalkan aikana :)
Mun mies sai 21e/kk toimeentulotukea kun ei ollut töissä vaan hoiti lapsensa kotona tämän ollessa pieni, sen verran jäi myönnettävää ja kerran sai 100e harkinnanvaraista lapsen vaatehankintoihin :) En pidä lainkaan luuserina enkä pitänyt silloinkaan kun hänet tapasin.
Nykyisellä aviomiehelläni on ollut elämäntilanne, jossa hän olisi varmasti saanut toimeentulotukea, jos olisi hakenut. Hän menetti toimeentulonsa rikoksen uhrina, eikä hän yrittäjänä ollut oikeutettu työttömyyskorvaukseenkaan. Hän pääsi kuitenkin aika nopeasti jaloilleen taas ja pystyi maksamaan vipit pois. Väliajan hän esim. asui vanhempiensa luona ilmaiseksi.
Kaikenlaista voi sattua ilman omaa syytäkin, tai hyväuskoisuuden takia.
Siihen aikana kolme lasta. Kyllä me kävimme toimeentulotukea kahden vuoden ajan. Jos siis ap tuntisi minut, niin ei voisi olla kaveri:) Totta puhuen luulen, että jos hän tapaisi minut, hän ajattelisi, että olen hyvin toimeentuleva. Kun kertoisin, että ei siitä pitkä aika ole kun vielä toimeentulotukea hain, niin hän kai ajattelisi, että olen luuseri.
vaan siitä, että ko. mies ei ole töissä. Ja tällä hetkellä on työvoimapula. Mielummin siivooja kuin sossun elättämä maisteri.
Hän oli alkoholisti, ahkera työntekijä silloin harvoin kun töissä kävi, mutta ei juomisen takia pystynyt pitää yhtään työpaikkaa. Onneksi tajusin lopulta jättää hänet.
Olen itsekin kyllä saanut pari kuukautta toimeentulotukea (alennettua tosin kun asuin vanhempien luona), ennen kuin aloitin opiskelut. Yllättäen loppuikin työt, ja kaikki kesätyöpaikat oli jo menneet.
Käyn töissä, olen käynyt jo monta vuotta. Vakipaikka on ja vakitulo. Olen kuitenkin sossun asiakas.
Takasin lainan tutulleni ja nyt ulosmitataan joka tilistä sen verran että elämiseeni jää ainoastaan se mikä lain mukaan täytyy jäädä eli 19.90 päivässä. Tästä hurjasta summasta maksan sitten vuokran, sähkön, bussikortin ja sen jälkeen käteen jää n 50 ¿/kk elämiseen, vaatteisiin, puhelimeen, vakuutuksiin, hygieniaan, terveydenhoitoon, virkistykseen eli joudun hakemaan sossusta loput. Joka kuukausi. Ja vuosia vielä eteenpäin ennekuin laina on maksettu.
Eli luuseri sinun silmissäsi, laiska , työhaluton jne jne...
Joopa joo, olisin todella iloinen jos minun ei tarvitsisi hakea sossusta rahaa vaan pystyisin elämmään omilla ansioillani. Ei ole kiva raataa pitkää päivää töissä ja saada palkaksi toimentulominimi. Jokainen voi yrittää laskea paljonko tuntipalkakseni oikein tulee.
Miksi ihmeessä sitten jaksan vuodesta toisee mennä töihin ja antaa tienaamani rahat muille? En tiedä. Ehkä siksi että toivon jonain päivänä saavani kaikki maksettua.
normaali, terve työikäinen huolehdi itse omasta toimeentulostaan. Töitä löytyy tekevälle, pienikin palkka ja kehnompi työ on itsetunnolle parempi kuin elättinä oleminen!
itse ent. 3 lapsen yh:na kerran hain 1kk asumistuen osuutta (erotilanne, asumistuki viivästyi) sossusta ja sain summan LAINAKSI. Sen jälkeen en ole kaivannut ns tukea tältä yhteiskunnalta, muut sitä saa pyytämättäkin mutta oikeassa tarpeessa oleva vain lainaksi. Enpähän ole mitään velkaa tälle maalle kun hilpasen eläkepäiviksi pois täältä:D
Mutta noin pääsääntöisesti: En voisi! En arvosta ihmistä joka ei käy töissä ilman hyvää syytä.
Kyllä olin vihainen ja häpeissäni heidän takiaan; kolmekymppinen sijoitusneuvoja antoi paljon hyviä, konkreettisia neuvoja mutta ukot vaan mumisevat ettei tuo mistään mitään tiedä ja kun saivat puheenvuoron, porukan " fiksuin" alkoi vuorostaan paasata siitä, kuinka epäoikeudenmukaisen vähän he saavat sossusta rahaa ja ettei se riitä juuri mihinkään(!!!!). Sijoitusneuvoja totesi, ettei hän ole sossun palveluksessa eikä näin ollen voi ottaa kantaa rahamääriin, mutta kysyi kuitenkin mieheltä, mihin tämän rahat menevät. " Kahviin" , mies vastasi ja ympärillä oleva joukkio repesi nauruun. Kaljaahan siinä tarkoitettiin. No, neuvoja sanoi että kannattaisi varmaan vähentää " kahvilla" käyntiä josta ukot pääsivätkin toiseen aiheeseen; siihen kuinka vähäisen rahamäärän takia missään ei voi käydä.
Usein kahviloissa käydessäni nämä samat naamat istuivat siellä lipittäen kaljaa ja valittaen kuinka elämä vihaa heitä.