Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voi surku! Lapsen kummien kanssa ollaan ruuhkavuosien saatossa taysin vieraannuttu toisistamme, ei ole enaa mitaan yhteista puhuttavaa.

Vierailija
20.04.2008 |

Valitsin yhdeksi kummiksi pitkäaikaisen ystäväni, jonka luulin olevan aktiivisesti läsnä elämässäni. Vuosien kuluessa perheet, työt, kiireinen elämä on vieraannuttaneet meidät täysi. Tänään näjtiin 1,5v tauon jälkeen ja tajusin ettemme tiedä toisistamme tai asioistamme enää mitään. Kummista ei koskaan tule esimurkulle sitä luottoaikuista, jollaista roolia kummille (minä, mieheni ja kummi) ajattelimme aikoinaan.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
20.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä pidin kouluaikojen bestikseni kanssa yhteyttä silloin tällöin, kuitenkin säännöllisesti. Olin ikionnellinen, kun hän sitten pyysi minua ja miestäni kolmannen lapsensa kummiksi. Nyt pidämme yhteyttä entistä tiiviimmin pitkästä välimatkasta huolimatta. Aion osaltani huolehtia, että tilanne säilyy.

Vierailija
2/4 |
20.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja joo, joidenkin kanssa vaan tiet vie eri suuntiin, ei sille mitään mahda. Tuskin lapsi kummin " menetystä" kovasti suree. Itse ainakaan en ole jaksanut ikinä kummejani, ne on kaikki tosi ärsyttäviä ollu aina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
20.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen paljon tekemisissä ystävieni kanssa, työt vievät eri puolille palloa ja naamakkain nähdään harvoin. Ei me silti olla vieraita toisillemme.



Toisekseen, en itse enää edes kuulu kirkkoon, erosin yli kymmenen vuotta sitten. Mutta kummini olivat ja ovat minulle tärkeitä. Äitini vanhempi sisar ja hänen miehensä olivat kummeinani. Tosi läheisiä ollaan oltu ja vielä vanhemmallakin iällä voin heihin ottaa yhteyttä.

Vierailija
4/4 |
20.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vielä ei kuitenkaan ole peliä menetetty. Yritä luoda uudelleen läheisempiä välejä ystäviisi. Kerro, että haluat vilpittömästi " paikata" etäisyyttänne ja näe vaivaa!



Itsekään en aina jaksaisi pitää yhteyttä ystäviini, kun elämä on kiireistä, mutta puhelu silloin tällöin, ei kauheesti vaadi. Se maksaa itsensä kyllä takasin. Eräs ystäväni on tosin ilmoittanut, ettei hän enää jaksa ja halua pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin. Se on hänen valintansa. Mietin vaan, mitä sitten, kun hän tarvitsee olkapäätä tai kuuntelevaa korvaa. Kuka häntä silloin (haluaa) auttaa?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kuusi kaksi