Miksi SEKTIO on joillekin kuin punainen vaate?

Hyvin toivuin sektiosta mutta siitä huolimatta olisin mielummin alateitse synnyttänyt, koska sektiossa riskit ovat suuremmat ja toipuminen hitaampaa.

lähdettiin synnärille, 2.5h käristelin supistuksien kanssa ja juuri kun lääkäri sai laitettu epiduraalin mut vietiin vauhdilla leikkaussaliin: hätäsektio. Lapsen sydänäänet hävisi. Olenko synnyttänyt? Olen.

Ja sitten synnyttäneet hyökkäävät kimppuun. Huoh, ei ikinä lppua tule...

Ehkä jos ei ole saanut haluamaansa sektiota jasynnytys mennyt " huonosti" voisi olla? Mutta useammin tuntuu olevan niin, että sektion kokenut alkaa itse puolustautumaan, kun vaan alan kertomaan omasta alatiesynnytyksestäni, vaikka aikomukseni on vain kertoa ihan neutraalisti kokemastani.

en pidä invasiivisesta lääketieteestä. Kokemus oli elämäni epäinhimillisimpiä ja vastenmielisimpiä. Lisäksi sektiossa on vaaransa.

ja voin suositella kyllä.

Ja juu, ymmärsin kyllä pointin, eli ilmeisesti hyvin mennyt ja kivuton kokemus kyseessä, mutta ei se sektio nyt sinänsä varmaan niin mahtavan nautittava ollut - ennemmin varmaan se lopputulos kuitenkin?



t. äiti, jolla yksi sektio ja kaksi alatiesynnytystä

Omien sektio- ja alatiesynnytysteni perusteella itse ehdottomasti valitsisin alatiesynnytyksen.

Vierailija:

Ja juu, ymmärsin kyllä pointin, eli ilmeisesti hyvin mennyt ja kivuton kokemus kyseessä, mutta ei se sektio nyt sinänsä varmaan niin mahtavan nautittava ollut - ennemmin varmaan se lopputulos kuitenkin?

t. äiti, jolla yksi sektio ja kaksi alatiesynnytystä

Jokainen kokee asiat omalla tavallaan, minulle tuo esikoisen synnytys oli täysi h***etti enkä nähnyty siinä mitään kaunista ja lämmöllä muisteltavaa. No lapsi tietysti, mutta olin itseasiassa niin pökerryksissäni vielkä järkytyksestä ja kivusta että meni pari päivää ennen kuin aloin oikeasti rakastumaan lapseen.

Sektio oli taas positiivinen kokemus. Leikkaus on aina leikkaus, mutta tuossa henkilökunta oli aivan mahtavaa ja tarjosivat meille tuosta lämmöllä musiteltavan kokemuksen. Vauva tietysti kruunasi kaiken ja oli ihana kun tällä kertaa pystyi heti nauttimaan pienestä.

Näin vain omana kertomuksenani siitä että se sektio todella voi olla jollekin huomattavasti natinnollisempi kokemus mitä alatiesynnytys.

mulle on ihan sama miten ne lapsukaiset pääsee maailman. joko leikkauksella tai alakautta. ei se tehe ihmisestä sen parempaa tai huonompaa.



niin ja jotku naiset oikeasti haluaa sen secktion et pillu ei löystyis. mut olettako hoksannu et se pillun pehmeneminen alkaa jo ennen ku synnytys. ja sit palautuu ihan normaaliksi synnytyksen jälkeen. maailma olis täynnä yh naisia jos pillu jäis sille asteelle ku olis vasta synnyttänyt.

Alapään löystyminen tuli minullekin yllätyksenä sektion jälkeen. Lantionpohjajumpalla olen saanut kuitenkin paikat palautumaan. Geisha-kuulat ovat hyvä keino ja edelleenkin käytössä.

rakastaa vaimoaan ja perhettään ja haluaa olla yhdessä muunkin takia kuin pillun.

Toki ymmärrän näitä naisia, jotka epätoivoisesti haluaa pitää kiinni sellaisesta miehestä, kenelle vain pillun tiukkuus on tärkein. Suon heille leikkaksen siksi, ettei avioeroja tulisi niin paljon.

mutta tuolla se on vatsapoimujen alla piilossa, ei sitä kukaan muu huomaa kuin oma mies.



Hätäsektio joudutaan joskus tekemään pystysuoralla viillolla, ja se tietysti saattaa näkyä, jos pikkubikineissä liikkuu

Taitaa olla sitten aika tavalla massaa mahassa. Minulla on siisti arpi karvoituksen reunalla ja näkyy kyllä, mut ei mulla ole poimuja sitä peittämässä. Tottakait leikkauksesta jää jälki.