3viikkoisen ilta-itku
meillä nyt kolmeviikkoinen ihana pikku-neiti, jonka vatsa reistaa. päivällä helppo pitää tyytyväisenä ja aurinkoinen muutenkin, mutta illalla alkaa ysin aikaan huuto, johon ei aina auta mikään...pidetään sylissä eri asennoissa, keinutetaan sitterissä, annetaan tissiä (jolle yleensä vaan kitisee tähän aikaan ja hysteerisenä nielee lisää ilmaa :(...), kylvetetään js vyöhyketerapiassa on käyty ja käydään edelleen jne. saa lisäks relatippoja. eilen oli pahin huuto, eli huusi neljä tuntia naamapunasena ja lopulta olin itse niin rikki etten voinut muuta kuin pidellä raukkaa ja itku siinä tuli itseltäkin - " olenko mä oikeesti näin huono äiti etten saa lapselleni parempaa oloa" ...
vinkkejä otetaan vastaan mikä vois noiden keinojen lisäks auttaa! ja jos joku on kokeillu vyöhyketerapiaa, niin kuinka nopsaa muilla on auttanut? me ollaan nyt käyty kaks kertaa ja mennään vielä ainakin kerran...
Kommentit (11)
Tuolle ns. koliikkihuudolle ei vaan voi mitään, kuin pitää sylissä ja yrittää itse pysyä järjissään. Nälästä harvemmin on kyse, jos ei kuitenkaan rintaakaan ota syödäkseen. Joillakin syynä on allergiat (maito-muna), jotka useinpuhkeavat n. 2-4 viikkoisena. Myöhemmin myös mm. soija ja viljat voivat olla syynä huutoon.
Meillä allergia alkoi juuri tuolla tavalla. Eli esin vauva oli elämänsä 3 viikkoa tyytyväinen, söi ja nukkui. Sitten yhtenä iltana alkoi hirmuine huuto. päivisin oli kuin aurinkom (kunnes allergisoitui myös soijalle) ja yöt nukuttiin. Aloitti aina huudon n. 17.30 ja jatkoi 20 asti, jonka jälkeen tehtiin iltapesut ja mentiin nukkumaan. Ei auttanut mikään. Ei ollut väsynyt (heräsi myös kesken unien klo 17.30 huutamaan) rinta ei kelvannut vaikka maitoa kylä tuli. Maidoton, munaton-dietti auttoi parissa päivässä niin, että suorasta huudosta siirryttiin narinaan ja tyytymättömyyteen ja viikon päästä oli tyytyväinen. Söin kokeeksi munaa sisältävää kakkua ja vauva alkoi klo 17.00 huutamaan suoraa kurkkua kylmänhikisenä niin että luulin vauvan kuolevan! Jos vahingossa söin pienenkin aavistuksen maitoproteinia (esim. pihlaja-karkissa) vauva huusi pari iltaa.
Kappas vain klo oln 20.52, joten laitappa korvaluurit korville lempimusaa soimaan ja nappaa vauva kantoliinaan. Imuroi tai lähde lenkille. Tärkeätä on vain se, että pidät vauvan lähelläsi ja liikut.
sitä mä oon monesti ajatellut ja varmasti joskus se nälkäkin voi olla, mutta kun on niitä päiviä että ei tissikään maistu tai sitten lutkuttaa ja huutaa ja nielee sitä ilmaa pahentaen mahakipua. toisaalta eilen vauva huusi kunnon kakkaamisenkin jälkeen mikä vähän ihmetytti - oon kuvitellut että se huuto johtuu siitä ettei kakka tule...
tiedänhän mä olevani omalle lapselle paras mahdollinen, mutta itse kun on ihan loppu...päätä särkee, niskat jumissa, oksettaa jne. niin tulee vaan niitä epätoivon hetkiä ettei nuppi meinaa pysyä kasassa.
tänään vaavi ollut nyt illallakin kohtuu tyytyväinen ainakin toistaseks ja massu toiminut - oisko se vyöhyketerapia auttanut
Jotkut vauvat ovat itkuisempia kuin toiset, ja usein se hankalin vaihe ajoittuu 2-8 viikon välille.
Meillä esikoisella oli koliikki ja kakkonen huusi lähinnä mahavaivoja iltaisin ja öisin. Joskus saattoi auttaa (kakkosen kohdalla), jos piti häntä vatsallaan omaa mahaa vasten, poski poskea vasten. Mutta usein sitä vain käveltiin ympäri kämppää. Tissille likka joskus rauhoittui vähäksi aikaa, mutta saattoi suuttua siitä, että maito herahti, kun hän olisi vain halunnut imeä.
Terveilläkin vauvoilla voi olla mahavaivoja, joille vanhemmat eivät voi juuri mitään. Se on kurjaa katsottavaa ja kuunneltavaa, mutta siitä on turha syyttää itseään. Vaikka tuntisi itsensä avuttomaksi, pitää muistaa, että vauvaa auttaa jo se, että häntä ei jätetä yksin pahan olonsa kanssa.
Saitkin jo hyviä neuvoja. Yksi mahdollisesti kokeilemisen arvoinen on vaihtaa d-vitamiinitippojen merkkiä. Meillä ilmeisesti ne jekovitit aiheuttivat pienelle vatsanpuruja ja vaihdon ne d-vitoliin.
Yksi hyvä tapa pitää vatsavaivaista on pitää oman polven päällä niin, että vauvan jalat roikkuvat toisella puolella ja kädet ja pää toisella puolella. Siinä on hyvä paukutella ja röyhtäillä. Vanhemmalle on ekstrabonus säiitä, että saa hetkeksi kaksi kättä käyttöön, kun ei se kolmeviikkoinen siitä vielä kierähdä itsekseen poiskaan.
Koliikkipalstoilla suositellaan oikeasti kuulosuojaimia. Lapsen itku särkee sydämen ja hajottaa pään, mutta vanhempien toimintakyky on syytä säilyttää.
d-vitamiini oli meillä syynä (mikään merkki ei sopinut), kesti 2 viikkoa ennen kuin tilanne rauhoittui siitä kun lopetettiin tipat. Tippoja voi myös antaa myöhemmin, esim pohjoismaissa on eri suositukset koska aloittaa tipat ja suomella on aikaisin... eli voit kokeilla olla antamatta tippoja 1,5 viikkoa ja jos ei tilanne ole rauhoittunut niin syy ei ole niissä.
Mutta eri tipat niin kuin edellinen kertoi vaikuttaa eri tavalla, kannattaa kokeilla.
Meillä tyttö 8 kk eikä vieläkään siedä d-vitamiinia, ei missään muodossa. Hän saa jopa oireita kanamunasta ja kalasta jotka sisältää d-vitamiinia luonnostaan, että näin meillä...
Tsemppiä sulle, tiedän että tuo on raskas aika.
Meillä esikoisella oli sellaista hirveää huutoa 2-viikkoisena, mutta ei kestänyt kuin viikon verran. Jonkinlaista iltakitinää ja itkua on molemmilla lapsilla ollut ilta-aikaan ainakin ajoittain. Mutta tää 2-viikoshuuto oli rankempaa: poika alkoi huutaa noin klo 02 yöllä ja huusi pahimmillaan viiteen saakka. Mikään ei auttanut, muu kuin korvatulpat molemmille vanhemmille, niin jotenkin pysyi järjissään. Sylissä toki pidettiin lähinnä, mutta selkä kaarella huusi kipua, eikä mikään asento tuntunut tosiaan tuovan helpotusta. Pahinta oli, kun ajateltiin, että varmaan tää nyt sitten kestää 3 kk saakka, ihan hirveää.. Mutta se lopppuikin itsestään noin viikon sisällä. Liittyi kait jotenkin suoliston kehittymiseen. Huvittavinta oli, kun neuvolakortissa lukee " pientä itkuisuutta ollut" , kun ei se tosiaankaan ollut pientä.. Mutta jaksamista. Jos ei mee kohta ohi, niin kantsii kokeilla erilaisia maitohappobakteereita, cplatonta, diftasyliä, ehkä sitä vyöhyketerapiaa, liinassa kantamista, kapalointia jne.
Joskus iltaitkut voivat johtua yliväsymyksestäkin. Nukkuuko vauva liikkuvissa vaunuissa? Mitä jos kokeilisit lähtä iltalenkille klo 20.30 - ennen kuin itku yleensä alkaa. Älä lähde kuitenkaan kauas kotoa - jos itku alkaa kuitenkin siellä lenkillä.
Olittekin jo vyöhyketerapiassa käyneet. Itkun syytä selvitellessä kannattaa tarkailla vauvaa mahollisimman tarkasti. Miten itku alkaa ja miten voimistuu. Väsymysitkun vois nähdä tai sulkea se mahdollisesti pois tällä tavalla. Jos vauva alkaa olla hermostunut, vääntelee itseään väsyneen, mutta ei kivuliaan oloisesti tai tuojottaa ennen hermostumistaan yhteen paikkaan, voi olla väsymyksestä kyse. Ennen hermostumista kääntää katseen pois kasvoista (ei enää jaksa kiinnostua kun on väsynyt) ja mahdollisesti hamuaa tuttia, jos on sitä tottunut nukahtaessaan syömään. Joskus vauvan voi saada rauhottumaan, jos kaksi aikuista heiluttaa vauvaa lakanassa riippukeinun tapaan (ehkä voi tehdä yksinkin, jos toisen pään solmii jonnekin hyvin kiinni). Mutta oamsata kokemuksesta, kova kipuhuuto ei kyllä laannu oikeen millään muulla kun ajalla.
kiitos kaikille vastauksista!
eilen olikin helppo ilta :) - kylvettiin pitkään ja vauva nautti ja kun mies tuli töistä puolen yön kieppeillä, niin otti vaavin hoitoonsa. vauva natisi ihan pikkasen kymmenisen minuuttia ja nukahti isin polvelle. seuraava herätys oli aamutissille vähän ennen kuutta :).
en voi olla ihan varma johtuuko massuvaivoista - sitä vaan oletetaan tän ikäsillä! voi olla väsymystäkin koska jos vain jaksan olen monena iltana lähtenyt ennen ysiä lenkille, jolloin itkut jää tosi minimaaliseks. oon nyt vaan ollut itse niin väsynyt etten ole aina jaksanut...
suurin ongelma tässä varmasti on oma pohjaton väsymys ja jatkuva hedari, jolloin huuto tuntuu kymmenen kertaa raastavammalta kuin jos olisin levännyt. neiti on kuitenkin niin ihana ja iloinen aina päivällä ja helppo pitää tyytyväisenä. pitäis ymmärtää nukkua itsekkin kun vauva nukkuu päivällä, eikä hengata netissä :D
ja tällä nuorimmaisella kolmiviikkoisella mahavaivoja, ja myös päivisin aina iltapäivästä alkaen. Esikoisen koliikkihuutoa oli kyllä aika säännöllisesti lähes joka päivä, ja joskus kyllä pitempäänkin kuin " normaali" 3h päivässä. Siihen ei mikään oikein auttanut. Toisen lapsen masuvaivaitkuun auttaa selkeästi pulauttaminen, röyhtäisy tai paukuttelu. Eli jumppaa on tälle toiselle tehty, ja kannettu liinassa tai olalla. Esikoiselle ei kyllä mikään tuntunut auttavan, pystyasento jollain lailla sentään. Ja totta kai tyttö väsyi, kun joutui kipujen kanssa valvomaan kolme tuntia. Itku loppui aina ihmeellisesti kuin seinään klo 21 :) Itki niin tissillä, vaunuissa kuin missä vain... mutta suosittelen kantoliinaa, jos paljon joutuu kantamaan. Esikoisen aikaan mulla ei sitä ollut, nyt kokeilin ja on kyllä oiva apu!!
Voiko tässä olla kyse vain ilta-aikaan tihentyneestä maidontarpeesta? Eli vauvalla on iltaisin vain enemmän nälkä. Meillä poika ainakin syö vähintään tunnin välein illalla - selkeästi tiheämmin kuin päivällä. Illalla maito ei kuulemma ole yhtä rasvaista kuin aamulla ja päivällä, joten siksi vauva ei tule siitä niin kylläiseksi ja on rinnalla useammin.