Taivaassa soi kaunis musiikki koko ajan ja jos tykkää piparkakuista niin
siellä on joka päivä piparkakkuja ruokana.
Kommentit (7)
Muistan kuinka mulle selittivät lapsena ovella, kun saivat tietää hevosharrastukseni, että siellä taivaassa saa ratsastaa joka päivä ja aurinko paistaa ja on niin ihanaa.
Toisaalta ihana ajatus :) Mikäs siinä hevostellessa.
Nyt on tarjolla enää maanpäällistä paratiisia. Minua ei sen takia houkuta oikein jeppulain tarjoukset.
eikö siellä tule yhtään tylsää? Ei vissiin sitten. Ja samalla ne sukulaiset ja ystävät ja perheenjäsenet, jotka eivät uskoneet oikealla tavalla, ovat helvetissä ikuisesti kamalien demonien kidutettavina, vaimitensemeni. Että miten sen ajatuksen kanssa oppii siellä taivaassa elämään? Vai onko siellä vaan mieli niin täynnä Jumalaa ja Jeesusta, niin ettei omien lasten jne. kidutus yhtään haittaa? Vai onko kenties siirrytty sellaiseen imeväisikäisen kaikenkattavaan tyytyväiseen itsekkyyteen, jossa kellutaan vaan omassa auvoisessa tietoisuudessa eikä ole mitään väliä sillä, kituuko uskomattomat rakkaat ja miljardit muut ihmiset ihmiset helvetissä?
jossa voi ratsastella, kun ei sinne taivaaseen mahdu, eikä niihin muihinkaan varataivaisiin, joita selittävät olevan.
nykyinen elämä olisi ollut seurausta jonkun aikaisemman elämän kuolemasta, eli vain jatkoa edelliselle. En usko mihinkään "täydelliseen paratiisiin", vaan siihen että jos sielu jatkaa jossakin, voi se jatko olla jotain aivan yhtä vastenmielistä, mielivaltaista ja epäloogista kuin tämä nykyinenkin elämä.
noita piparkakkuja myös vähälaktoosisina?
ja mitäs jos tykkää raskaammasta musiikista kuitenkin, pitääkö sitä mennä kuuntelemaan salaa helvetin porteille...
Mites nuo Teostomaksut?