Jaksaisitteko kertoa autismitarinoita eli miten ja missä iässä ilmeni lapsillanne?

välttämättä lapsesi raivarit ei liity autismiin. voivat myös liittyä tohon tarkkaavaisuuden häiriöön. eikö teillä olisi mahdollista saada tohon tarkkaavaisuuteen lääkettä. raivarit yleensä loppuvat lapsilla joilla todettu adhd, add.

osasyynä voi olla turhautuminen,kun ei saa asiaa hoidettua puhumalla...Nyt kielillinen kehitys on noussu ja osaa sanoa jo tunteitaan...siksi varmaan raivaritkin ovat vähentyneet.

Me ollaan koitettu risperdalia ja concertaa joissa molemmissa tuli Nicolle ihan hirveetä aggressiivista käytöstä. Juoksi siis suoraa päin seinää...yms. repi silmänsä päästä...ja pakkoliikkeitä tuli...siksi ei ole lääkitystä.

sini juuri sitä concerta lääkettä ajattelinkin. meillä poika suuttuu tosi herkästi ja adhd epäily on. monella lapsella tua lääke toimii hyvin ja raivarit on jäänyt pois, vaikka ne raivarit johtuisivat autismistakin. lääkettähän ei kait saa, jos ei ole ole tarkkaavaisuushäiriötä.

liini lii!

tuan sun aikaisemman kirjoituksen lukeneena ajattelin heti , että lapsellasi on jotakin muuta kuin dysfasia. käsittääkseni pelkät dysfasia lapset ei räpistele. räpistely viittaa johonkin muuhun, kuin dysfasiaan.

dysfasiaan ei kuulu taantuminen, mutta autismiiin kuuluu. psykologi sanoi, että dysfasia näyttäytyy hyvin kapeaalaisena ja oikeassahan hän oli.

omalla lapsellani luulin, että on dysfaatikko, mutta nyt poika 4v. ja näyttää siltä ,että lapsella on adhd tai asperger.

asperger lapset ei käsittääkseni taannu.

monen erityislapsen ongelmat alkavat kielellisillä ongelmilla.

perheessämme on myös kehitysvammainen lapsi ja kuopuksella luultavasti adhd/ asperger. kuopus on osaava, mutta erillainen.

kuopus vaikutti vielä 3v. dysfaatikolta, mutta ei enään.

Siis että voi hyvin olla jotain muutakin kuin vain kielellistä ongelmaa.

Mutta kun vielä ei vaan tiedetä muusta, kun arvointi on niin vaikeaa tämänikäisellä. Toisaalta olen iloinen, että on niin hyvätasoinen lapsi, että on aika rajalla. Siis että jos olisi esim. hyvin kehitysvammainen tai viivästymä olisi isoa niin sen huomaisi paljon silmiinpistävämmin eli ei tarvisi miettiä, onko jotain poikkeavaa vai ei.



Tämä epätietoisuus on vaan NIIN rasittavaa.



pomo, mitä oireita ja käytösmalleja sun lapsilla on ollut? Miksi epäillään aspergeria? Miksi epäillään adhd:ta? Miksi diagnoosit on edelleen jompi kumpi???

Kun pojalla on musta joitain autismiin (aspergeriin?) viittaavia piirteitä ja sitten taas sellaisia, jotka eivät ole.

Eli esim. tykkää kosketella kulmakarvoja, omiaan ja äidin ja isän. On sellainen rauhoittumistapa, kun hiplaa niitä niin se rauhoittaa häntä. Inhoaa sitä, miltä nurmikko tuntuu. Jos kaatuu nurmikolle selälleen, niin ei nouse itse ylös vaan huutaa ja pitää mennä nostamaan ylös, sillä ei halua laittaa käsiä nurmikkoon, kun se inhottaa häntä. Ihan poikkeavaa.



Toisaalta on kauhean empaattinen, esim. katsoessaan lastenohjelmia ottaa tunnetilat hyvin herkästi itseensä eli jos sankarilla menee huonosti niin poika on tippa linssissä tai suuttuu sankarin puolesta, jos joku tekee väärin häntä kohtaan. Pari ohjelmaa piti poistaakin, kun aina tuli itkuraivarit (esim. Lauri-kilpa-auto ajoi radalta mutaan ja meni ihan likaiseksi) kun sankarilla meni huonosti.

Lisäksi leikkii ulkona muiden ikäistensä kanssa. Nimenomaan HALUAA ikäistään seuraa, vähän vanhemmat lapset ei kelpaa. Vähän nuoremmat käy. Mutta hakee ulos kavereita (pimpottaa ovikelloa omatoimisesti) ja leikki heidän kanssaan vastavuoroista leikkiä, vaikka ei puhu. Aika hyvin mun mielestä. Se taas ei ole musta yhtään aspergertyyppistä.



....ja äiti vaan yksinään miettii mistä tässä oikein voi olla kyse..... :(

Meidän pojalle tärkeitä ovat rutiinit. Siirtymätilanteet on vaikeita....

Kuvat meillä on kotona,selvittääkseen vielä tilannetta...jos ei puheella mene läpi.



Meidän pojalla on myös aistiyliherkkyyttä. Kovat äänet ottaa korviin ja siitä tulee raivari...Usein hississä sanoo,että on paha haju....ilmassa leijuu hajuvesi.tms.

Tuo nurmikko juttu vaan pisti miettimään,että voisiko olla siitä...lueppas kirja tahatonta tohellusta...se on erinomainen kirja aistiyliherkkyyksistä.



Se on hienoa,että teillä poika haluu ikäistään seuraan! Se onkin ihan normaalia.

Käyttekö tutkimuksissa? Auttaisiko teitä kuvat puhumisen tueksi?

www.papunet.net...sieltä saisi itse tulostettua kuvia.



Entäs jos poikasi on vain herkkä, kun noita lastenohjelmia katselee..pienihän poikasi vielä on..jos hän ei ymmärrä mitä tapahtuu?

Meillä on käynyt 2 kertaa niin,että Nico on alkanut itkemään kesken ohjelman, sitä käsiteltiin ja hän oli pelästynyt jotakin asiaa..Se asia puhuttiin läpi...ja enään ei mitään.

jaksamista