Onko moni heinä-mamma jo sairaslomalla?

Säälittävää

Kai minä pystyn. Ihminen yleensä pystyy pakon edessä mitä vaan, mutta olo on tukala ja välillä tuntuu, että itku tulee kipujen kanssa.

Aika suoraan kysyt millä saisi pitkän loman?? Teepä kuule työsi kunnolla ja älä lusmuile.

Raskaus ei ole sairaus vaikka sen avulla haetaankin helposti lomaa kun työt ei kiinnosta.

Luuseri olet!!

Ei ne liitoskivut siellä kotona helpota yhtään. ja voin sanoa, että tylsistyisit kuoliaaksi.



Itse sain viime vuonna heinäkuussa vauvan, enkä todellakaan olisi jäänyt kotiin vielä tässä vaiheessa.

voit pyytää saikkua, mutta tuskin viikkoa enempää saat.

MUTTA kotona saa maata, kävellä yms omaan tahtiinsa. Kipu on pahinta istuessa ja minun työni on pelkkää istumista!

Itse olen ollut kaikissa raskauksissa saikulla aluksi lähes invalidisoivien liitoskipujen vuoksi. En tosin saanut saikkua neuvola- tai tk-lääkäriltä, vaan äitipolilta, jossa jouduin käymään kontrolleissa muiden syiden vuoksi.

ei tarvitse jäädä sänkyyn makaamaan.

Ja voin kertoa, tähän tylsyyteen todella meinaa kuolla!!



Itse olen sairaslomalla pahan lantion lyöstymisen takia ja siitä seuraavien symfyysikipujen takia. Suurin syy kuitenkin sairaslomaan on kovat kivuliaat supistelut, ja kohdunsuun muuttunut tilanne.



Keskenmenoahan nyt ei enää voi tulla, kuten joku mainitsi. Kyllä heinäkuisilla on jo sen paljon viikkoja, että termiä keskenmeno ei enää käytetä.



Inhottavaa näinkin pitkään olla kotona, mutta se on parempi tässä tilanteessa!



Viivi

ei nekään ole sairauksia, mutta ne ovat terveydellisiä haittoja tehdä omaa työtään täysipainoisesti. Siksi nämä sos etuudet on, että jos tulee tilanne ettei pysty tekemään työtä, saa tukea siihen että saa itsensä taas kuntoon.



Emmä ymmärrä näitä raskaus ei o sairaus- tyyppejä.

kun mua supisteli niin kovasti, että työmatkoilla piti pysähtyä joka kadun kulmaan " huohottamaan" , kun en päässyt eteennpäin. Jos sulla on oikein kovat liitoskivut ja hankala olla, niin pyydät neuvolasta uuden ajan lääkärille, että saat edes pari viikkoa sairaslomaa. Se liitoskipu voi mennä siinä ajassa ohi. Lepäämään sun tarttis päästä.



Älä välitä noista laiskaksi huutajista. Jos raskausaikana on hiukan pidempään poissa töistä, niin so what? Ehtii siellä töissä vielä olla loppuelämänsä. Ja kuka sua kiittää siitä, että jaksoit olla töissä, vaikka sulla oli kurja olla? Ei kukaan! Tsemppiä.

On täällä näköjään edes joitakin ystävällisiäkin kanssaihmisiä. Itsekin ajattelin, että kipuilu saattaisi vielä hepottaa, jos saisi tilanteen hetkeksi rauhoitettua...

Ja luuserin huutelijoille sellainen tieto, että oikeasti tykkään työstäni ja en koe työssä käymistä normaali tilassa rasitteena.

supistusten vuoksi. Ja nyt mennään pitkälti yli rv20. En koe olevani luuseri kun syy on todellinen, ei mikään vähän väsyttää-syy...

ahdistus oli ihan valtava kun en tullut " simputtavan" työnantajan kanssa toimeen yhtään ja sen vuoksi kärsin verenpaineesta. Mulla oli siis seisomatyö joka sisälsi jonkun verran nostelua, koko ajan jaloillaan keittiössä. Liitoskivut olivat se sellaisia, että tuntui kuin häpylyy olis työntynyt ihon läpi tai lonkat muljuaisivat pois paikoiltaan. Viimeinen niitti oli se kun pomo laittoi minut tekemään kylmiöön limsakori-inventaariota. Kolme tuntia huhkin kylmässä kivikovan vatsan kanssa kun supisteli (kivuttomia mutta kuitenkin) ja sain kylmästä vielä virtsatietulehduksen..Seuraavana päivänä marssin lääkäriin ja ihana naislääkäri kirjoitti minulle ensin kaksi viikkoa sairaslomaa, ja sitten en enää töihin palannutkaan. Kotona sain levätä ja pystyin nauttimaan raskaudesta, verenpaineetkin katosivat. =)

Välillä tylsistytti, mutta oli se pari kuukautta ihanaa aikaa kun sai keskittyä vain raskauteen. 2004 heinäkuussa syntyi minun ihana pieni poika!

Tottakai ap haet saikkua, ei kenenkään tarvitse kärsiä tuollaista kivuista. Täällä nyt törmää aina noihin marttyyriäiteihin, jotka eivät valita vaikka työnnettäisiin tikkuja kynsien alle.

terv. edellinen