Miten tulisi toimia?
Tutustuin perhekerhossa äitiin, jolla on samanikäinen esikoinen kuin minulla. Lapset viihtyivät hyvin yhdessä ja samalla me äiditkin tutustuimme.
Hoitovapaalla olimme samaan aikaan noin vuoden verran, tuolloin tapasimme useamman kerran viikossa. Ulkoilimme yhdessä, kahvittelimme kummankin luona, hoidimme jopa vuoroin lapsia, jotta toinen pääsi asioille itsekseen. Meillä on ikäeroa ja hyvin erilaiset ammatit, arvotkin hieman erilaiset, mutta tulimme juttuun.
Kun minä lähdin töihin, jäi tuttavani vielä kotiin. Tuona aikana tapasimme harvemmin, mutta lapset kyläilivät vuoroin kummankin luona. Tapasimme yhteisen liikuntaharrastuksen parissa noin pari kertaa kuussa.
Tuttavanikin lähti sitten töihin ja tapasimme taas useammin, kun elämäntilanne oli samankaltainen. Nyt yhtäkkiä tuttavani lakkasi pitämästä yhteyttä, eikä tule yhteiseen harrastukseen. Vastaa puheluihini hyvin lyhytsanaisesti, ihan kuin hän olisi pahastunut jostakin.
Mitä tekisitte tässä tilanteessa? Kysynkö suoraan, onko pahastunut?
Kommentit (5)
ja voihan perheessä olla joku kriisi menossa.
minä laittaisin tekstarin tai soittaisin ja kysyisin että onko murheita kun on jotenkin niin etäinen.
niin voisitko laittaa vaikka tekstiviestin? Kyseessähän voi olla vaikka jokin väärinkäsitys. Jos sinä olet vaikka päästänyt suustasi huomaamatta jonkun sammakon ja hän on pahastunut? Tällaisiahan tapahtuu, toivottavasti selviää!
Pitkässä parisuhteessa missä ei ole enää mtään ns. " menettämisen pelkoa" (mitä yleensä tuoreessa on) saa nainen yleensä miehen vietit taas valloilleen kiinnittämällä huomion itseensä mm. hoikistumalla/kiinteytymällä, liikunnalla, pukeutumalla näyttävästi (uusia vaatteita esim H&M:stä, ovat suht halpoja), uusimalla kuontalonsa (kampaaja tai kotikonstit), käymällä kaupungilla (vaikka vain muutamalla " limpparilla" jos ei juo tai muuten panostamalla itseensä.
Kun mies huomaa että naisestahan on tullut Hottis joka käy ulkona, alkaa hormoonit taas hyrisee.. Ja vielä parempi jos nainen edes Yrittää olla erikoinen ja " uusi minä" myös sängyssä.
on muuten rankka elämänvaihe. Silloin usein ei jaksa muuta kuin ns. pakollisen arjen pyörittämise. Voithan kysyä häneltä, että oletko sinä tehnyt jotain josta hän loukkaantunut vai miksi ei enää halua pitää yhteyttä. Hienotunteinen suoruus on usein paras vaihtoehto.
Emme siis ole ns. hyviä ystäviä, mutta hän on ollut mukavaa seuraa harrastuksessa ja kahvitteluseurana silloin tällöin.