Odotan lasta miehelle, joka on kihloissa toisen kanssa.
Nyt on alkanut mietityttämään, että onkohan tuo mies kiinnostunut tästä lapsesta. Kun huomasin raskauteni, kerroin hänelle tästä ja hän otti tiedon ihan rauhallisesti vastaan. Tosin sovittiin ettei hänen tarvitse maksaa mitään tai olla yhteydessä lapseensa. Kummatkin jatkaisimme elämää tahoillamme. Tätä siis minä toivoin.
Nyt sitten näämme melkein päivittäin, hän ottaa minut huomioon ja on kohtelias, mutta aina kun puhe kääntyy raskauteeni ja vauvaan, hän menee jotenkin vaikeaksi... tosin huomaan että hänen on vaikea puhua asiasta. Silti saattaa ohimennen esim. silittää vatsaani tai kantaa minulle esimerkiksi jotakin raskaita juttuja. Mitä sen päässä oikeesti liikkuu, kun tästä asiasta ei oikein saa keskustelua aikaiseksi... kommentteja
Kommentit (31)
Ja sanoin kyllä, etten tarvii niitä elareita nyt enkä todennäköisesti myöhemminkään. Olen itse saanut kerättyä omaisuutta ihan mukavasti, raha on elämässä pienin sivuseikka..
Kyllä ne elarit kannattaisi varmaan ottaa.
Teette todella väärin lasta kohtaan, jos ette koskaan kerro lapsellenne oikeaa isää! Hän saattaa tarvita tietoa myöhemmin paitsi henkisen hyvinvointinsa takia myös esim. sairaustapauksissa. Lähtökohtaisesti ei pidä mennä tekemään isättömiä/äidittömiä lapsia! Kaipuu juurilleen iskee yleensä todella vahvana viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi saa omia lapsia.
Saattaa käydä myös niin, että lapsenne saa itse syystä tai toisesta asian tietää aikuisena. Silloin hänellä on rintaperillisenä oikeus periä biologinen isänsä. Sepä onkin " kiva" yllätys miehen kihlatulle ja heidän mahdollisille lapsilleen... Ja näitähän tapahtuu jatkuvasti :-/
Vaadi miestä tunnustamaan isyys. Vaikka et rahaa tarvitsisikaan, on hänestä tulossa lapsesi biologinen isä, halusittepa te sitä tai ette.
Kahden aikuisen on kannettava yhdessä vastuu. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Lapsellanne on oikeus tietää, kuka hänen biologinen isänsä on, vaikka tuo mies ei kuvioissa mukana muuten olisikaan!
Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen
Kun lastenvalvoja on saanut tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta tulee hänen järjestää isyyden selvittämistä koskeva neuvottelu. Äiti tai isä voivat kertoa asiasta lastenvalvojalle aikaa varatessa, mutta tiedon toimittaminen kuuluu myös väestörekisterinpitäjän tehtäviin.
Neuvottelussa lastenvalvojan tulee kertoa isyyden tunnustamisen ja vahvistamisen vaikutukset lapsen oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan. Samoin hänen tulee kysyä äidiltä, haluako tämä, että
lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä. Lapsen äidillä on oikeus vastustaa isyyden vahvistamista. Tällöin lastenvalvoja ei ryhdy toimenpiteisiin isyyden selvittämiseksi. Vastustamisen voi myöhemmin perua. Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti olisi vastustanut selvittämistä, mikäli mies, joka katsoo olevansa lapsen isä on tunnustanut isyytensä.
Lapsen isyys on tunnustamisella vahvistettu, kun käräjäoikeuden puheenjohtaja tai määrätty jäsen on hyväksynyt tunnustamisen.
Mikäli mies ei halua tunnustaa lasta vapaaehtoisesti, asiasta nostetaan isyyskanne ja asia viedään oikeuden ratkaistavaksi. Tällöin lastenvalvoja selvittää ja hankkii mm. oikeuslääketieteelliset tutkimukset,
joista veriryhmätutkimukset ovat tärkeimmät. Näin tehdään myös siinä tapauksessa, että isäehdokkaita on useampia ja äiti haluaa lapsen isyyden vahvistettavaksi. Tästä seuraa oikeudenkäynti ja isyyden vahvistaa
tuomioistuin.
Isyyden tunnustamisen ja vahvistamisen oikeusvaikutukset
Isyyden vahvistamisen kautta syntyy isän ja lapsen, samoin kuin isän sukulaisten lapsen välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Väestörekisterin pitäjä merkitsee edellä mainitun sukulaisuussuhteen sekä isän että lapsen kohdalle väestörekisteritiedostoon.
Lapsella on oikeus saada elatusta isältään kunnes täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen on lapsella oikeus saada elatusta koulutustaan varten, mikäli sitä pidetään kohtuullisena.
Lapsi perii isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset ja näillä on perintöoikeus lapseen nähden.
Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee.
Lapsen huoltajana on äiti vahvistamisen jälkeenkin, mikäli vanhemmat eivät sovi toisin tai tuomioistuin asiasta toisin päätä
Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu vanhempien tekemän sopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaisesti.
Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka äidillä on lapsen syntymän hetkellä. Lapsen nimi voidaan kuitenkin muuttaa isän sukunimeksi vahvistamisen jälkeen
Tuohon asti meni täydestä, kun ap kertoi elävänsä nyt onnellisessa suhteessa. Olisi kannattanut mainita heti alussa, niin olisi ollut uskottavampaa.
Mutta tieto siitä, kuka on oma biologinen isä, on annettava lapselle. Mitä nuorempana, sitä helpompi lapsen on käsitellä asia.
Jos isä ei halua tavata lastaan, voisiko hän tehdä itsestään jonkinlaisen valokuvakansion lapselle? Kuulostaa kyllä hassulta. Mutta lapsen kysyessä isästään voisi hänelle näyttää kuvia, ja lapsen uteliaisuutta saisi vähän tyydytettyä.
Jos tämä uusi mies olisi valmis adoptoimaan lapsen, niin olisiko todella pakko kertoa lapselle alkuperäisestä isästä. Eli kertoa siis täysin tuntemattomasta miehestä, joka hän todennäkoisesti sitten lapselle olisi, kun emme luultavasti sitten enään tapaisi. Ajattelin vain että olis siittiöt sitten kenen tahansa, niin eikö lapsen isä ole kuitenkin se joka jakaa lapsen arjen syntymästä asti...
Siis olenko mä jotenkin tyhmä vaiko en vaan tajunnut että, siis sulla oli tuplaehkäisy, pilleri ja kortsu ja olet vakisuhteessa, silti olet raskaana. Mistä ihmeestä voit tietää että olet raskaana kihloissa olevalle miehelle etkä omalle ukollesi..... täää haiskahtaa hieman....Odotan vastausta.
Aika hyvin olette perillä näistä asioista =)