Lue keskustelun säännöt.
isompi hoidossa, kenen etu, oikeasti? Äidin, sehän on selvä :((
11.04.2008 |
Käsittämätöntä miten äiti voi laittaa ison lapsen pois tieltä että saa keskittyä vauvaa, eikö nämä äidit yhtään mieti oikeasti miltä tuntuu isommasta? Sisaruksen syntymää on muutenkin kuvattu että se on kuin puoliso toisi uuden puolison sinun rinnalle!! Ja sitten vielä pois silmistäkin päiviksi :(
Surullista, en voi muuta sanoa.
Mikse nämä äidit voi vain myöntää että ovat itsekkäitä ja mukavuudenhaluisia?
Toinen lapsi syntyy erilaiseen perheeseen kuin esikoinen, ei toisen lapsen tule kokea samaa kuin esikoisen. Toinen lapsi sulautuu perheeseen, ja isompi sisarus kasvaa myös kiinni pikkusisarukseensa.
Nauttikaa lapsisstanne kun ne ovat pieniä!! SE on niin lyhyt aika.
nim. 4 lapsen äiti
Kommentit (28)
Juu juu ja taas tulee sitä itseään. Pitäkää vaan hysteerisenä (;)), mut ajattelin neuvolan ohjeita tässä asiassa noudattaa.. kun meillä ei oikeesti oo mikään kiire vieraita vielä vastaan ottaa tai lähteä kaupoille koko perheenä tms.. Meillä on ihana, tasapainoinen esikoinen, joka varmasti saa " hoitaa" pikkusisarustaan ihan omiksi tarpeikseen ja molemmilta vanhemmiltaan rakkautta ja huomiota. Mut jos joku palstamamma ei sitä ymmärrä, niin ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukea koko ketjua..
isommalle lapselle, jos niin kovasti kaipaa seuraa, riittää varmasti kerhot pari kolme kertaa viikossa, ei tarvitse päiväkodissa päiviään viettää!
ja meillä on nyt pienempi puoli vuotias ja on niin ihana seurata näiden kahden lapsen touhuja, olen miettinyt, että kuinka tylsää sitä onkaan syntyä esikoiseksi kun seurana päivisin vain äiti ;D pienempi on niin onnessaan isoveljestä, ettei saa varmasti paljon enemmän, vaikkei äidin jakamatonta huomiota niin paljoa kuin esikoinen..
Aivan varmasti terve äiti pystyy viemään lastaan kerhoon ja tapaamaan ehkä muitakin pienten äitejä pihalla, puistossa tms. Kolmevuotiaan virikkeiksi sopii esim. maalaushetki, pienimuotoiset askartelut, sylissä luettu kirja, vauvan hoitoon ja kotitöihin osallistuminen, pihaleikit ja kiipeily... Alle kolmevuotias taas ei taatusti saa päiväkotiryhmässään puoltakaan siitä huomiosta mitä kodissa äidiltään saa. Yksilöllisempää ja laadukkaampaa hoitoa voi tarjota kotona.
En oikein ymmärrä tätä nykytrendiä.
pakonomainen tarve on joka jeesuksen paiva haukkua aiteja jotka kokevat lapsen paivahoidon heille parhaaksi ratkaisuksi? Eiko jo riita?
Tama ihmeellinen aitien kivitys jos joku haluaa tehda eri ratkaisun kun te joilla ihmeellisesti on aina aikaa, halua,kykyja ja mahdollisuuksia tehda vaan ja ainoastaan niita " parhaita" paatoksia. Olkaa tyytyvaisia siella taydellisessa elamassanne ja jattakaa muuta rauhaan, pliis!
Ymmärrän, että isommalle lapselle on iloa viettää aikaa ystävien kanssa, siis tutussa päiväkotiryhmässä.
Mutta miksi puolipäivähoito ei riittäisi?
Jos siis äiti on terve, vauva terve ja kaikki ok, niin miksi siitä huolimatta tämä isosisarus tuodaan päiväkotiin 7-9 h päivä. Sitten tämä ehkä vasta kolmevuotias isosisarus alkaa oireilemaan ja vanhemmat ihmettelevät, että mikä on.
Aina vedotaan siihen väsymykseen. Sekään ei ole enää normaalia, että äiti on välillä väsynyt. Kyllä se tilanteeseen syytön 3 v. on myös väsynyt jokaisen pitkän päiväkotipäivän jälkeen ja sitten pitäisi vielä kotona jaksaa sietää pikkusisarusta eikä vanhemmilta saa enää ollenkaan tarvittavaa huomioita.
Mutta jos tärkeintä on , että äiti on virkeä, ainakin siihen asti kunnes se rasitteeksi käynyt esikoinen tulee isän töiden jälkeen kotiin, niin ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taustalla voi olla lapsen erityistarpeita, äidin sairautta tai väsymystä, vauvan erityistarpeita jne. Tai ihan isomman lapsen (=yli 3v) kohdalla sitä virikkeiden tarvetta. Ei hoidossa ole pakko olla täyttä päivää. Harva pitää 2x/viikko kerhoa lapselle huonona asiana, päiväkoti voi toimia samoin.
Mutta sii näkisin lähtökohtana sen että esikoinen on kotona mikäli hänelle ei ole joitain erityisia perusteita päivähoidolle. Meillä lasten ikäeroa tuli 3v enkä laittanut esikoista hoitoon, täältä löytyy kavereita ja tekemistä muutenkin. Jos mitään ihmeitä ei ilmene, saa olla kotona esikouluun asti. Mutta jos asuttaisiin seudulla missä noita sosiaalisia kontakteja ei olisi ja lapsi olisi ollut päiväkodissa jo jonkin aikaa viihtyen siellä, voisin harkita osapäiväpaikan pitämistä. Varsinkin jos lapsi olisi jo 4v.
ja yli 3-vuotiaat kaipaavat jo todella kaveriseuraa. Koko perheen etu.
Kyllä se on kumma, että nykyajan pullamössöäidit eivät enää kestä mitään, ei edes omia lapsiaan. Mitenkähän sitä ollaan ennen pärjätty?