Avioehtoa vastustavat naiset ovat PUMMEJA!
En tajua, miten kukaan tervejärkinen mies haluaa mennä naimisiin naisen kanssa, joka kyttää vaan rahoja!
Kommentit (22)
ja naiset vastustaa avioehtoa kynsin hampain, että pääsisivät niihin käsiksi
koska omaisuutta molemilla suunnilleen yhtä paljon ja yksi yhteinen lapsi.
Meillä molemmilla on jonkin verran omaisuutta: miehellä mökki ja aika arvokkaita osakkeita, minulla asunto-osake, vene jne. Mutta jos oikein " laskemaan" ruvetaan, niin kyllä rahallisesti minulla sitä omaisuutta on enemmän.
Yhdessä päätimme, että mitään avioehtoa ei tarvita, sillä me sidomme tämän liiton loppuelämän ajaksi.
Muu meidän omaisuus on yhteistä, mutta firmaan minulla ei olisi oikeutta, ja ymmärrän sen ihan täysin.
Rahan takia en ole miestäni valinnut, eikä hän minua=).
Vierailija:
no yleensä se nyt on vaan niin, että miehellä on enemmän rahaa
ja naiset vastustaa avioehtoa kynsin hampain, että pääsisivät niihin käsiksi
Miehet ansaitsevat enemmän palkkaa kuin naiset, mutta toisaalta heillä ne kulutustottumukset ovat sellaisia, että en ollenkaan menisi sanomaan, että heillä on OMAISUUTTA enemmän.
Ja perintöähän miehet ja naiset saavat keskimäärin ihan yhtä paljon.
Kaikki avioliiton aikana tienatut varat on yhteisiä mutta varmistin että saan ison osan myös mieheni omasuudesta avioehdolla.
kovin paljoa omaa ansaittua omaisuutta. Yleensä isommistaa omaisuuksista puhuttaessa puhutaan suvusta tulleesta perinnöstä, ja se ei todellakaan riipu sukupuolesta. Nykymaailmassa kun tytötkin perivät niitä mökkejä ja maatiloja.
Joko kuolemaan tai eroon. Avioehto tehdään usein siksikin, että omaisuus " pysyy suvussa" - myös jos liitto päättyy toisen kuolemaan. On virheellinen ajatus, että avioehto = aikomus erota.
23-vuotiailla opiskelijoilla kun ei yleensä kauheasti ole omaisuutta kertynyt niin mihin sitä avioehtoa olisi tarvinnut?
Se mitä meillä nyt on, on yhdessä hankittua, joten kummallakin on siihen yhtäläinen oikeus.
Vierailija:
23-vuotiailla opiskelijoilla kun ei yleensä kauheasti ole omaisuutta kertynyt niin mihin sitä avioehtoa olisi tarvinnut?
Se mitä meillä nyt on, on yhdessä hankittua, joten kummallakin on siihen yhtäläinen oikeus.
Jos mies kuolee, niin todellakin haluan, että minulla on omaisuuteen kaikki oikeudet ja pystyn sen avulla elättämään itseni ja lapset. Olisi aika omituista, jos miehen kuoleman vuoksi minä joutuisin lähtemään kokopäivätöihin, lapset päiväkotiin, jne. Ja omaisuutta valvoisi sitten joku lasten edunvalvoja.
sinä et peri miestäsi, vaan lapsesi perivät hänet hänen kuollessaan. Jos hän on varakkaampi kuin sinä, omaisuutta tasataan, mutta kuitenkaan sinä et peri häntä.
sekä avioehto että testamentti on äärimmäisen järkevää tehdä.
Menin naimisiin mieheni kanssa ilman avioehtoa, vaikka hänellä oli jo melko paljon omaisuutta ja minulla ei vielä mitään. Olin köyhä ja nuori yksinhuoltaja, joka opiskeli täyttä häkää.
Mieheni ei halunnut avioehtoa, joten sellaista ei tehty. Olisiko pitänyt pakottaa? Kaiken lisäksi mieheni on adoptoinut lapseni, joten niinpä me vaan viemme lapseni kanssa hänen " kaikki" rahansa... Kukaanhan ei ikinä tulevasta tiedä, mutta raha on kuitenkin vain rahaa ja itse toivon vain ja ainoastaan, että rakkaus riittää pitkälle.
p. s Tienaan nykyään ihan yvin itsekin, jos se jotenkin tasoittaisi tilannetta ;-)
Me teimme sellaisen missä avioliittoa edeltänyt omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella, sillä kummallakin oli sellaista jo ennestään. Lisäksi minulla on lapsia, miehelläni ei eikä yhteisiä (luultavasti) tule. Meidän mielestämme avioliittoa edeltänyt omaisuus saa pysyäkin erillisenä myös sitten perintöä jaettaessa. Yhdessä hankittu (avioliiton aikana) sen sijaan on yhteistä.
Tulemme kumpikin saamaan myös perintöä ja halusimme pitää nekin erillisinä. Esimerkiksi mieheni tulevaisuudessa perimät maat eivät minun käsitykseni mukaan edes kuulu minulle tai varsinkaan minun lapsilleni.
Alaikäisille on haettava edunvalvojan sijainen, joka yleensä on asianajaja, kaikkiin toimenpiteisiin, joissa vanhemman ja lapsen edut ovat vastakkaiset, esim. asuntokauppoja varten. Vanhemmat eivät todellakaan saa mällätä puolisonsa kuolinpesällä miten mielivät, itse asiassa välttämättömätkin toimet on vaikeaa toteuttaa byrokratian takia, esim. kuolleen puolison nimissä olleiden osakkeiden myyminen.
Minä en tahtonut avioehtoa, vaikka minulla on omaisuutta moninkertaisesti mieheeni nähden.
Vierailija:
En tajua, miten kukaan tervejärkinen mies haluaa mennä naimisiin naisen kanssa, joka kyttää vaan rahoja!
en ehkä pummeiksi kutsuisi, mutta ajattelemattomiksi ja lapsellisiksi.
Avioehto pitäisi tehdä pakolliseksi.
Vastustin avioehtoa, eikä meillä siis semmoista ole. En olisi mennyt naimisiin, jos etukäteen olisi pitänyt miettiä, että mitä tehdään sitten kun erotaan. Jos on tälläiset mietteet, niin mitä järkeä on avioitua?
Ja minä olen se " rikkaampi" osapuoli meillä. Mies siis olisi halunnut avioehdon, minä en, sillä en aio erota.