Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

MIKSI MIKSI MIKSI, en tunne niin suurta rakkautta toista lasta kohtaan, kun tunnen ensimmäistä :S

Vierailija
08.04.2008 |

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos on vauva niin varmaankin se rakkaus siitä voimistuu kunhan kasvaa ja alkaa persoonaa tulla esille, näin meillä ainakin. Esikoinenhan on aina ollut siinä pidempään ja kuopus taas ihan uusi tuttavuus.

Vierailija
2/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta minulla pahamieli, kun en tunne sitä suurta rakkauttaa lasta kohtaan, mitä esikoisesta tunsin heti syntymästä lähtien -ap-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vähän myöhemmin, sitten kun se ekan kerran hymyili takaisin

Vierailija
4/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

voiko noin olla :(?

Vierailija
5/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä ne tulee sitten kun vauva alkaa hymyilemään, reilun kuukauden ikäisenä. Saat nähdä! Monet sanovat samaa.

Vierailija
6/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan kauhee tunne! Valmistauduin vain tuohon että vauvaan kohdistuvat tunteet voi kestää, kävikin toiste päin..



Nyt vauvan 6kk ja tunteet esikoiseen palannut. Mutta vielä vaatii töitä esim. muistaa halata jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskoisin, että se tästä tasoittuu.

Vierailija
8/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen miettinyt olisinko uupunut yöheräilyistä, mutta jo ekan viikon jälkeen mennyt hyvin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

alakulo lähtee. Mulla ollut kaksi kertaa tuo sama. Sitten kun vauva hymyilee, elämä sullakin kirkastuu. Ei vaikuta väsyt tms. Eri asia tietenkin, jos on oikeesti masennusta. Mutta siitä en huolestuisi vasta kuin 2 kk:n päästä, jos ei mene ohi. NORMAALIA, ole kärsivällinen. Anna kaikenkirjavien tunteiden tulla ja luota, että kyäsesiitä.

Vierailija
10/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jostain luin, että se on ihan biologisesti määräytyvää (jonkin teorian mukaan), että vanhempien rakkaus vauvaan syttyy vähän hitaasti. Koska luonnollisissa oloissahan imeväiskuolleisuus on melkoista, niin vanhempien ei kannata " tuhlata" rakkautta sellaiseen, josta ei vielä tiedä, selviääkö se vai ei. Muutaman kuukauden kuluttua ollaan varmemmalla pohjalla ja silloin vauvaan " voi" jo rakastua.



Et ole yhtään outo äiti, et yhtään huono äiti!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten kun vauvalla ikää 2 kk+ rakastut häneen varmasti.



Itsellä oli alkuun vähän samoja tuntoja. Jännitinkin jo raskausaikana miten voin rakastaa ketään muuta kuin esikoistani. Alku olikin kuopuksen kanssa vähän tahmeampaa. Mutta ne tunteet vahvstuivat ja muuttuivat tuossa 2 kk iässä niin voimakkaiksi myös kuopusta kohtaan. Elin ihan euforiassa ja ihmeellisessä onnen vallassa. Tunteet esikoista kohtaan eivät ole silti laimenneet.