***LOKAkuiset uuteen viikkoon!***

Olipa yltiöhiljainen viikonloppu meidän pinossa! Kai se on vaan hyvä asia ettei sentäs viikonloppuisin mammat roiku netissä... ;)



Itse oli SPR:n " lapsi ja tapaturma" -kurssilla. Pääsin mm. elvyttämään vauvanukkea - tekipä tiukkaa! Mutta hyvä kun kävin, nyt tiedän miten pitäisi toimia kun lasten kanssa onnettumuus kohtaa. Tuli vaan mieleeni, että olisipa hienoa jos neuvola järjestäisi tuollaisia kursseja! Jos kerran puolet lasten kuolemista johtuu tapaturmista (mikä tietysti vaan kertoo siitä että meillä on hirveän hyvä sairauksien hoito), niin auttaisihan se jo paljon jos kaikki vanhemmat osaisivat ensiapua.

Niin, ja yllättävän hyvin olivat pärjänneet kotona ilman mammaa. Lauantaina oli kaksikin lastenvahtia, ja kuulemma vauhtia oli ollut elämässä... Sunnuntaina olivat sitten isännän hoidossa, ja hyvin oli mennyt. Vauvakin oli suostunut juomaan pullosta, joka on TODELLA hieno asia!



Hitsin hitsi kun on suklaa taas alkanut maistumaan. Tuossa juuri vetelin " jälkiruoaksi" puoli levyä, ja vieläkin maistuisi... Nam...



AJL kyseli JULKISILLA LIIKKUMISESTA. Välillä kyrsii kun ihmiset ovat juna-asemilla kuin eivät näkisikään koko vaunuja, tai seisovat junassa eteisessä niin ettei ovelle pääse. Ja tietysti suomalainen istuu mieluummin vaunuille tarkoitetussa kolossa kuin kenenkään muun vieressä... Mutta kaiken kaikkiaan minusta yllättävän hyvin tarjotaan apua, välillä jopa niin innokkaasti että lopulta vieraat ihmiset ovat nostaneet koko vaunut kun eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen kuka saa auttaa... ;)

Kaikista eniten ärsyttävät kuitenkin ne bussikuskit jotka suhtautuvat " vihamielisesti" vaunuihin: pysäyttävät bussin metrin päähän kävelytiestä jolloin sisään/ ulos pääseminen on tolkuttoman vaikeaa, eivät laske bussin laitaa vaikka se olisi mahdollista tai kaasuttelevat niin että vaunut kaatuvat. Sekin on nyt nähty, että meidän tuplat kaatuivat (ja tietty molemmat lapset vaunuissa) kun kuski oikein revitteli - eikä edes kommentoinut koko asiaa mitenkään. Tietty oma syy kun en kiinnittänyt vaunuja siihen kaiteeseen ja katsoin hetken toisaalle. Mutta kun se kaide on väärällä korkeudella, en oikein saa vaunuja siihen kiinni. Onneksi ei kuitenkaan käynyt kuinkaan. Nyt taas seison vaunujen vieressä kuin tatti ja olen " hysteerinen" ... Ja tietenkin enemmistönä on kuitenkin mukavat kuskit joiden toimissa ei ole mitään moitittavaa.



Olipa hauska kuulla välillä Sunshinestakin! Koetahan jaksella siellä! Samoin Joachim ja kaikki muutkin joilla on rankkaa! Tasapuolisesti kaikille hyvää viikon alkua! :)

hiljaista. Nostelenpa pinoa, jottei valahdeta nettiavaruuteen.



TYÖ JA HOITO Mähän tulin sieltä maailmalta Suomeen ja eihän täällä mitään valmista työpaikkaa mulle ole odottamassa " äitiyslomalta" paluuta. Mies on töissä, mutta minä en saa tällä hetkellä mitään. Ehkä joskus, kun Kela selviää ruuhkistaan, niin saan lapsilisän+ ehkä minimivanhempainrahan, eli yhteensä vajaa 400 eur netto. Isompaa asuntoa pitäisi ostaa ja en nyt oikeastaan ole kotiäitityyppiäkään. Noh, kävin tänään entisen työnantajan Suomen- filiaalissa ja olisivat minut ottamassa mielellään, tarve olisi kesällä. Minä siihen vähän, että eikö syksy sopisi. No, ehkäpä he selviävät, tuumasivat, jos elokuussa sitten tulisin. Vaavi olisi silloin 9 kk. Siinäpä sitten pulma. Pistääkö kaikkien kauhuksi 9 kk vaavi hoitoon, vai antaa duunin mennä sivu suun ja toivoa löytävänsä jotain muuta kivaa noin marraskuuhun mennessä, jolloin kuitenkin haluaisin palata töihin? Toisaalta elokuussa olisi eniten hoitopaikkoja tarjolla, toisaalta noin pienille ei oikein löydy esim. perhepäivähoitoa, jota preferoisin. Ehkäpä saan mummon (äitini siis ,)) hoitamaan pientä osaksi viikkoa. Ja - miehelle aina sanoin, että kyllä hänkin saa kortensa kantaa kekoon vauvasta. Ei tunnu nyt tosi paikan tullen enää lämpenevän hoitovapaa- ajatukselle, vaikka ennen vauvan syntymää piti sitä vielä ihan mahdollisena. Nyt on varmaan iloinen, kun saa paeta töihin joka päivä, hahaa...



Et sellaisia pohdintoja, ajatuksia otetaan vastaan.



SOSEET Sain vihdoin vaavin avaaman suun VIHANNESSOSEELLE ilman kikkoja ja väkisintunkua. Kyseessä oli minun hartaudella ja vaivalla tekemäni bataattisose, höystettynä melkoisella määrällä korviketta. Pientä toivoa siis ilmassa.

Tyttö oli ekassa flunssassaan ja herätti neljänä yönä TUNNIN välein.Oltiin miehen kanssa ihan soseena. Viime yö meni jo siedettävästi, oli jopa 2 kolmen tunnin unipätkää tytöllä. Nasolin-tipat auttoi kyllä tosi hyvin nenän tukkoisuuteen.



AJL hoidosta: Meillä tyttö menee hoitoon syyskuun alusta, eli 10,5 kk ikäisenä. Soitin kuntaan, ja näyttäisi siltä että hän saa perhepäivähoitopaikan. Mikä oli siis meidän ensisijainen toive. Onhan se vielä tosi pieni silloin, mutta toisaalta mä olen itse vuonna 74 mennyt 3 kk ikäisenä tarhaan ja hyvä on tullut :) Kai tässä asiassa pitää tehdä mille itsestä tuntuu. Vaikee siihen on muiden ottaa kantaa.



Soseista: Vihannessoseet ei mene edelleenkään. Hedelmät, marjat ja jugurtit maistuu. Puuroa aloitin tarjoamaan tänään, aion tarjota sitä joka aamu tästä eteenpäin. Sekään ei oikein uponnut, pari lusikallista meni alas.



Ei jaksa edes kirjoittaa, väsyttää niin.



riza ja tyttö 5 kk 3 vko

Suhni, tuli ihan vesi kielelle kun luinkin sanan suklaa. Pian on kaksi viikkoa takana dieettiä. Tuntuu että kaikessa on maitoa, kananmunaa ja viljoja. Pinna on ollut aika kireänä kun on joutunut elämään ilman suklaata ja lakua. Mutta nyt löytyi tummia suklaanappeja jotka on täysin maidottomia ja gluteenittomia. Mies nauroi että ovat kuin koiransuklaata =).



Keskiviikkona vauvalle tehdään ruoka-ainealtistuskokeet ja ollaan ehkä vähän viisaampia. Toivotaan ettei olisi moniallerginen. Minun viljattomuus auttoi vauvaan heti, kaksi yötä mentiin heti vain yhdellä syötöllä. Arvatkaa vain kuinka onnessaan olin =). Viime yö oli taas " vanha yö" ja luulen että masu vaivasi kun kakka oli viimeksi tullut 3-4 päivää sitten.



AJL mietti töihin paluuta. Vaikeita päätöksiä mutta uskon että jokainen äiti tekee itselleen/perhelleen parhaan ratkaisun. Itselläni odottaa virka päiväkodissa joten tuntuisi hassulta laittaa omat marakatit hoitoon ja " hoitaa" muiden lapsia. Itse ajattelin olla kotona pitkään, varsinkin kun tämä on minun viimeinen " breikki" työelämästä, lapsiluku on tosiaankin täynnä!! Oikein huvittaa että " ammatti-ihmisenä" minulla tuntuu olevan joka päivä käytössä lahjonta-uhkailu-kiristyskeinot. Esikoinen koettelee pinnaa uhmakohtauksillaan.



Niin, pääkaupunkiseutumammat -voitais taas treffata kunhan dieettini loppuu ja saan kahvilassakin jotain syödäkseni =).



Onko jollain kokemuksia lastenallergioista? Itse olen ihan vihreä näissä asioissa. Minulla, miehelläni eikä esikoisella ole allergioita joten tuntuu ihmeelliseltä jos vauvamme on nyt moniallerginen. Ihmetyttää...



Kiinteitä uppoaa jo vähän, aika suppeasti tosin. Perunaa, riisipuuroa ja luumua.



Vauva jäi viime lauantaina hoitoon kun lähdimme miehen kanssa juhliin. Kurjaa oli kun imetysdieettini kielsi lähes kaikki syömiset mutta pystyin rentoutumaan ja mikä ihaninta, muutama lasi viiniä ja shamppanjaa... ja vauva oli pärjännyt hyvin kotona isovanhempien kanssa.



J

minulla on " soseena" oloa ollut vaivaiset 5.5 kuukautta. Toivotaan että tyttö jatkaa taas niistä kuuden tunnin unipätkistä vaiko joko teillä nukutaa yöt läpeensä?!

Kirjoitit myös että tyttö menee alle vuoden ikäisenä hoitoon. Itse ihan pienten ryhmässä työskennellessä olen huomannut että vauvoilla 9kk-1v. on ollut helpompaa aloittaa hoito kun vähän vanhemmilla.

J

joachim: mä en just tajua miten sä selviät hengissä kun et saa nukkua! Meillä se normaali eka unipätkä on 5-6h. Kiva kun kuitenkin pääsitte ulos vähän rentoutumaan. Mekin käytiin perjantaina ulkona syömässä miehen kanssa, reilu 3 h setti. Vaavia oli katsomassa kaverini, joka on tytölle ihan vieras. Kaikki oli kuitenkin mennyt tosi hyvin, näköjään kun kotona hoidetaan n iin ei ainakaan vielä haittaa vaikka olis vieraskin ihminen hoitamassa.



Joachimille myös kiitos päivähoitorohkaisusta. Mä itkeskelin sen päivän kun tein päivähoitohakemuksen, että kauheeta panna niin pieni hoitoon. Mutta kun en jaksa kotonakaan olla niin tää on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.



Mies muuten lähti Italiaan tänään työmatkalle, vähän kade olen. Se soitti just, oli ostanut Rooman lentokentältä tytölle Ferrarin ajoasun (bodyn ja housut) sekä Ferrarin kengät :)

riza

Mullakin oli vakaa aikomus mennä töihin HETI kun esikosta äitiysloma loppui, mutta mutta... Kyllä siinä niin kävi että kun aika kului, alkoi vauva tuntua aina vaan " pienemmältä" . En sitten hakenutkaan töitä ja jäin kotiin... Nyt mietiskelen voinko laittaa vauvan hoitoon noin 1v2kk iässä. Mutta joskushan se on töihinkin mentävä, ja rahaa alettava tienaamaan. Aika mälsää... ;) Ei, älkää kuvitelko että olisin mikään kodin hengetär. Ihan oikeasti on ihanaa ajatella että joskus minäkin vielä pääsen täältä johonkin ihmisten ilmoille. Mutta olen kyllä onnistunut myös järkkäilemään niin että kotonakin olo on ihan kivaa. Yleensä...



Vaikea on tosiaan sanoa mikä on hyvä ikä viedä lapsi hoitoon. Mikä kullekin sopii, ja onhan se rahakin iso kysymys monen kohdalla. Toiset tykkää että lapsen pitäisi osata puhua hoitoon mennessään jotta tulisi ymmärretyksi (siis ikää käytännössä vähintään 2v), toiset haluaa että lapsi kävelee (noin 1v). Mene ja tiedä. Meilläpäin kun ei ole juuri toivoa perhepäivähoitajista ja päiväkotiryhmät ovat todella suuria, toivoisin että tyttö osaisi kävellä ettei sitten ihan jalkoihin jäisi. Kaikista parasta tietty olis jos mummo pääsisi lapsia hoitamaan, mutta eipä ole sellaista luksusta luvassa...

Nyt on ollut puhetta että isäntä pitäisi sen isäkuukauden. Olen vakaasti sitä mieltä että se on nyt pidettävä, jotta iskäkin pääsee johonkin tolkkuun siitä mitä lasten elämä on. Jos sillä siinä sivussa tulee vähän perspektiiviä tähän kotona lasten hoitamiseen niin hyvä sekin...



No joo, enpäs taas tiedä tuliko ajatukset kovin terävinä paperille asti. Tai siis näytölle. What ever, lienee aika lähteä nukkumaan... ;)